rakastunut exään

se toimii, anna palaa vaan. Ota se riski, sillä mitään hävittävää ei tavallaan ole, koska olette jo eronneet.

Kerron oman tarinani: Olen vasta 19-vuotias, mutta kyllä minullakin on kokemusta..? Yläasteen aikana aloin ensimmäisen kerran seurustelemaan ja voin sanoa, että silloin myös oikeasti ja aidosti ihastuin, saatoin rakastuakin. Poikakaverini oli vuoden vanhempi, ihana ja blaablaa, mutta erosimme 7 kuukauden seurustelun jälkeen. Mies sanoi, ettei hänellä ollut enää tunteita minua kohtaan. Omat tunteeni säilyivät vihanpuuskan mentyä. Päädyimme samaan lukioon opiskelemaan, joten näin hänet lähes päivittäin ja juttelimme myös usein. Muutaman kerran juttelimme suhteestamme, hän sanoi aina "Anteeksi kaikki" (tarkoittaa suhteemme huonoja hetkiä/eroa) ja hän vaikutti siltä kuin jotain tunteita olisi olemassa. Toivoin kovasti yhteenpalaamista, mutta en tehnyt asian suhteen mitään, en uskaltanut. Ajattelin vähän samalla tavalla kanssasi: "Onko yhteenpaluu virhe? Voinko olla varma hänen/minun tunteista? Olenko itse katkera ja pilaan suhteen alkuunsa? Mikä olisi suhteemme tulevaisuus?" Lopulta päätin, etten tee mitään, annan asian olla ja keskityin opiskelemaan ja kavereihini. Myöhemmin tajusin, että se oli paras päätös minkä olin aikoihin tehnyt.

3 vuotta eron jälkeen, mitä on tapahtunut: Olin huomannut, että exäni tuli aina välillä mieleeni ja uniini (hyviä muistoja seurusteluajaltamme ja hieman kaunisteltua, mahdollista, yhteistä tulevaisuuttamme), mutta häivytin aina nämä ajatukset mielestäni mahdollisimman nopeasti. Sain parilta mieheltä rakkaudenosoituksia, aloin seurustelemaan heistä toisen kanssa. Exälläni ei kuuleman mukaan ollut tyttöystäviä tänä aikana ja olimme muutaman kerran jutelleet. Hän oli onnellinen puolestani, kun löysin itselleni toisen miehen.

Nykyhetki (4,5 vuotta erosta): Olen seurustellut nyt 1,5 vuotta miehen kanssa, hän on parhaan kaverini ex (mies minut iski, ei toisinpäin! Ja kaverini "siunasi" suhteemme) ja oma exäni ja paras kaverini ovat juuri aloittaneet seurustelemaan. Olen huomannut sen, että mitä exästäni haluan, on vain jutella hänen kanssaan ja sanoa: "Anteeksi ja kiitos, kaikesta.", aivan kuin hänkin sanoi, kun juttelimme joskus suhteestamme. Muuten kaverini saa pitää exäni täysin itsellään. Olen onnellinen heidän puolestaan ja itse olen tyytyväinen omaan suhteeseeni; olemme asuneet yhdessä miehen kanssa jo vuoden ja olemme rakastuneita. Suhteen alkuhuuma on mennyt, arki on jo tuttu, mutta pienillä irtiotoilla olemme tilanteessa, joka vastaa taas alkuhuumaa.

Oma vinkkini on, että jos haluat jotain muuta, niin etsi sitä, mutta sinun pitää tehdä itsellesi selväksi, että haluat sitä oikeasti. Tulet ajattelemaan exääsi vielä pitkään, mutta haihduta ne kuvitelmat. Tunteetkin säilyvät, mutta ne hukkuvat muiden alle, kunhan löydät toisen, johon rakastua.
Jos päätät palata entiseen suhteeseesi ja jos olit kerran kyllästynyt arkipäiväisyyteen niin tee itse siihen muutos; tehkää jotain erilaista ja mielekästä miehesi kanssa, irrotelkaan arjesta. Itse käyn mieheni kanssa välillä kalastamassa, ampumaradalla ja pelaamme paljon eri pelejä joko kahdestaan tai kaveriporukalla. Käymme myös pienillä lomamatkoilla; ensimmäisenä kesänä matkustimme Etelä-Suomeen tapaamaan yhteistä tuttuamme ja asuimme viikon ajan hotellissa kahdestaan, viime kesänä olimme viikon miehen sukulaisten luonna, vesihiihdimme ja kävimme usein kalassa siellä.

Toivottavasti saat tästä jotain apua :) Myötätuntoni ongelmaasi ainakin saat.