Tällä on paljon kirjoiteltu ns. halpapyörien vaaroista.
Kysyisin nyt yksinkertaisimmista halpapyöristä, ns. perinteisistä yksivaihteisesta jalkajarrullisista pyöristä, joita kai saa vähän yli sadan euron hintaan ja joilla on ainakin vuoden takuu. Jos puhutaan ulkonäöstä, se kysymys voidaan tässä yhteydessä jättää sivuun
Ovatko sellaiset osoittautuneet joissakin yhteyksissä vaarallisiksi? Mistä syystä ei olisi järjevää ostaa uutta pyörää, jos sen hinta on vähän yli sata euroa? Kannattaisiko paremmin ostaa käytetty, josta joutuu maksamaan ehkä 30-40 euroa?
Kysyisin nyt yksinkertaisimmista halpapyöristä, ns. perinteisistä yksivaihteisesta jalkajarrullisista pyöristä, joita kai saa vähän yli sadan euron hintaan ja joilla on ainakin vuoden takuu. Jos puhutaan ulkonäöstä, se kysymys voidaan tässä yhteydessä jättää sivuun
Ovatko sellaiset osoittautuneet joissakin yhteyksissä vaarallisiksi? Mistä syystä ei olisi järjevää ostaa uutta pyörää, jos sen hinta on vähän yli sata euroa? Kannattaisiko paremmin ostaa käytetty, josta joutuu maksamaan ehkä 30-40 euroa?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Tehdään alumiinista. Siinä on yksi hyvä syy jättää uuden pyörät kauppaan ja esimerkiksi suuntaa katseet mistä vanhoja kunnon pyöriä joiden rungot ja keulat on tehty raudasta. Rauta toki painaa enemmän, mutta se joustaa HUOMATTAVASTI enemmän kuin alumiini. Oikeastaan alumiini ei jousta yhtään se väsyy pikkuhiljaa ja naksahtaa poikki. Rauta ei mene miksikään se kestää, kestää ja kestää..
Hyvä paikka hakea vanhoja kunnon pyöriä on esim huuto.net tai Helsingin kierrätyskeskus
Kyllä, alumiini todellakin väsyy ajan myötä, mutta ei kuitenkaan napsahda poikki ellei kyseessä ole joku Bilteman halpis, joka on tehty jostain jätealumiinista ja jätetty lämpökäsittelemättä ja lopuksi kasattu koko runko väärin. Laadukas alurunko kestää kyllä, toki sillä on tietty elinkaari, jonka jälkeen runkoa ei enää kannata käyttää.
Teräsrunko on joustavampi, joskin painavampi kuin alurunko (paitsi jos se on kolmoisohennettu kromoteräsraami). Teräs on käytännössä ikuinen runkomateriaali paitsi jos pyörä pääsee ruostumaan pilalle esimerkiksi kerrostalon pihalla seisottamisen takia.
Aloittajan kannattaa tosiaan katsella käytettyä, mieluiten teräsrunkoista vanhaa mummopyörää tai vaikkapa ihan sitä vaihteetonta miesten pyörää jalkajarrulla. Tunturilla ja Helkamalla on molemmilla ollut vuosikymmeniä tämä peruspyörä samalla nimelläkin: Helkamalla Oiva ja Jääkäri ja Tunturilla Akseli. Varmasti löytyy käyttökelpoinen yksilö. Lisäksi kumpikin ent. kotimainen valmistaja on tehnyt ties kuinka pitkään näitä vaihteettomia peruspyöriä muilla mallinimillä. Tunturilla on vintage-malleissa upean näköinen sinivalkoinen miesten pyörä, jossa oli Strumey Archerin kolmevaihteinen napakin. Ei ole valmistettu enää vuosikymmeniin. Käytettynä voi löytyä jostain. Pyörässä on myös tarakassa työkalupakki.
Puolustusvoimien pyöriä saa ostaa ylijäämätavaraa myyvistä pv:n pisteistä. Ovat ihan helvetin hyviä pyöriä peruskäyttöön.
Kotimaisista valmistajista (kokoaja) kannattaa mainita vielä Pelago. Se tekee keski-euroopalaisiin runkoihin suhteellisen laadukkaista osista peruspyöriä.
http://www.pelagobicycles.com/pyorat.html
Tuota halvemmalla ei käyttökelpoista pyörää saa.
Rungon lisäksi kannattaa kiinittää huomiota muihinkin osiin. Inserassahan oli joku vuosi sitten testissä malli, jonka kiekko vääntyi solmuun normaalissa käyttötilanteessa. Eli kiekot ovat oleellinen osa!
Yllämainittu halpistuotemerkki on oppinut. ;) Nythän heidän peruspyöränsä CC7000 on pärjännyt hyvin testeissä. Toki teksteissä on mainittu mm. alumiinirungon kovuus ja jarrujen laatu.
http://suomenpolkupyoratukku.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=42_105&products_id=1837
Kalliilla on helppo ostaa polkupyörä. Kun fillariin laittaa 5000€, voi olettaa saavansa kohtuullisen pyörän. Oltaessa liikkeellä alle 1000€ täytyy olla todella asiantuntemusta ja onnea. Mökkipyöräni maksaa alle 250€ kun laskee alkuperäisen hinnan ja vaihdetut osat. Se on teräsrunkoinen Cressun maantiepyörä 80-luvulta.
pelleilyä
Jos uutta perinteellistä miestenfillaria halajaa, niin varsin varma valinta on oikeastikin kotimainen Helkama Oiva. Siinä on siis runko ja haarukka väännetty kotimaisesta Ruukin teräksestä ja lisäksi fillarissa on käytetty paljon suomalaisen Hermanssonin osia. Oivaa saa 1, 3 ja 7 vaihteisena ja kustantaa alkaen noin 500 euroa.
Aika tarkalleen 500€ maksavat halvimmat vaihteettomat fillarit, joita viitsii edes ajatella. Minusta Oiva ei nykyspekseillään ole ihan hintansa väärtti. Ennen käyttöönottoa vaihtaisin ainakin tangon, satulan ja rengastuksen.
jotta alumiinirunkoisia 100e uusia polkupyöriä löytyy kaupoista. Ei varmaan löydy, kyllä ne on teräksestä tehtyjä. Halvimmat alurunkoiset joihin itse olen törmännyt ovaat olleet n.300e luokkaa.
Pyörän kestävyyshän riippuu käyttötarkoituksesta. Helkaman Oiva on taatusti hyvä valinta peruspyöräilyyn ja pitkille matkoille. Muihin tarkoituksiin on sitten omansa.
Jos pyörällä on tarkoitus mennä max 2 km lähimmälle asemalle ja jatkaa sitten seuraavalta pysäkiltä määränpäähän, Oiva on liian tykki siihen, vaan sitä varten on omansa, joilla taas ei lähdetä retkipyöräilemään. http://www.huuto.net/kohteet/hyvakaytoksinen-tunturi-wave-minipolkupyora/155262423
Äitisi oli pelle kun sinut sai.
Meillä ostettiin emänälle B-kaupan halpis mummomalli ja nyt on toinen kesä takana ilman mitään murheita. Eipä tuolla ajetakkaan kuin kauniina kesäpäivänä joku 10km ja muutaman kerran kesässä. Duunikaveri ajaa vastaavalla miesten mallilla muutaman kilsan työmatkaa suuntaansa eikä ole valitellut.
En kuitenkaan suosittele mihinkään muuhun kuin satunnaiseen käyttöön tai hyvin lyhyille (1-2km) matkoille.
"Aika tarkalleen 500€ maksavat halvimmat vaihteettomat fillarit, joita viitsii edes ajatella. Minusta Oiva ei nykyspekseillään ole ihan hintansa väärtti. Ennen käyttöönottoa vaihtaisin ainakin tangon, satulan ja rengastuksen."
Joo, tottakai sitä Oivaakin pystyisi parantamaan mutta nyt se on sellainen kompromissi joka soveltuu hyvin suurelle osalle fillareiden "satunnaiskäyttäjille". Siis ihan lyhkäisiin kauppareissuhin, kapakkivierailuihin ja myös hyvin sellaiseen rauhalliseen polkemiseen maisemia ihaillen.
Paras puoli näissä perinteellisissä fillareissa lienee kuitenkin se, että ne eivät ole laisinkaan niin alttiita "lähtemään omille teilleen" juna-aseman tai ravitsemusliikkeen eestä kuten sellaiset hienot cyclocrossarit ym. maantievehkeet. Kokemusta asiasta nimittäin meikäläiseltä löytyy!
Itelläni on ollut neljä vuotta käytössö tuollainen Bilteman perus mankeli ja hyvin toiminut.
Oon 180 cm/120 kg ja pyörä on ollut lä'hes ympäri vuotisessa käytössä, ajettu on ja paljon.
Mitään vikaa ei ole ollut kertaakaan, kerran olen ketjut kiristänyt ja ilmaa lisäillyt renkaisiin.
Lujaakin pääsee jos on kintuissa potkua tarpeeks.
Niin ja tosiaan ei tarvii pelätä et heti ensimmäisenä joku ois tota varastamassa.
HIntaansa nähden todella hyvä ostos.
28" MIESTENPYÖRÄ, VAIHTEETON
Miesten tukeva vaihteeton kaupunkipyörä, jossa jalkajarru.
• Runko: Teräs, 56cm
• Jarrut: V-jarru, jalkajarru
• Etuhaarukka: Teräs
• Vanteet: Alumiini
• Paino: 16,2 kg
• Muuta: Tavarateline, lokasuojat
http://www.biltema.fi/osteri/data/kuvat/27_172max.jpg
No kukin taaplaa tyylillään, mutta jostain syystä en usko edelliseen kirjoitukseen vaan pidän sitä B-kaupan hopottajan tuotteena. ;)
Tekstihän oli jo alkuunsa vale. Väite, että Bilteman peruspyörä kestää ei nimittäin pidä paikkaansa. Maskussa sattui tapaus, jossa viisikymppinen miehenkilö kuoli kun tuo perus Yosemite katkesi alta. Turussa sattui tapaus, jossa aivokirurgi mies kuoli kun Bilteman perus Yosemite miestenpyörä hajosi alta (ohjainkannatin katkesi yllättäen). En ostaisi edes peruspyörää Biltemasta tätä taustaa vasten. Helkaman Oiva ja Tunturin Akseli ovat kumpikin paljon parempia ja turvallisempia tuotteita. Oiva on tehty kotimaisesta teräksestä ja kotimaisella osaamisella, eli lujuus on todella oikeasti huomioitu rakenteessa.
mee jo pois täältä palstalta säälittävien juttujesi kanssa
onko akselit ja oivat jo kolmatta vuotta myymättä ? koita vähän parempaa myyntikikkaa
kuin esittämäiäsi "asiantuntijan" neuvoja, eihän noita hullut erkitkään usko.
"Maskussa sattui tapaus...
Turussa sattui tapaus..."
Emme usko. Laita linkkejä/kuvia tai vaikene.
Tuon Turun tapauksen muistan lehdistä. Salossa tapahtunut kuolemaanjohtanut onnettomuushan johtui halpispomppukepistä.
niinpä Nishikin halpis, siis Tunturin emon pyörä,
asiantuntijaliikkeet myyvät sitä, se on niin hyvä ja kallis, ettei marketeille (onneksi) anntea sitä edes myyntiin
Joustot ja muut hienoudet kannattaa unohtaa halppispyörästä. Tuossa alla on yksi surullinen tapaus lisää.
"Bilteman täysjousto katkesi alle"
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=21235
^ täällä ei nyt ollut puhetta mistään jousto paskoista vaan ihan tavallisista perus mankeleista.
varo pomppuhomppuja
Todistaa vaan sen että eurolla saa euron arvoista tavaraa
Heillä on se asiantutemus. Kannattaa suosia pyöräliikkeitä. Marketistakin voi ehkä ostaa mutta vasta sitten kun on hankittu se tarpeellinen ja välttämätön tieto mitä kannattaa ostaa.
siinä erikoisliikkeessä joka myy pomppuhomppu nishikejä vai ?
kerrroks viel osottesi
En ole nähnyt Nishikejä kaupan pyöräliikkeessä.
ai eix nisikejä myydä enää missään
Nishiki on enemmän urheiluliikkeiden mallistoa. En muista nähneeni sellaisia oikeassa pyöräliikkeessä. Vai olisiko Bike Planetilla joskus ollut??? BP kai pitää laskea pyöräliikkeeksi, vaikka osalla myyjistä ammattitaito onkin markettasoa.
Periaatteessa Nishikillä on muutama hyvä yleispyörä: Road Master, Cross Road ja CR-29. Nishikin hybridimallisto on kelvoton, kuten muutkin vastaavat. Kokemusta on lasten pyöristä, joita on joskus tullut ostettua heikkonahetkenä halvalla paikallisesta urheilukaupasta. Hybrideinä myytävistä Nishikeistä ainoa kiinostava oli SL-1, mutta sekin oli onnistuttu pilaamaan jalkajarrulla.
Mielenkiintoista nähdä, mitä pyöriä ja missä valmistettuna tulee Accell Group'lta ensi kesäksi Nishikin nimellä. Viime kesä antoi ymmärtää, markettiromut tulevat Suomeen Tuntureina ja viimekesän Nishikit olivat vielä kaiketi porvoolaisia asemoituna alempaan keskiluokkaan.
Ikävä oli, että AC ei tuonut Suomeen ollenkaan keskiluokkaa ja siitä ylöspäin fillareita viime kesänä. Edellisenä oli nimittäin halpoja Lapierrejä, jotka asemoituvat juuri tuonne keskihintaluokkaan.
Joka tapauksessa AC:lla on liikaa tuotemerkkejä Suomen markkinoille. Jotain on karsittava. Järkevintä olisi yksi tuotemerkki ja teippauttaa kaikki pyörät samalle merkille. Suomen markkinoidne kannalta se olisi Tunturi, mutta pohjoismaisia markkinoita ajatelle varmaan Nishiki.
voi veljet kun olette naurttavia pellejä
asemoikaa avojanne uudestaan mieluummin
...asemoitua vähän tarkemmin. ;)
Kun noita tarinoita lukee - kiitos muuten monesta ansiokkaasta mielipiteestä - niin tulee väkisin mieleen ajatus, että kannattaa hankkia vanha mummon tai vaarin pyörän runko ja ostaa siihen lisävarustus, eli pyörät, ketjut, tavarateline ja satula, mikä ne ovat epäkunnossa, ja panna se kuntoon joko itse (ei mitenkään kohtuuton tehtävä, suurin ongelma ketjun katkaisu, johon löytyy sopiva laite ns. halpakaupoistakin) tai asitten viedä pyöräsepälle, joita nykymaailmassa onneksi on.
Jos se runko nimittäin on kestänyt jo parikymmentä vuotta, niin kyllä se vielä saman verran kestää.
Meikäläinen kunnosteli juuri entisessä Neuvostoliitossa valmistetun, yli 35 vuotta sitten hankitun pyörän. Terästä on ja painava, mutta tuntuu kestävän. Takapyörä on tarkoitus korvata napavaihteisella.
Tulee muuten sääliksi, kun katselee kerrostalojen roskalavoja aj näkee, kuinka paljon hyviä pyöriä ja etenkin pyörän runkoja menee romuksi. Konesta niistä tehtäisiin vielä kunnon pyörä.