"Huomasitteko A-talk-ohjelmassa miehen, joka oli kutsuttu todistamaan, miten paino laski ja vointi parani sen jälkeen kun hän alkoi syödä voita ja kermaa? Kuvissa mies oli ruoanlaittopuuhissa: syntyi iso upea salaatti monipuolisista aineksista, ja hän paistoi pannulla kalaa. Olisikohan näillä tekijöillä saattanut olla jokin osuus hänen menestykseensä? Ja menisikö elämä uudelleen pilalle, jos hän voin sijasta paistaisi kalansa rypsiöljyssä?"
http://www.sydanliitto.fi/retrospektoskooppi
http://www.sydanliitto.fi/retrospektoskooppi
Vastaukset 18
Vanhimmat
osasto: SYDÄN JA KAMMIOVÄRINÄ osastolta.
siitä elämä menisi pilalle,kala kylläkin. Sitä teräketjuöljyä kun ei voi syödä. Siis makunsa takia. Sitäpaitsi rypsiöljyssä on liikaa omega 6 rasvahappoa. Joten kalan ja muun paistamiseen soveltuu paremmin voi tai voi/öljy seos. Jo käyttömukavuudenkin kanalta. Öljy roiskuu paistetaessa mutta vähän voita sekaan niin räiskyminenkin pienenee. Kalalle kyllä pelkkä voi on ehdottomasti paras paitorasva.
Ohjelmasa tuli kyllä mieleen mitähän rasvaa se Syvänne käyttä kun niin punoitta. Ehkäpä sitä rypsiöljyä. Tai liekö "öljyt" altian tuotteita. No empä kyllä valitsisi häntä edustamaan mitään tahoa joka mainostaa terveydellä. Oli hän sen verran "ylen sankia priha". No eiköhän hänen statiinit tule suoraan tehtaiden hyllystä. Montaakohan tehdasta hän taas edustikaan.
Ja jos Syvänne syö kuten opettaa niin huh huh. Jotain on pielessä ravintosuosituksissa,ja pahasti
Ajatuskin kalan paistamisesta rypsiöljyssä on kamala. Kyllä sen voita pitää olla. Olen paistanut aina kalat voissa, vaikka se kiellettyä herkkua onkin ollut. Mitään parempaa kalaherkkua kuin voissa paistetut silakkapihvit en tiedä. Ajattelin ennen, että kerranhan täällä vaan eletään, ja jos voi lyhentää elämää niin ainakin elämänlaatu on ollut ainakin parempaa.
>
Missä tällainen on todettu ?
Montako grammaa alfalinoleenihappoa ihminen mielestäsi tarvitsee päivässä ?
Mikä määrä linolihappoa on liikaa päivässä ?
>
Niin, tällaisia myönnytyksiä pitää joskus tehdä. Tosiaan, tiedämme, että voin korvaaminen tyydyttymättömillä tuo terveyttä, mutta joihinkin ruokiin voi tuo hyvää aromia. Itsekin pidän voin mausta esim. silakkapihvien kanssa (toki monet muut kalat on parempia ilman voita).
Hämmentävää vaan on se, että yrität nyt itsellesi perustella täysin valheellisella kuvitelmalla, ettei voita kannattaisikaan vaihtaa tyydyttymättömiin rasvoihin. Se fakta ei tosiaan ole muuttunut. Päin vastoin: se on vahvistunut. Vaihtakaa siis tyydyttyneet tyydyttymättömiin aina kun se on mahdollista.
Niin ja, jos et usko minun sanaani, niin yritä näitä tieteellisesti korkea-arvoisimpia julkaisuja:
1. Krauss: "Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease. Therefore, dietary recommendations should emphasize substitution of polyunsaturated fat and minimally processed grains for saturated fat". http://www.springerlink.com/content/f711762755301456/fulltext.html
2. Jakobsen: "For a 5% lower energy intake from SFAs and a concomitant higher energy intake from PUFAs, there was a significant inverse association between PUFAs and risk of coronary events". Am J Clin Nutr 89: 1425-1432, 2009.
3. Skeaff: "PUFA for SFA convincing decrease risk (of CHD)". Ann Nutr Metab 2009;55:173–201.
4. Mozaffarian: "These findings provide evidence that consuming PUFA in place of SFA reduces CHD events in RCTs.
In this meta-analysis of RCTs, increasing PUFA consumption as a replacement for SFA reduced the occurrence of CHD events by 19%; each 5%E greater PUFA consumption reduced CHD risk by 10%". http://www.plosmedicine.org/article/info:doi/10.1371/journal.pmed.1000252
Sama asia todetaan niissäkin.
Näin sanotaan tuolla ravitsemustieteen perusteissa:
Esimerkiksi n-6-sarjan rasvahapot edistävät verihiutaleiden kasaantumisherkkyyttä ja näin veren hyytymistä, mikä on edullista haavan paranemisen kannalta. Sen sijaan ahtautuneen, vaurioituneen verisuonen korjaava verihyytymä saattaa tukkia verisuonen. N-6-sarjan rasvahapoista poiketen n-3-sarjan rasvahapoista muodostavat eikosanoidit eivät lisää verihiutaleiden kasaantumista ja mahdollisesti näin ne ehkäisevät verisuonitukosta. N-6-rasvahapoista rakentuvien eikosanoidien on myös todettu lisäävän allergisia tulehdusreaktioita, kun taas n-3-rasvahapoilla on päinvastainen vaikutus.
Korkea n-6/n-3-suhde on viimeaikaisissa tutkimuksissa liitetty useisiin elintapasairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, allergioihin jne.
Tuota n-6 happoa saa riittävästi vihanneksista ja muista ruuista, joten itse en kyllä ainakaan nauttisi enää rypsiöljyssä sitä koska liikasaanti on vahingollista. Mikäli nyt olen oikein ymmärtänyt ihan kansankielelä tämän, omega 6 siis kumoaa omega 3:n vaikutukset, koska suhde on väärä, saamme omega kolmosta monikymmenkertaisesti enemmän suhteessa omega 6:seen.
Eli siis saamme omega-6:sta liikaa, ei omega-3:sta.
Omega-3:sen ongelmana on se, että sitä on merilevässä, kaloissa ja vihreissä vihanneksissa suhteessa paljon mutta absoluuttisina määrinä vähän. Kaloissa ja levissä se on lisäksi EPA:na ja DHA:na eilä ALÄ:na
ALA on välttämätön rasvahappo, jota tarvitaan 2 g päivässä. Tuon saa mm. 20 g rypsiöljyä ja koska rypsiöljyn O3:O6 -suhde on hyvä eli 1:2 niin siitä saadaan sitten 4 g LA:ta. Tuon saman määrän ALA:a saa mm. 2 kg ruohosipulia tai 1.5 kg lohta ilman tuota LA:ta tai ainakin paremmalla suhteella.
Oliiviöljyn O3:O6 -suhde on 1:19 (ts. 2 g ALA:a tuottaa elimistöön 38 g LA:ta). Voin suhde on 1:4 eli jälleen tulee enemmän LA:ta kuin rypsiöljyllä. Voita pitäisi lisäksi syödä päivässä jotain 600 g että saa tuon ALA:n 2 g. Oliiviöljyä pitäisi käyttää kanssa ihan tolkuttomasti.
Rypsi on siis niitä harvoja kasveja, joiden O3:O6 -suhde on hyvä ja jossa sitä ALA:a on paljon.
Kannattaa katsoa Finelin eniten/vähiten -palvelusta.
joku vaan jo pistikin tietoiskua Sinulle, mutta minä varmennan asiaa.
>
Kuitenkin pitää muistaa, että omega-6-sarjalaiset ovat ehdottomasti myös elimistön tarvitsemia rasvahappoja. Niitä ilman ei pärjää.
>
Kyllä vaan: omegasuhde näyttäisi olevan merkittävä tekijä. Kerropas nyt meille, mikä on optimaalinen omegasuhde ja millä perusteella ? Mikä on tieteellisen tiedon kanta, mikä on paras suhde ?
>
Siis eihän omega-6:n liikasaanti ole ongelma vaan se, että omega-3:a saadaan liian vähän suhteessa omega-6:en. Siis jos omega-3-saanti on suurta, se on pelkästään terveydellinen etu, että omegarasvoja tulee paljon. Olet jo varmasti nähnyt nämä kiistattomat todisteet tuosta terveydellisestä edusta:
1. Krauss: "Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease. Therefore, dietary recommendations should emphasize substitution of polyunsaturated fat and minimally processed grains for saturated fat". http://www.springerlink.com/content/f711762755301456/fulltext.html
2. Jakobsen: "For a 5% lower energy intake from SFAs and a concomitant higher energy intake from PUFAs, there was a significant inverse association between PUFAs and risk of coronary events". Am J Clin Nutr 89: 1425-1432, 2009.
3. Skeaff: "PUFA for SFA convincing decrease risk (of CHD)". Ann Nutr Metab 2009;55:173–201.
4. Mozaffarian: "These findings provide evidence that consuming PUFA in place of SFA reduces CHD events in RCTs.
In this meta-analysis of RCTs, increasing PUFA consumption as a replacement for SFA reduced the occurrence of CHD events by 19%; each 5%E greater PUFA consumption reduced CHD risk by 10%". http://www.plosmedicine.org/article/info:doi/10.1371/journal.pmed.1000252
Noita ei vaan käy kiistäminen: omegarasvat ovat terveyttä edistäviä (ainakin siis sydäntautien osalta) [jopa suhteesta riippumatta].
>
Tai jotakuinkin näin: omega-6 ja omega-3 muuttuvat elimistössä pidempiketjuisiksi esim. 5 % hyötysuhteella riippumatta kumpaan omegaryhmään ne kuuluu. Näin jos lähtötilanteessa on paljon omega-6:a, niin myös lopputuotteissa (niissä, joita elimistö tarvitsee rakennusaineeksi) on myös omega-6 yliedustettuna eikä omega-3-ryhmäläisiä riitä tarvittavaa määrää. Siksi pitäisi olla riittävästi omega-3:a, jotta tuo prosessi ja "prosessituotteet" olisi tasapainossa.
Lopussa Sinulla oli ilmeisesti virhe: ongelma on siis se, että omega-6:a saadaan monikymmenkertaisesti omega-3:en nähden (ei toisin päin). Mitä luulet, mikä rypsiöljyn omegasuhde on ?
Jatketaan tästä kunhan olet noihin saanut jotain kommenttia aikaiseksi (asia on vielä kesken).
1. Krauss: "Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease.
Eli ts. on terveellisempää korvata tyydytetty tyydyttämättömällä kuin hiilihydraatilla ;=))
Sanoo täsmälleen sen että THL:n ravintosuositus missä juuri tyydytetyt on korvattu hiilihydraateilla on päin persettä.
Oliko sinulla muuta??
Minä kyllä jätän rypsit kuitenkin, koska nuo hapot saa muutenkin kuin rypsiöljystä ja ovat paremmassa ja turvallisemmassa muodossa. Eikös nämä mainitsemasi kasviöljyomegoiden vika ole juuri siinä, että ne estävät 3:n aineenvaihdunnan, joten nehän ovat näin maalaisjärjellä ajateltuna hyödyttömiä ja ihmiskeho ei voi niitä lyhytketjuisina edes käyttää hyväkseen. Eli: kasviöljy on biologisesti kalaöljyä heikompaa, pääasiassa koska suurin osa ALAsta hapettuu ja vain pieni osa (keskimäärin 7–8 %) siitä muuntuu omega-3:ksi. Lisäksi juuri linolihaposta muodostuu liikaa myrkyllistä ja liikalihavuutta aiheuttavaa arakidonihappoa. Epaa pitäisi saada roisisti enemmän että tuo arakidonihappo ei pääsisi vaikuttamaan mm. diabeteksen ja tulehdusten syntyyn.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arakidonihappo
Ainakin mitä olen eri lähteistä todennut, pellavaöljy on paras kasviöljy, ainaki Finelin mukaan siinä on suhteet paremmat kuin millään muulla kasviöljyllä. Itse syön pellavansiemeniä ja laitan rouhetta karppileivän joukkoon ja laitan jukurtin päälle. Omegat otan enimmäkseen kalaöljystä ja kalasta. Ja Fineliä olen alkanut tutkailemaan entistä tiheämmin. :)) Mutta kun ei Finelikään kerro koko kuvaa siitä, mitä ei haluta kertoa, eli edes tästä arakidonihaposta ei puhuta mitään. Minä uskon mielummin puolueettomia lähteitä, joilla ei ole omaa lehmää ojassa, kuin näitä rypsiöljyn suurtuottajia.
Jokainen tekee tavallaan. Meillä käytetään voita, oliiviöljyä, pellavansiemeniä ja pellavansiemenrouheta, kookosöljyä.
Luepas uudelleen. Voin kyllä auttaa käännöksen kanssa, jos se on vaikeaa.
>
Niiden muoto on ihan sama, olipa tuo kemiallinen yhdiste sitten kaalissa, voissa, kalassa tai öljyssä. Älä yritä uskottella itsellesi moista kuraa.
>
Ei ne mitään estä.
>
Mutta, hihhuliparka, kun nuo kasviöljyt ovat myös niitä rasvahappoja, joita elimistö tarvitsee välttämättä. Toki kalan EPA ja DHA ovat sellaisia, joilla on biologisesti paljon merkitystä, mutta niin on noilla välituotteilla sekä ihan tuolla ALA:lla ja LA:llakin.
Tosiaan, ALA ei muutu omega-3:ksi vaan se on omega-3:a. Omega-3-ryhmään vaan kuuluu useita rasvahappoja, joista kalaöljyn EPA ja DHA ovat ehkä tunnetuimmat. Kuitenkin elimistö tarvitsee välttämättä koko tuota omega-3-sarjaa ALA:sta lähtien.
>
Arakidonihappo ei ole myrkyllistä. Se on itse asiassa yksi elimistön välttämättä tarvitsema rasvahappo. Sen liian suuri pitoisuus sitten taas ei ole hyväksi. Elimistö tarvitsee myös koko sarjan omega-6-rasvahappoja linolihaposta lähtien.
Liikalihavuus aiheutuu ylenmääräisesti syömisestä ja alhaisesta kulutuksesta. Ei sitä mikään yksittäinen yhdiste aiheuta. Älä yritä siirtää vastuuta lihavuudestasi jollekin yhdisteelle. Itse olet tunkenut naamaasi liikaa ruokaa.
>
Niin, ei Fineliinkään ihan kaikkea saada mahtumaan, mutta ehkä oloasi helpottaa se, että tiedät, että arakidonihappoa tulee esim. kananmunista sekä lihatuotteista. [Aiheuttaako kananmunat ja liha siis mielestäsi lihavuutta ?]
Pellavansiemenistä saa n. 10 g päivässä sen tarvitsemasi ALA:n ja kun sen O3:O6 -suhde on 4:1 niin se tasapainottaa tuota suhdetta vaikka käyttäisikin sitten sitä oliiviöljyä. Pellavaöljyä en käyttäisi, on aika pahaa mutta nuo siemenet ovat ok ja niissä on vielä kuituakin.
Kyllä se ALA on jo omega-3 -rasvahappo ja nimenomaan se on LA:n kanssa välttämättömiä rasvahappoja ja niistä tehdään muutakin kuin tuota EPA:a ja DHA:ta ja nimenomaan tuolla ALA:lla parannetaan O-3:O-6 -suhdetta koska EPA:a tai DHA:ta ei kerta kaikkiaan pysty nauttimaan riittävästi. Jostain syystä vallalla on käsitys, että EPA ja DHA ovat välttämättömiä rasvahappoja, ne eivät sitä siis ole.
Tuo väite siitä, että ALA:sta vain 5-10% olisi hyödyllistä on yleinen väärinkäsitys koska tuon verran muuttuu EPA:ksi ja DHA:ksi mutta kyllä sillä lopullakin on muuta käyttöä. Elimistön kannalta on nimenomaan ALA:LA -suhde tärkeä koska muuten entsyymit konvertoivat liikaa LA:ta arakidonihapoksi ja ALA ei vastaavasti konvertoidu EPA:ksi ja DHA:ksi. Ilmiö johtuu siitä, että elimistö tuottaa vain rajoitetusti tarvittavia entsyymejä ja on tuurista kiinni minkä rasvahappoketjun ne pidentävät. Lisäksi molempia pitää olla tietysti riittävästi ja yleensä ALA:a saadaan liian vähän jollei käytä rypsiöljyä tai pellavansiemeniä
Tuosta arakidonihaposta ei puhuta paljoa koska sen merkityksestä ei olla varmoja. Siis detalji.
Siis kun pellavarouheessa on 23000 mg O-3:sta (ALA) ja lohessa yhteensä 930 mg omega-3 -rasvahappoja 100 g niin on aika helppoa laskea kummalla niitä O-3:O-6 -suhteita parannetaan.
Sivuhuomautuksena, seoksessa 10 g pellavansiemeniä ja 90 g oliiviöljyä on O-3:O-6 -suhde 1:3,5 eli ihan siedettävä kun vertaa sitä oliiviöljyn vastaavaan 1:19. Voi ja kookosöljy ei hirveästi muuta suhdetta kun niissä on sekä O-3:sta että O-6:sta vähän.
sen ymmärsin,mutta ei jaksa vääntää "heh:in" kanssa. Se on yhtä hedelmällistä kun puhuisi betonipilarille. Tosin pilarilta saattaisi saada järkevämmät vastukset.
Lue sitten koko tutkimus, jos tuo jäi epäselväksi.
Tosiaan, voidaan täysin kiistatta osoittaa, että tyydyttyneiden rasvojen korvaaminen tyydyttymättömällä alentaa sydäntautiriskiä, mutta jos tyydyttynyttä korvaa hiilihydraatilla, sydäntautiriski ei muutu (merkittävästi).
Missään kohdassa tuota tutkimusta ei siis osoitettu, että tyydyttyneen korvaaminen hiilihydraatilla olisi haitallista: on yhtä haitallista syödä hiilihydraattia kuin tyydyttynyttä rasvaa (pitää lukea juuri se, mitä tutkimuksessa lukee eikä sitä, mitä haluaisi siinä lukevan), mutta siis se ei ole erityisen hyödyllistäkään (kuten sitten taas tyydyttyneen korvaaminen on: se alentaa merkittävästi sydäntautiriskiä). Eikä tämä ole edes mitenkään yllättävää: hiilihydraatti muuttuu elimistössä tyydyttyneeksi rasvaksi.
Eikä tämä asia pitäisi olla edes kovin haastava tajuta.
Ennen sitä on vaan meikäläinenkin kiskonut ihan sitä lämpökäsiteltyä transrasva-rypsiöljyä, kun sen terveellisyyttä on kehuttu niin kauan kuin muistan. Aina sitä oppii kaikennäköistä uutta, jos vaan sitä tietoa ihmisille annetaan. Pääasiassa salaillaan.
Pellavaöljyä en olekaan maistanut, tuskin tarviikaan. Nuorena kun maalailin tauluja, niin sillä ohennettiin öljyvärejä. Mutta siemenet ja rouhe on hyvää. Näin ollen luulisin, että tämä rasvajuttu on kohdallani aika hyvällä mallilla. Kiitos vaan asiallisesta kommentista!
>
Eihän rypsiöljyssä ole transrasvaa - edes lämpökäsiteltynä.
>
Kaikki tuossakin esitetty on ihan julkista tietoa. Puupäät ei vaan lue asioita - vaan kuvittelevat, että se olisi muka jotenkin salattua tietoa.
Ei rypsiöljyssä ole transrasvaa. Uppopaistorasvassa oli ennen, en tiedä siitäkään. Itse käytän uppopaistorasvana kookosöljy-rypsiöljyseosta koska se on aika taloudellista (4-5 paistoa samalla öljyllä) ja on maultaan miellyttävää.
Ei se lämpökäsittely muokkaa sitä öljyä ollenkaan. Idea on toisaalta liottaa öljy liuottimeen ja toisaalta helpottaa puhdistusta. Prosessissa rypsiöljy ei muutu ja saanto on hyvä. Kylmäpuristuksella saanto on heikko ja öljy täytyisi kuitenkin puhdistaa eli saman prosessin läpi kuljettaisiin. Maatilatuotteena kylmäpuristettu öljy on hyvä koska puristusjätteelle on oma käyttönsä.
Maalauspuolella käytetään enemmän vernissaa tai muita helpommin kuivuvia öljyjä. Itse käytän puun käsittelyyn unikkoöljyä, loistava tuote kun se ketjuuntuu jo vuorokaudessa ja haisee miellyttävälle.
RHH:lla oleville vinkiksi, pellavansiemenrouhe on oiva lisä leipätaikinaan.