Onko kukaan käynyt seurakunnan järjestämässä sinkkutoiminnassa? Olisi kiva kuulla kokemuksia. Se kirkko ei niin kiinnosta, mutta kun muutakaan vastaavaa toimintaa ei oikein ole...
Seurakunnan sinkkutoiminta
jiipee3
293675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
60-80v sinkkuja.
sinkkutoimintaa tarkoitat?
Nuorten aikuisten illoissa on nuoria aikuisia, eli ignooraa tuo kommentti vanhuksista. Ilman vakaumusta ei varmaan kuitenkaan kannata osallistua.
Oletko kokeillut Eurosinkkuja? Suomen Latu ry:n paikallisyhdistyksiä?
Osallistuin joku vuosi sitten srk:n sinkkutoiminnan järjestämille opastetuille tilaisuuksille vaikka ateisti olenkin. Aiheet olivat mielenkiintoisia, mm. tutustuminen Turun synagogaan, siinä syy.
Itse sinkkutoimintaan en ole osallistunut.
"Nuorten aikuisten illoissa on nuoria aikuisia, eli ignooraa tuo kommentti vanhuksista. Ilman vakaumusta ei varmaan kuitenkaan kannata osallistua."
Mulle kyse on periaatteesta. En ole ateisti, vaan ihan ev-lut. kirkon jäsen jo syntymästä lähtien. Kirkon "sinkku"toiminnassa juuri tuo "ilman vakaumusta ei tarvitse vaivautua" tarkoittaa myös jatkossa sitä, että kirkon piiristä kumppania en viitsi etsiä. Virhe on siinä, että toisen uskonnollista vakaumusta aletaan kyseenalaistamaan. Pitää muistaa, että jokainen suhtautuu uskonasioihin omalla tavallaan.
"Virhe on siinä, että toisen uskonnollista vakaumusta aletaan kyseenalaistamaan. Pitää muistaa, että jokainen suhtautuu uskonasioihin omalla tavallaan."
Oikeasti virhe on siinä, että odotat kirkon olevan jotain mitä se ei ole. Kyse ei ole mistään suvaitsevaisten perinnekerhosta, jonka tehtävänä tarjota kaikille sitä mitä kukakin kirkolta sattuu toivomaan. Kirkko on uskonnollinen yhteisö, jonka viralliseen oppiin kuuluu että väärin uskovat joutuu helvettiin. Jos olet niin jyrkästi kirkon oppia vastaan, eikö kannattaisi toimia johdonmukaisesti ja erota jäsenyydestä?
Anteeksi OT. Jos joku tahtoo jatkaa aiheesta, siihen sopii paremmin Luterilaisuus-palsta: http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3782
Täällä työikäisten sinkkujen kokoontumisissa taitaa keski-ikä olla 50. Ulkonäöstä päätellen nuorimmatkin on reilusti yli 30 vee... Jos menet mukaan, hakeudu saman sukupuolen seuraan. Kokoontumisia ei ole tarkoitettu parin hakuun, joten annat huonon vaikutelman jos koitat hieroa tuttavuutta vastakkaisen sukupuolen kanssa liian nopeasti.
Velipoika kävi kotipaikkakunnalla tuollaisessa seurakunnan järjestämässä sinkkuillassa ja sanoi ettei toista kertaa tarvitse mennä yrittämään. Naiset olivat jotain 40-70 väliltä, uskossa ja tuon illan tarkoitus oli selvästikin ollut se omasta uskosta puhuminen kuin siihen vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen.
Ehkä jossain suuremmassa kaupungissa tuollainen homma voi vetää sitä alle 30v porukkaakin paikalle, mutta itse en ainakaan näin uskonnottomana ihmisenä moiseen toimintaan mukaan lähtisi, ellei sitten joku nätti nainen henkilökohtaisesti kutsu.
Eihän sinkkuus pyöri pelkästään pariutumisen ympärillä. Jotkut ei edes halua kumppania vaan elää mielummin yksin... Oli sinkkuuden syy mikä tahansa, sinkku tuntee itsensä helposti ulkopuoliseksi, jos kaikki kaverit on perustanut perheen ja elää kakkavaippojen keskellä. Sinkun on ihan hyvä tuntea muita jotka on samanlaisessa elämäntilanteessa, ja sellaiseen sinkkuillat voi olla oikein hyviä.
Mun mielestä ainakaan ikisinkun atm:n ei kannata pelästyä jos vakkarit on jotain wanhuksia. Silloin on hyvissä asemissa sitten kun paikalle eksyy joku nuorempi nainen. Ja kyllä niitä eksyy jos toiminta ei ole mikään sisäpiirin juttu...
Sinkkutoiminnassa kyse ei ole parittamisesta, vaan uusiin ihmisiin tutustumisesta. Sitä kautta voi se elämänkumppani löytyä, mutta se ei ole seurakunnan sinkkutoiminnan päätarkoitus. Pointti on ihan vaan porukalla jutella ja jakaa elämää. Tällaiseen ilmapiiriin on kaikki tervetulleita ja samalla viivalla iästä viis.
P.S yksin eläminen ei ole tila joka pitää korjata, vaan tila jossa on paljon mahdollisuuksia.
En ole kuullutkaan. Olen toki joskus miettinyt, että pitäisikö tekeytyä uskovaiseksi ja lähteä johonkin kirkontoimintaan mukaan.
Siellä olisi väki todennäköisesti nais voittoista, naisia jotka oi niin haluaisivat löytää itselleen uskovaisen miehen...
Mä olen paha... No mutta enhän sitä ole tehnyt, joten minulla taitaa siis olla pahan neron potentiaali vain...
Itsekin olen joskus pohtinut että olisikohan minun järkevää liittyä johonkin uskonnolliseen liikkeeseen jotta voisin saavuttaa elämässä sen mitä haluankin, eli perheen. Mutta kyllähän tuo olisi ihan täyttä itsepetosta ja valehtelua jos minä johonkin helluntaiseurakunnan kokoukseen menisin.
Luterilaiseen kirkkoon minut on joskus vauvana kastettu, mutta olen kyllä eronnut jo vuosia sitten kirkosta uskonpuutteen takia. Ja sama ongelma se olisi tuolla luterilaisen kirkon sinkkuillassa kuin siellä helluntailaisten kokouksissakin, ei minun uskoni tuollaiseen riitä. Mutta toisaalta ei minua kyllä haittaisi (tulevan) tyttöystäväni uskonnollisuus, mutta en usko että se parisuhdekaan minusta nyt uskovaista tekisi.
Miten tällä hetkellä? Onko seurakunnissa aktiivista sinkkutoimintaa? Ajattelen lähinnä keski-ikäisille ja vanhemmille..
Itse kerran kävin kaupungissa yhden toisen luterilaisen seurakunnan sinkku
illassa. Ne yleensä oli paljon vanhempia siellä kuin minä, 40-60. Ei kiinnostanut käydä 7 kilometrin päässä, vaikka tösällä sinne pääsi. Isommissa kaupungeissa varmaan löytyy sinkkuiltoja.
No en varsinaisesti, mutta seurakunnan seksikerhossa olen käynyt.
Tuo oli varmaan vitsi. Missä muka moista?
Pitääkö se kirkko tähänkin asiaan sotkea?
Onneksi kirkon menot ei ole pakanoita varten, joten pelastun niiltä.
Nainen_28v: "Onneksi kirkon menot ei ole pakanoita varten, joten pelastun niiltä."
Sinä taidat olla todella pakana ja mahdollisesti varattu, kun sinkku toiminta ei kiinnosta? Vai oliko kristitty-ympäristö se ongelma? Minua ei kirkollisuus vaivaa.
Minusta oli kiva käydä yhden kerran kaupungin luterilaisessa naapuriseurakunnassa sinkkuillassa, koska en ollut sellaisessa koskaan käynyt. Ihan mielenkiintoinen kokemus, sillä tapasi erilaisia ihmisiä. Yksi kymmenen vuotta itseäni vanhempi mies tuli tuttavaksi sitä kautta. Hän taisi olla nuorimmasta päästä miehiä. Yleensä illanvieraat olivat pääasiassa 40-60-vuotiaita naisia ja miehiä. Oli siellä vähän vanhempiakin ja yksi todella nuorempi eli minä.
Se ei ollut kirkossa vaan kyseisen seurakunnan seurakuntalolla, joten se ei ollut mitään uskonnollista välttämättä. Itse olin tainnut juuri liittyä luterilaiseen seurakuntaan jäseksi, miksi joku seurakunnantyöntekijä suositteli minulle tuota iltaa. Olen käynyt kirkossakin Stadissa asuessani muutaman kerran. Nyt olen opiskelija yliopistokaupungissa Helsingin ulkopuolella ja uskonto kiinnostaa vielä jonkun verran. Saatan käydä jopa ensi sunnuntaina kirkossa, vaikka en ehkä mitenkään tosi uskossa taida olla.
Kirkosta en tiedä, mutta se kirkon sinkkuilta oli ihan mielenkiintoinen kokemus. :)
En ole pahemmin osallistunut mihinkään kirkolliseen toimintaan sitten rippikoulun.
Varattu en todellakaan ole, olen eronnut sekä miehestä että kirkosta.
Olisihan lapsen kanssa jotain kirkon kerhoja ollut, mutta mielummin liikun vähän vähemmän asenteellisissa piireissä. Lasten kerhossakin oli jotain hartauksia. Ei kiitos.
Jokainen tavallaan. :)
Nainen_28: "En ole pahemmin osallistunut mihinkään kirkolliseen toimintaan sitten rippikoulun."
Minä kävin viime syksynä yhdessä seurakunnan nuorten illassa. Sieltä sain 19-vuotiaan treffikumppanin, mutta ei hänen kanssaan mitään sitten loppujen lopuksi tullut. Eli nuorten seurakunnan voivat olla sinkkuiltoja, joista löytää jopa vastakkaisen sukupuolen partnerin.
"Olisihan lapsen kanssa jotain kirkon kerhoja ollut, mutta mielummin liikun vähän vähemmän asenteellisissa piireissä. Lasten kerhossakin oli jotain hartauksia. Ei kiitos."
Jos minulla olisi lapsi niin laittaisin seurakunnan kerhoon, sillä itsekin kävin sellaista alle kouluikäisenä. Tietysti on eskari, mutta mielestäni lapset oppivat kaikenlaista hyödyllistä sellaisessa.
Niin, jokainen tavallaan. :) Missä päin Suomea muuten suurin piirtein asut? Ei tarvitse sanoa kaupunkia tai kuntaa. Ilman suunta riittää!
Asun nykyään Vantaalla. :D En tosin ole syntyperäinen.
Pitäisikö munkin lähteä pokailemaan teinipoikia seurakunnan nuorisoiltoihin. XD hehheh!!
Meillä ideana uskonnosta vapaa kasvatus. Ev.lut. kulttuuriperintöä ei tietty voi ohittaa, mutta kirkkoon lapsukainenkaan ei kuulu.
"Asun nykyään Vantaalla. :D En tosin ole syntyperäinen."
Toinen siskoistani asuu Vantaalla. Menee ehkä naimisiin ensivuonna. Mies on hyvä ja rikas. Täällä kuulutettua statusta ja rahaa on, sillä mies on yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja. Ikä alkaa kylläkin kolmella, mutta on asunut jo jonkin ajan avoliitossa siskoni kanssa, joten se taitaa olla oikeasti rakkautta! :)
"Pitäisikö munkin lähteä pokailemaan teinipoikia seurakunnan nuorisoiltoihin. XD hehheh!!" En pitänyt häntä teininä, sillä hän oli ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelija. Siitä vain nuoria miehiä iskemään! Ehkä jotkut muut ympäristö on parempi siihen kuin seurakunnan nuortenillat! ;)
"Meillä ideana uskonnosta vapaa kasvatus. Ev.lut. kulttuuriperintöä ei tietty voi ohittaa, mutta kirkkoon lapsukainenkaan ei kuulu." No, voi hän sitten liittyä isona kirkkoon, jos haluaa. Itsekin ihmettelen joskus kirkon uskonrakennelmia ja sitä voivatko ne pitää paikkansa. Itse uskon kumminkin Jumalaan, vaikka minusta ei olisi enää kirkonjäseneksi ja kristityksi. Ehkä olen vain teisti (uskon Jumalan olemassa oloon), mutta en todellisuudessa ainakaan hyvä kristitty. :( vai :) ??
Mun mielestä maallisuus ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Enemmänkin on tekopyhää kuulua kirkkoon, jos ajattelee ja toimii sen oppeja vastaan. Maallisuus ei myöskään meinaa moraalin rappiota. Mä uskon oikein tekemiseen ja siihen että hyvät teot palkitaan. Kristinuskon oppeja en allekirjoita, vaikka hyvää siinäkin on.
Lapsukainenkin saa sitten itse päättää mitä haluaa tehdä uskonsa kanssa. Toki toivon että hän ajattelisi itse eikä liikaa tukeutuisi valmiisiin vastauksiin.
Olen asustellut täällä reilu kymmenen vuotta, vaikka mitään sen kummempaa kotiseuturakkautta ei tänne tai muuallekaan ole.
"Olen asustellut täällä reilu kymmenen vuotta, vaikka mitään sen kummempaa kotiseuturakkautta ei tänne tai muuallekaan ole."
En minäkään paljasjalkainen stadilainen ole. Sitä paitsi nyt asun muualla.
"Mun mielestä maallisuus ei tee kenestäkään huonoa ihmistä. Enemmänkin on tekopyhää kuulua kirkkoon, jos ajattelee ja toimii sen oppeja vastaan. Maallisuus ei myöskään meinaa moraalin rappiota. Mä uskon oikein tekemiseen ja siihen että hyvät teot palkitaan. Kristinuskon oppeja en allekirjoita, vaikka hyvää siinäkin on."
No, oikeastaan olet sen Vantaan siskoni ja tämän miehen linjoilla. He eivät myöskään kuulu kirkoon ja heilläkin on moraali, vaikka ei uskonnollinen. Ehkä olette aika tavallisia pääkaupunkiseutulaisia, jossa vain vähän yli puolet taitaa kuulua kirkkoon.
Saattaapi olla näin! Silti harva jättää edelleen lapsensa kastamatta. Ainakin siltä vaikuttaa. Ainoat nimiäiset jossa olen ollut ovat olleet oman pojan. Muuten kaikki olleet ev.lut. ristiäisiä.
Jätetään tämä aihe, sillä minua alkaa väsyttämään. Alan pian nukkumaan! Mielenkiintoista se, että olet ollut vain ev.lut. ristiäisissä.
Niinpä kai! :D
Toivoin asiallisia vastauksia sinkkutoiminnasta. Minusta seurakunnan (ev.lut. tai muu) sisällä tapahtuvalla toiminnalla tulee olla kristilliset kehykset. Eiköhän tässä maassa ole tarpeeksi muunlaisia paikkoja, missä tavata ihmisiä. Seurakunnan sinkkutoiminnan ei kuuluisi kalastella ihmisiä mukaan sillä, ettei tapahtumiin liity mitään hengellistä. Kirkko on pahasti hakoteillä, jos se pelkällä viihteellä lähtee toimimaan.
Toivoin asiallisia vastauksia seurakunnan sinkkutoiminnasta. Minusta seurakunnan (ev.-lut. tai muu) sinkkutoiminnalla tulee olla hengelliset puitteet. Eiköhän muunlaisia tapaamispaikkoja ole riittämin. Seurakunnan sinkkuiltojen ei tulisi kalastella väkeä pelkällä viihteellä. Kirkko ei ole omalla asiallaan, jos näin on.