Kerrompa oman naurettavan erotarinani. Tämä ei ole teiniromanssi, vaan kolmikymppisten ihmisten elämä.
Mies siis petti ja jätti. Pari viikkoa ennen tätä hän kysyi multa "eihän kulta olla eroamassa", viikko tästä äitini kuoli, ja viikko tästä, mies petti..Elin elämäni vaikeimpia hetkiä äitini poismenon takia niin mies joka sanoi rakastavansa, petti mua. Olimme pari vuotta yhdessä. Yhdessä olon aikana hän syytti mua joka asiasta jos riita sattui syntymään.
Nyt jälkikäteen olen kuullut, että minä olen yrittä'nyt hänen elämänsä pilata, koska kostin pettämisen jälkikäteen hänelle..Ei ehkä maailman fiksuin veto kaikkien mielestä..Noh, erosta on nyt 3kk aikaa ja saan häneltä edelleen paskaa niskaan. Olen huono ja säälittävä ihminen, ja kuulemma yrittänyt pilata hänen elämänsä eron jälkeen..Sanoo että ihan sama olenko enää elossa vai en. Mies uhosi pettämisskandaalin tultua ilmi tehdä mun elämästä vaikeeta. Soitti ja uhosi. Huoritteli.
Kuulin eron jälkeen että herra oli pettänyt kaikkia naisiaan. Mun kohdalla pettämistä oli useammin kuin kerran..
Meillä on tämän ex miehen kanssa yhteisiä kavereita. Herra katkaisi välit kaikkiin, haukkui kaikki koska nämä kaverimme ovat hänen mielestään puhuneet hänestä paskaa ja pettäneet hänet jne. Sanoisin että sairasta touhua jo tuollanen. Mies on hajottanut kaikki välinsä kaikkiin sen takia että petti mua ja nyt minä olenkin syyllinen aivan kaikkeen..
Pahinta tässä on se, että elämäni vaikeimmalla hetkellä matto vedettiin jalkojen alta..Tuntuu etten ole saanut vielä kunnolla elämästä kiinni tällaisen sotkun ja surun jälkeen. Äitiä on niin pirun kova ikävä! Toivottavasti tästä jaloilleni joku päivä nousen..Sattuu vaan niin paljon..
Mies siis petti ja jätti. Pari viikkoa ennen tätä hän kysyi multa "eihän kulta olla eroamassa", viikko tästä äitini kuoli, ja viikko tästä, mies petti..Elin elämäni vaikeimpia hetkiä äitini poismenon takia niin mies joka sanoi rakastavansa, petti mua. Olimme pari vuotta yhdessä. Yhdessä olon aikana hän syytti mua joka asiasta jos riita sattui syntymään.
Nyt jälkikäteen olen kuullut, että minä olen yrittä'nyt hänen elämänsä pilata, koska kostin pettämisen jälkikäteen hänelle..Ei ehkä maailman fiksuin veto kaikkien mielestä..Noh, erosta on nyt 3kk aikaa ja saan häneltä edelleen paskaa niskaan. Olen huono ja säälittävä ihminen, ja kuulemma yrittänyt pilata hänen elämänsä eron jälkeen..Sanoo että ihan sama olenko enää elossa vai en. Mies uhosi pettämisskandaalin tultua ilmi tehdä mun elämästä vaikeeta. Soitti ja uhosi. Huoritteli.
Kuulin eron jälkeen että herra oli pettänyt kaikkia naisiaan. Mun kohdalla pettämistä oli useammin kuin kerran..
Meillä on tämän ex miehen kanssa yhteisiä kavereita. Herra katkaisi välit kaikkiin, haukkui kaikki koska nämä kaverimme ovat hänen mielestään puhuneet hänestä paskaa ja pettäneet hänet jne. Sanoisin että sairasta touhua jo tuollanen. Mies on hajottanut kaikki välinsä kaikkiin sen takia että petti mua ja nyt minä olenkin syyllinen aivan kaikkeen..
Pahinta tässä on se, että elämäni vaikeimmalla hetkellä matto vedettiin jalkojen alta..Tuntuu etten ole saanut vielä kunnolla elämästä kiinni tällaisen sotkun ja surun jälkeen. Äitiä on niin pirun kova ikävä! Toivottavasti tästä jaloilleni joku päivä nousen..Sattuu vaan niin paljon..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Äläkä anna hänen satuttaa itseäsi enää...
vaihda puhelinnumerosi, etkä anna sitä hänelle...
suojaa itseäsi...
Lue helpottaaksesi oloasi kirja 'Naimisissa narsistin kanssa'...
ehkä auttaa Sinua jäsentämään asioita mielessäsi...
helpotusta Sulle toivon...
et ole ansainnut paskaa niskaasi...
ajattele, jos mies ei ollut tyytyväinen exiinsä eikä Sinuunkaan, petti mennen tullen, niin olisi nyt sitten iloinen, kun saa olla vapaasti kenen kanssa huvittaa ilman omantunnon syytöksiä (tällä kertaa)..
ehkei hänen omatuntonsa pelaa ihan rehdisti...
eihän tietyt tyypit ole koksaan tyytyväisiä mihinkään...
ei heitä voi rakastamalla ja sexiä antamalla parantaa, koska eivät kykene vastaanottamaan paksun nahkansa/kuorensa alle rakkautta tai empatiaa...
aina löytyy niitä, jotka alkavat nyt kysellä Sinulta teitkö kaikkesi suhteen eteen ja vaivaavat Sinun muutenkin rikkinäistä sieluasi syyllistämällä...
et saa välittää heistä...
säilytä oma mielenrauhasi ja luota intuitioosi/vaistoihisi...
tsemppiä!
selviät kyllä!
Puhelinnumeron vaihdoin samantien kun tämä uhkauspuhelu ja huoritteluviestit tuli. Nyt viime viikonloppuna sain kaverien kautta kuulla tämän että olen säälittävä ihminen, koska PIILOUDUN salaisten numeroiden taakse jne..En ymmärrä mikä ihmistä voi vaivata noin, että jo lyötyä aletaan syyttelemään.. Minä olen hänen mielestään syyllinen hänen pahaan oloonsa.
Ystävien avulla olen päässyt pahimman yli ja paikkakuntaakin vaihdoin hetkeksi jotta sain ajatuksia selvitettyä. Kolmeksi viikoksi katosin kirjaimellisesti maan alle, puhelin sammuksiin, ei mitään kontakteja mihinkään. Kauppareissulla ahdisti käydä kun untui että jokainen vastaantulija olisi nähnyt mitä elämässä oli juuri tapahtunut. Ja tuo, että voiko ihminen valita enää pahempaa ajankohtaa pettämiseen kun ihmisen kuolema. Niin paljon lohdutteli kun suru-uutinen tuli, mutta tämän teki..Oliko minun suruni liian vaikea herralla käsitellä ja yrittää lohduttaa, koska tiesi että äidin poismeno on yksi vaikeimmista asioista.. Ehkä se vieraissa käyminen on sitten ratkaisu toisilla omiin ongelmiinsa. Hällä väliä muiden tunteista.
Lohduttaa että on kohtalotovereita. Koskaanhan asiaa ei unohda, anteeksi mielessäni oon antanu jotta pystyisin jatkamaan elämää. Äidin poismeno on vielä käsiteltävä..:(
Jollain tavalla samassa veneessä...
Toivottavasti sulla on elämässä ystäviä, joiden kanssa voit läpikäydä suurta surutyötäsi. Toivottavasti myös esim. työ, jolloin saat ajatuksia ehkäpä muualle. Olen myös 3kymppinen, ja käynyt läpi pettämisen ja jätetyksi tulemisen vuosia sitten. Äitini menettäminen tuoreempi vastoinkäyminen. Surutyötä jatkuu ja jatkuu. Ehkä jonain päivänä eteenpäin himpun verran. Jaksamista uuteen päivään!
Itse erosin muutama kuukausi sitten 3 vuotta kestäneestä suhteesta, olimme kihloissa ja muuttamassa yhteen. Mies sanoi vielä päivää ennen eroa rakastavansa minua ja näin ollen oletin kaiken olevan kunnossa. Seuraavana päivänä kuitenkin heräsin tekstiviestiin ja mies oli päättänyt jättää minut. Ja kyllä tekstiviestillä. Kyseinen mies oli rehellisesti ottaen totaalinen kusipää ja silti suren kyseistä menetystä vieläkin, vaikkakin olen uudessa suhteessa ja niin on kyseinen mieskin, mitä en hyväksy lähinnä syistä jotka jääköön mainitsematta. Sen verran voin toki sanoa että tämä hänen kyseinen suhteensa on melkein laiton.
Mutta mies tosiaan jätti minut juuri kun häntä eniten tarvitsin sillä isäni päätti päräyttää naimisiin, ilmoitti asiasta muutamaa päivää ennen eroani, voitte kuvitella kuinka kamalaa oli istua kirkossa ja kuunnella kyseisiä rakkauden tunnustuksia. En toki vertaa tätä läheisen kuolemaan (onhan se nyt tietenkin pahempi) mutta vaikeaa se oli minullekkin.