Kysymys miehille, jotka harrastavat näitä kakkosia sun muita salasuhteita, varsinkin jatkuvasti. Voiko sen suhteen olla täysin tunteeton? Ettekö te tunne minkäänlaista häpeää mennessänne kotiin vaimonne luo?
Onko seksi miehelle vain suorite ilman tunteita? Oikeasti kiinnostaa miesten mielipiteet.
Onko seksi miehelle vain suorite ilman tunteita? Oikeasti kiinnostaa miesten mielipiteet.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä miehet tuntevat suunnatonta katumusta ja tuskaa näistä kakkos-suhteistaan, sisällään he itkevät häpeäänsä -raukat! He eivät vain mahda mitään sille, että joku kammottava munahaukka tulee ja väkisin viettelee ja ottaa! Ovathan mies-poloset sen verran eläimen tasolla, että eivät hallitse itseään ja halujaan, he menevät sinne mihin se pikku-veitikka osoittaa. Vaikka nämä kakkos-naiset ovatkin rumia, haisevia, tyhmiä loppuun naituja lähiölehmiä, he kuitenkin omaavat jonkin mystisen keinon, jolla saavat kikkelin kuin kikkelin nousemaan, ja silloin se viaton mies parka on vietävissä! Kammottavaa tuskaa nämä huorat meille siveille, rakastaville ja sängyssä hyville kauniille rouville ja ihanille puolisoillemme aiheuttavat. Onneksi me vaimot kuitenkin tiedämme missä on todellinen syy petokseen, ja osaamme olla armahtavaisia ja anteeksi antavia miehiämme kohtaan, mutta nämä lähiölehmät saavat päällensä pyhän vihamme!
hauskasti sanottu!!! :D Ja niin totta kun tätä palstaa lukee ;D
Tää oli hyvä. Sainpa sunnuntaille makoisat naurut
Samaten hauskaa luettavaa, hauskaa sunnuntaita kaikille.
vai että vaimot kauniita ja kakkoset rumia,hah...just joo...
Ai, niin sähän oletkin kantakirjalehmä.
En tiedä kuinka akunis ja hyvä olet? Päivällä juttelin yhden vaimon miehen kanssa, kun vaimo meni kävelylle, sovimme tapaamisesta, siihen liittyy keskustelua ja hyvää oloa, tieten myös seksiä.
Mies vain haluaa olla lähelläni, rentoutua, ilman mitään että hänen pitää tehdä jotain....
Tuohan on puhdasta sarkasmia! Ettekö te tosiaan tajuu, et eihän toi muija oo tosissaan?! Melkein jo alan uskoon, et niitä idiootti-lähiölehmiä oikeesti jossain on. Onneksi itse en ole mokomiin koskaan törmännyt.
Onko joskus ollut aikakausia, milloin miehet ei olisi ilotyttöjä käyttäneet? Ei se sen kummempaa ole. Ei miehet ole muuttuneet mutta kakkoset ovat ruenneet hyppimään silmille ja alkaneet määrittelemään asemaan uudelleen. Tosin vikasuuntaan.
Miehillle huorissa k'ynti on huorissa käyntiä, olipa se muotoiltu miten tahansa sanallisesti. Sitten kun mies eroaa, on tilanne toinen.
ennen muinoin miehet ylläpiti rakastajattariaan jotka olivat lähes vaimon asemessa, virallisuus vain puuttui, ja vaimo "tiesi" miehen rakkaudesta. Rakastajattarella oli oma asemansa ja kulut kustannettiin.
Virallinen vaimo oli pakko naittaa, siihen aikaan oli stauksella merkitys ja näin ollen naisihmiselle oli häpeäksi elää sinkkuna, toi muassaan perheeseen huonoa mainetta, jos ei tyttäriään saatu naitettua, hätätapauksessa häntäheikitkin kävivät.
Vaimon mukana tuli mahdollisesti mainetta (sääty) ja usein hyvä asema yhteiskunnan valta-asetelmassa sekä maallista mammonaa.
Nykyisin ero on helppo, ennen ei. Nykyisin myös ollaan ns kulissiliitoissa juuri omaisuuden takia vaikka muuta ei yhteielossa olisikaan ja miehellä on rakastajatar
Avioliittoja mitätöitiin myös silloin ennen, syitä olivat mm. jos ei vaimo tuottanut jälkeläisiä, jos vaimo ei antanut aviollista.
pääsääntöisesti puhtaasti rakkaudesta ja halusta elää elämä yhdessä toisen kanssa, niin hyvinä, kuin huonoinakin päivinä.
Jos joku mies roikkuu ns. huonossa avioliitossa esim. omaisuuden vuoksi, niin onko tällainen henkilö ollenkaan mies, vai onko hän lapsen tasolle jäänyt surkimus.
Jotkut roikkuvat yhdessä myös yksinjäämisen pelosta ja tottumuksesta, vaikka suhde olisi ollut epätyydyttävä jo vuosia. Pelkuruus on helpompaa kuin rohkeus tehdä elämästään onnellinen. Myönnän syyllistyneeni pelkuruuteen vuosikausia itsekin. Luulin että tällä iällä (silloin 33) ei vain kannata enää erota ja alkaa etsiä parempaa, ja että on vain parempi tyytyä siihen mitä jo on ettei vain jää yksin. Ja kun muuten asiat olivat "hyvin". Erään tapahtuman jälkeen näin kuitenkin suhteen huonouden objektiivisesti ja tajusin että ansaitsen vähän enemmän kunnioitusta ja arvostusta. Kerroin pettävälle ja valehtelevalle miehelle että enää en jaksa ja lähdin. Kyllä hän ruikutti perään, eikä se helppoa ollut, mutta nyt olen onnellinen, rehellisesti. Ja hemmetin ylpeä siitä että uskalsin lähteä elämään enkä jäänyt nyhjäämään!
eipä mene yks yhteen "puhtaasti rakkaudesta ja halusta elää elämä yhdessä toisen kanssa" jos puolet eroaa ja huomaahan se sokea reettakin, että motiivit avioliitolle on nykyisin aika heppoiset, lähinnä -kun muutkin kaverit menee ja kunhan saa prinsessahäät isoine lainoineen -malliin. Tai sitten nykynuorisomme on kasvatettu "kauniiden ja roheide" ja salattujen elämien" kera eikä realiteetit elämästä ole kohdillaan.
Avioehto pitäisi jo sisältyä vihkikaavaa, siihen suppeeseen.
Naiset ne siina maallisessa mammonassa roikkuu.
"Se minkä tahdotte toisten tekevän teille, tehkää te heille"