Hei,
en tiennyt tosiaan minne tämän viestin väsäisin. Olen 20-vuotias nainen ja koko teinivuoteni enemmän tai vähemmän jojolaihduttaja. Ei siinä mitään, mutta 17-vuotiaana masennuksen seurauksena lihoin nopeasti ja taisin painaa sellaiset ~115 kg (olen 167 cm pitkä). Sen jälkeen olen ollut 70-90 kg välillä, mutta nyt kesällä stressaavan työn vuoksi söin epäterveellisesti, liian vähän, ja liikuin paljon, ja sen seurauksena mulle jäi sellaista löysää vaan joka puolelle, luulen että lihakset lähtivät, kun en tajunnut tankata edes proteiinia, enkä rasvaa. Nyt järkiintyneenä yritän tässä tankkailla terveelliseen malliin rasvoja, protskuja ja ruokaa ylipäätään, mutta eräs asia vaivaa. Nimittäin rintani, niissä on paljon ns. ylimääräistä nahkaa. Olen toiveikas kroppani suhteen muuten, että saan sen vielä kondikseen, eikä pahemmin jää mitään roikkuvaa, mutta rinnoistani en olisi niin varma.
Kuppikokoni on tällä hetkellä sellainen D ja suurimmillaan en tiedä edes, mitä rintani ovat olleet (E?). Tarkoitus olisi kuitenkin pudottaa edelleen painoa, tosin järkevästi ja lihaskunnosta huolehtien, ja sittenpä saa nähdä mitä rinnoistani tulee... Luulen, että "normaalitilassa" rintani olisivat B-C-luokkaa... Mutta tämä ylimääräinen iho häiritsee tosi paljon, eikä vain esteettisesti... Meinaan on vaikea löytää istuvia rintaliivejä, kun se nahka tursuilee joka välistä ulos! Puhumattakaan siitä, minkälainen vaikutus tällä on itsetuntoon. Joinain päivinä haluan kaivautua maan alle ja tappaa itseni, no en aivan, mutta melko matalaksi vetää mielen välillä, kun rinnat on kuin kauhuelokuvasta.
Olen harkinnut leikkausta, mutta siinäkin tietty omat riskinsä.
Haluaisinkin tietää, osaatteko sanoa, voiko tässä odottaa mitään luonnollista parantumista? Rintani ovat melko raskausarpiset, ja se kai vaikuttaa neg. ihon kuntoon myös... Harmittaa ihan hirveästi, jos tällaisten vahinkojen takia joudun kärsimään näistä kamalista riippuvista ällötyksistä koko loppuelämäni. :( Tai sitten olisi vaan pakko päästä leikkaukseen... Tuntuu, kuin "tavaraa" rinnoissa olisi tällä hetkellä just ja just B:n kuppiin D:n nahkoilla... Se ylimääräinen nahka on ällöttävää, ja tää tosiaan vaikuttaa mun henkiseen mielenterveyteen aika lailla...
Kokemuksia? Ajatuksia? Arvostaisin todella... En uskalla mennä edes lääkäriin näyttämään rintojani kun ne ahdistaa niin paljon, enkä tiedä miten intiiminen kanssakäyntikään tulee olemaan mahdollista...
en tiennyt tosiaan minne tämän viestin väsäisin. Olen 20-vuotias nainen ja koko teinivuoteni enemmän tai vähemmän jojolaihduttaja. Ei siinä mitään, mutta 17-vuotiaana masennuksen seurauksena lihoin nopeasti ja taisin painaa sellaiset ~115 kg (olen 167 cm pitkä). Sen jälkeen olen ollut 70-90 kg välillä, mutta nyt kesällä stressaavan työn vuoksi söin epäterveellisesti, liian vähän, ja liikuin paljon, ja sen seurauksena mulle jäi sellaista löysää vaan joka puolelle, luulen että lihakset lähtivät, kun en tajunnut tankata edes proteiinia, enkä rasvaa. Nyt järkiintyneenä yritän tässä tankkailla terveelliseen malliin rasvoja, protskuja ja ruokaa ylipäätään, mutta eräs asia vaivaa. Nimittäin rintani, niissä on paljon ns. ylimääräistä nahkaa. Olen toiveikas kroppani suhteen muuten, että saan sen vielä kondikseen, eikä pahemmin jää mitään roikkuvaa, mutta rinnoistani en olisi niin varma.
Kuppikokoni on tällä hetkellä sellainen D ja suurimmillaan en tiedä edes, mitä rintani ovat olleet (E?). Tarkoitus olisi kuitenkin pudottaa edelleen painoa, tosin järkevästi ja lihaskunnosta huolehtien, ja sittenpä saa nähdä mitä rinnoistani tulee... Luulen, että "normaalitilassa" rintani olisivat B-C-luokkaa... Mutta tämä ylimääräinen iho häiritsee tosi paljon, eikä vain esteettisesti... Meinaan on vaikea löytää istuvia rintaliivejä, kun se nahka tursuilee joka välistä ulos! Puhumattakaan siitä, minkälainen vaikutus tällä on itsetuntoon. Joinain päivinä haluan kaivautua maan alle ja tappaa itseni, no en aivan, mutta melko matalaksi vetää mielen välillä, kun rinnat on kuin kauhuelokuvasta.
Olen harkinnut leikkausta, mutta siinäkin tietty omat riskinsä.
Haluaisinkin tietää, osaatteko sanoa, voiko tässä odottaa mitään luonnollista parantumista? Rintani ovat melko raskausarpiset, ja se kai vaikuttaa neg. ihon kuntoon myös... Harmittaa ihan hirveästi, jos tällaisten vahinkojen takia joudun kärsimään näistä kamalista riippuvista ällötyksistä koko loppuelämäni. :( Tai sitten olisi vaan pakko päästä leikkaukseen... Tuntuu, kuin "tavaraa" rinnoissa olisi tällä hetkellä just ja just B:n kuppiin D:n nahkoilla... Se ylimääräinen nahka on ällöttävää, ja tää tosiaan vaikuttaa mun henkiseen mielenterveyteen aika lailla...
Kokemuksia? Ajatuksia? Arvostaisin todella... En uskalla mennä edes lääkäriin näyttämään rintojani kun ne ahdistaa niin paljon, enkä tiedä miten intiiminen kanssakäyntikään tulee olemaan mahdollista...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.