Olen jo pitkään miettinyt, että miksi olen mukana naamakirjassa? Liityin siihen erään ihmisen ehdotuksesta parisen vuotta sitten, ja huomasin heti, että juu, ei taida olla mun juttuni. Ensinäkään ikäisiäni (n.50 v) tai vanhempia ihmisiä kuin minä ei siellä edes ole mukana kaverilistoilla kuin kourallinen. Toisekseen parhaimmat ihmissuhteeni, jotka toimivat ns. livessä, eivät ole tulleet mukaan toimimaan naamakirjani kaverilistalle; ja olen alkanut ymmärtämään entistä enemmän, miksi he eivät edes tahdo moiseen hömppään liittyä.
Toisekseen en vaan millään käsitä, että jollain voi olla yli 500 kaveria naamakirjassa, ja ihan taviksella ihmisellä, ei julkkiksella, joitakin superjulkkiksia kaverinaan, kuten esim. pääministeri tai jokin julkkislaulaja tai näyttelijä, tv-juontaja tms. näkyvä henkilö. Itse en ole edes yrittänyt haalia kaverilistalleni em:ja; kun en heitä henkilökohtaisesti edes tunne.
Kolmanneksi en vaan käsitä, että mitä ja ketä se hyödyttää tietää, että mitä teen just nyt tai aion ryhtyä tekemään jotain aivan normielämään kuuluvaa asiaa tyyliin: "käyn nyt päiväunille..." tai "paistoin just pullapitkoja" tai "olimme lasten kanssa metsässä"....loputtomastihan jokainen voi piirun tarkasti kertoa, mitä päivittäin tekee tai aikoo tehdä.
Naurettavinta on nuo kaikenlaiset pelit ja ryhmät, joihin voi liittyä naamakirjan myötä.
Alkaa ihan oikeesti tuntumaan, että eroan koko facebookista.
Toisekseen en vaan millään käsitä, että jollain voi olla yli 500 kaveria naamakirjassa, ja ihan taviksella ihmisellä, ei julkkiksella, joitakin superjulkkiksia kaverinaan, kuten esim. pääministeri tai jokin julkkislaulaja tai näyttelijä, tv-juontaja tms. näkyvä henkilö. Itse en ole edes yrittänyt haalia kaverilistalleni em:ja; kun en heitä henkilökohtaisesti edes tunne.
Kolmanneksi en vaan käsitä, että mitä ja ketä se hyödyttää tietää, että mitä teen just nyt tai aion ryhtyä tekemään jotain aivan normielämään kuuluvaa asiaa tyyliin: "käyn nyt päiväunille..." tai "paistoin just pullapitkoja" tai "olimme lasten kanssa metsässä"....loputtomastihan jokainen voi piirun tarkasti kertoa, mitä päivittäin tekee tai aikoo tehdä.
Naurettavinta on nuo kaikenlaiset pelit ja ryhmät, joihin voi liittyä naamakirjan myötä.
Alkaa ihan oikeesti tuntumaan, että eroan koko facebookista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla oli kanssa vielä viimevuoden puolella naamakirjassa naamani :) Kaverini suostutteli minut siihen .
Seurasin sitä touhua 3 kk ja totesin , että ei ole kyllä minun juttuni . Ei se kaikkien juttu ole .
Sielä oli myös yks entinen ystäväni jolla oli kummallinen pätemisen tarve . Kirjoitti kanssa millon mitäkin tekemisiään . Hyvä , että ei kirjoittanu kun oli käynyt pask......Alkuun sen tarkoitus oli etsiä vanhoja koulukavereitaan ja unohdettuja ystäviä , nykyään siitä on tullut ihan sekatavara kauppa :) Ja menettänyt alkuperäisen tarkoituksensa !
Lähde ihmeessä pois jos siltä tuntuu, mutta muista poistaa profiilisi pysyvästi eikä vaan "kuolettaa" tiliä jos siis haluat oikeasti eroon koko roskasta.
Minä erosin tästä hömpästä kesällä, oltuani naamakirjassa vajaa 2 vuotta. Tulin vain siihen tulokseen että pärjään ilman sitäkin. Ja hyvin olen pärjännytkin. Ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli se miten helppo siellä oli sopia ryhmätapaamisia isommalla tuttavaporukalla. Sama tietysti onnistuu sähköpostilla, mutta kun nekin vaihtuvat ihmisillä niin facebookin kautta tällainen on helppo hoitaa kun viestit kulkevat vain nimillä.
Jotkut tekevät elämästään teatteria facebookissa. Puivat ihmissuhteidensa joka käänteet siellä omalla seinällään; parisuhteen loppumisen ja riidat kavereiden tai sisarusten kanssa. Ja raportoivat jokaisen liikkeensä tunnin välein statukseensa. Ja oma ryhmänsä ovat jotkut äidit, joille ei tunnu itselleen tapahtuvan koskaan mitään, mutta laittavat sinne pelkästään lastensa kuvia ja lasten sanomisia ja tekemisiä. Olisivat saman tien sitten tehneet lapselle oman profiilin. Suurinta osaa tuttavista varmaan kuitenkin kiinnostaisi ensisijaisesti tietää mitä sille tuttavalle kuuluu, eikä mitä hänen lapselleen kuuluu.
Ei ole myöskään minun juttu, aluksi minulla olikin kavereita erään lähiihmisen kautta ja sain ihan tarpeeksi lukea, kuinka ihmiset siellä jaaskaavat elämänsä, sinne laitetaan lastenkin kuvia. Saattaa vaania suuri, jos joku älypää suunnittelee jotain. Samoin siellä puidaan hysteriaa, saadaan ihmiset aivopestyä, perheet hajoaa, kun ei puoliso olekaan tämän muotin mukainen tai hioonnu.
Järkyttävä koko naamakirja, en missään nimessä halua olla siellä. Harmittaa, kuinka paljon sillä tuhotaan ihmiselämää.
On se kumma, mitenkä nykyään oletetaan, että kaikkien on oltava tässä facebookissa. Vuoden siellä olin ja sitten lähdin. Sisko sanoi että nyt poistetaan tunnukset ja niin tehtiin. Hän oli junassa kuullut, kun kaksi toisilleen tuntematonta nuorta olivat tavanneet siinä junassa ja tutustuneet ja toisen ollessa jäämässä pois, he eivät tavalliseen tapaan vaihtaneet puhelinnumeroita, vaan kysyivät toistensa sukunimen, jotta voi sitten feisbuukissa pyytää kaveriksi! Tämä sai siskoni tympiintymään lopullisesti facebookiin ja minä tietenkin seurasin perässä, ihan yhtä tympiintyneenä.
Jos ennen oletettiin, että kaikilla on tietokone, jonka jälkeen oletettiin, että kaikilla on netti, niin nykyään oletetaan, että jokainen iästä riippumatta on facebookissa. Mainoksissa sanotaan, että osallistu kilpailuun fb-sivuillamme, liity sinäkin faniksi fb:ssä, tule yhteisöömme fb:ssä ja kohta varmaan ei muuta nettiä olekaan kuin facebook!
Kavereiden keräily on järjentöntä puuhaa. Pyydetään kavereiksi ihmisiä jotka joskus olivat samalla luokalla, mutta joille ei ikinä sanaakaan sanottu. Vain että olisi enemmän kavereita kun sillä yhellä toisella. Järkeä? EI.
Erotaan facebookista-päiväkin taisi olla, jolloin sieltä erosi mitä, 0,008 prosenttia käyttäjistä. Ja moniko meni takaisin huomatessaan, että eihän ilman facebookia voi elää.
Meidän pitäisi suojella yksityisyyttämme! Ei pitäisi jaella kaikkia tietoja asuinpaikoista, sisaruksista, perheenjäsenistä ja harrastuksista sun muista mieltymyksistä koko maailman nähtäville!! Netissä liikkuu kaikennäköistä väkeä, enkä usko että monet tajuavat millaiseen käyttöön kuvat voivatkaan joutua.
Hei naamakirjalaiset: Pitääkö mun ilmoittaa naamassa, että kävin eilen shoppailemassa, ostin jopa kaikkea kivaa ja tarpeellista. Kävimme mieheni kanssa pikaruokalassa syömässä. Pesin pyykkiä. Poltin kynttilöitä. Saunoin. Rakastelimme. jne.jne. Tänään uudet kuviot....ja toivon mukaan vielä huomennakin........
ihmisillä ongelmat.....ja hah...etsikää elämä
Elämäni onkin muualla kuin naamakirjassa. Ja en tunne minkäänlaista tarvetta kertoa sadoille hyvänpäivän tutuillekin samalla muutaman hyvän ystävän, että mitä teen srv:ksi tai mitä tein äsken ja mitä aion tehdä kohta.
Minäkin poistuisin sieltä mutta... en oikein osaa... niin vanhaksi tultu etten muutenkaan tuosta naamakirjasta tajua hölkäsenpöläystä..