Minä en usko, että yksikään ihminen tulee_kaikkien_kanssa_toimeen. Tällaistahan vaaditaan mm. opetus- ja hoitoalalla sekä myyntityössä.
Onkohan tuossa kaikkien_kanssa_toimeentulemisessa lopultakin vain kysymys siitä, että ihminen pysyy omassa itsessään eikä ole altis vaikuttumaan toisen persoonasta. Ts. ihminen on hieman _kylmä_ tai jopa välinpitämätön.
Onkohan tuossa kaikkien_kanssa_toimeentulemisessa lopultakin vain kysymys siitä, että ihminen pysyy omassa itsessään eikä ole altis vaikuttumaan toisen persoonasta. Ts. ihminen on hieman _kylmä_ tai jopa välinpitämätön.
Vastaukset 14
Vanhimmat
En sanoisi itsekkyys...
Totta että kukaan ei tule toimeen aivan kaikkien kanssa. Joillain ihmisillä tosin on lahja tulla toimeen lähes kaikkien kanssa. Vastaan tulee kuitenkin hetkiä jolloin ammatillisuutta vaaditaan lähes sankarillisia määriä. Jos on työssä jonka tavoitteena on auttaa ihmistä, vaikka hän olisi avoimen vihamielinen auttajaansa kohtaan (arkea psykiatrisessa hoitotyössä), niin kyllä sitä täytyy aika paljon ihmisistä välittää. Ei sitä hommaa muuten tee... hyvin.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9425829/46489824
mestarillinen eriarvoistaja. Minun tarvitsee vain vilkaista jotain ihmistä ja se on siinä. Olisi helpompi elää, jos näkisi kaikki ihmiset jotenkin samalla tavalla.
siinä, että ajatukseni näkyvät ilmeisen selvästi kasvoistani... Mene siinä sitten kaupan kassalle töihin, kun ilmeet vaihtelisivat laidasta laitaan kuin murkkuikäisellä. Kauheata, jos ihastus tulisi maksamaan ostoksensa ja maailma pysähtyisi siihen paikkaan.
mun mielestäni, itsekkyyttä myöten. Varsinkin työsuhteissa terve itsekkyys saa ihmisen tulemaan toimeen työpaikan säilyttämisen vuoksi tms.
Tulla toimeen ei tarkoita samaa kuin pitää kaikista. Mun mielestä se tarkoittaa, että kykenee löytämään sen yhteisen nimittäjän muiden kanssa, jolla asiat saadaan sujumaan sellaistenkin ihmisten kanssa, joita ei muuten tapaisi kuin asian hoitamiseksi. Muut tunteet ja asiat sitten erikseen muualla.
Ei se edellytä kylmyyttä ja välinpitämättömyyttä aina, ihan tavallinen asiallisuus yleensä riittää. Usein se sallii myös pienen ystävällisyyden, vaikka ei leikittäisi ystäviä.
eduksi se, että on yksi / muutama pitkäaikainen työsuhde eikä lukuisia lyhyitä.
kirjoitukseni ja työsuhteiden pituuden välillä...
Mikä katsotaan eduksi, saattaa riippua myös alasta. Joillakin kaupallisilla aloilla liian pitkä jumiminen samassa paikassa kertoo kunnianhimon puutteesta. eli joihinkin aloihin on rakennettu sisään "pakollinen rotaatio", jos tahtoo ylipäätään edetä. Joilakin toisilla aloilla saatetaan arvostaa enemmän pitkäaikaisen sitoutumisen kykyä.
Tietysti, jos työsuhteiden lyhyys kielii sopeutumiskyvyttömyydestä tms. niin ehkä ajatuksesi pätee?
versus kunnianhimo.
peroonallisuus on sun työväline, kaikkia se ei miellytä mutta säilytä ammatillisuus ja keskity siihin mitä olet tekemässä.
ja sitä paremmin, mitä vähemmän ihmisiä on näköetäisyydellä.
on hyvästä, silloin ei koe tarvetta provosoitua suuntaan eikä toiseen tai vastata toisen ihmisen ajattelemattomuuksiin yhtä ristiriitaisesti. Kylmyyttä tai välinpitämättömyyttähän se ei ole, vaan toisen huomioonottamista silloinkin kun siitä ei suoranaisesti ole muuta iloa kuin seesteinen hyvä työilmapiiri.
Olen samaa mieltä, ettei kaikkien kanssa tule toimeen eikä ole tarviskaan, mutta asialliset hommat voi hoitaa ystävällisesti ja loukkaamatta toisen tunteita.
"ihminen pysyy omassa itsessään..."
Tykkään tuosta. Jos sen kanssa on ongelmia, niin voin kuvitella että työyhteisössäkin tulee ongelmia.
haahuilemaan toisen persoonan perässä.
Se on mahdotonta. Mitä enemmän on tekemisissä ja pitää oikeuksistaan kiinni, niin sen enemmän konflikteja tulee. On tietysti mahdollista että joku olisi niin tahdoton että myötäilee aina silloista kesksutelukumppania, mutta ajan myötä siitäkin tulee tappeluita. Jos olet A:n kanssa samaa mieltä nyt, B:n kanssa huomenna ja kummatkin edustaa päinvastaisia näkemyksiä niin mitä tapahtuu kun nuo 3 istuu samaan pöytään jne.
On mahdollista tulla näennäisesti toimeen useiden kanssa. Se tyyli on useilla palveluammateissa olevilla, itsekkin sitä käytän joissain tilanteissa. Se vaatii itsensä pitämistä ns. ulkopuolisena, ei saa ottaa henkilökohtaisesti, omien mielipiteiden/oikeuksien tms. unohtamista. Olla vaan semmoinen.. puolueeton sveitsi joka ei oikein sano mitään mihinkään, on kuitenkin kovin myötäilevä jne. mutta kuitenkin hieman irti tilanteesta niin kyllä se sujuu. Se on oikeastaan sellainen teflon-kuori.