Millainen olisi unelmienne maailma, jossa olisi hyvä olla? Unohtakaa kaikki taloudelliset ja sosiaaliset realiteetit.
Minun maailmassani olisi paljon vähemmän asfalttia kuin nyt. Minulla olisi kolmekerroksinen puutalo, kaunis puutarha ja iso piha. Ihmisillä olisi aikaa viljellä kasviksia, ja proteiinia saataisiin joko hyvinvoivista luomueläimistä tai soijasta yms. kasviksista.
Ulos voisi lähteä tyytyväisenä itseensä ajattelematta näytänkö nyt tyhmältä ja epätrendikkäältä. Voisi näyttää vain itseltään, ja voisi luottaa, että ihmiset arvostavat sinua sellaisena kuin olet. Kukaan ei katsoisi toista kieroon siksi, että joku näyttää väsyneeltä, masentuneelta tai sosiaalisesti avuttomalta. Hauskaa pidettäisiin baareissa ja pubeissa, välillä ihmeteltäisiin tähtitaivasta ja luontoa. Eläimet saisivat olla rauhassa ihmisen sadismilta. Turhia kemikaaleja synteettisiä aineita ei tarvittaisi kuin vähimmässä määrin.
Minun maailmassani olisi paljon vähemmän asfalttia kuin nyt. Minulla olisi kolmekerroksinen puutalo, kaunis puutarha ja iso piha. Ihmisillä olisi aikaa viljellä kasviksia, ja proteiinia saataisiin joko hyvinvoivista luomueläimistä tai soijasta yms. kasviksista.
Ulos voisi lähteä tyytyväisenä itseensä ajattelematta näytänkö nyt tyhmältä ja epätrendikkäältä. Voisi näyttää vain itseltään, ja voisi luottaa, että ihmiset arvostavat sinua sellaisena kuin olet. Kukaan ei katsoisi toista kieroon siksi, että joku näyttää väsyneeltä, masentuneelta tai sosiaalisesti avuttomalta. Hauskaa pidettäisiin baareissa ja pubeissa, välillä ihmeteltäisiin tähtitaivasta ja luontoa. Eläimet saisivat olla rauhassa ihmisen sadismilta. Turhia kemikaaleja synteettisiä aineita ei tarvittaisi kuin vähimmässä määrin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minun unelmamaailmassani olisi myös huomattavasti vähemmän betonia ja asfalttia ja enemmän puistoja ja vehreyttä. Työpäivät olisivat noin 6 tunnin mittaisia, jotta jäisi aikaa perheelle ja ystäville ja harrastuksille. Tuhlailukulttuurista olisi siirrytty kohtuullisempaan kierrätyskulttuuriin. Vaatteet olisivat kalliimpia, mutta myös laadukkaampia ja kestäviä. Mainonta olisi eettisempää kuin nykyään. Maailmassa olisi maailmanlaajuinen reilun kaupan systeemi, kehitysmaiden tuotteista maksettaisiin niiden tuottajille kunnon hinta. Se tietysti kallistaisi hieman tuotteiden hintaa länsimaissa, mutta toisaalta tasottaisi kehitysmaiden ja länsimaiden elintasoeroja. Köyhimmille kehitysmaille olisi annettu kaikki velat anteeksi, jotta ne voivat aloittaa yhteiskuntansa rakentamisen puhtaalta pöydältä.
Minun unelmamaailmassani panostettaisiin kestäviin ja uskollisiin parisuhteisiin ja tuettaisiin kaikella tavalla sitä, että perheet pysyisivät yhdessä. Lasten annettaisiin rauhassa olla lapsia eikä heistä yritettäisi niin nopeasti tehdä pikkuaikuisia. Lapsille kohdistettavaa mainontaa rajoitettaisiin paljon selkeämmin kuin nykyään. Lasten lelut ja vaatteet tehtäisiin kestävästä materiaalista ja lapsille opetettaisiin pienestä pitäen, ettei lelua kannata heittää pois jos sen voi korjata. Lapsia rakastettaisiin ja hellittäisiin, mutta heille laitettaisiin myös turvalliset rajat, kuten nukkumaanmenoajat ja käytöstapojen oppiminen, jne. Sinkut kunnioittaisivat parisuhteessa eläviä ihmisiä eivätkä sekaantuisi toisten parisuhteeseen ja vastaavasti parisuhteessa elävät pysyisivät uskollisena kumppanilleen eivätkä lähtisi etsimään syrjähyppyjä sinkkujen reviiriltä. Näin useimmille sinkuille löytyisi kumppani. Jos joku taas haluaisi olla vapaasta tahdostaan ikisinkku, niin sekin hyväksyttäisiin eikä kyseistä ihmistä painostettaisi sen vuoksi. Vanhuksia ja veteraaneja kunnioitettaisiin nykyistä enemmän. Televisiosta tulisi nykyistä enemmän tasokkaampia ohjelmia. Tv-kanavia voisi olla vähemmän ja tv:stä tulisi ohjelmaa vaikka vain neljä viisi tuntia päivässä, jotta ihmiset etsisivät muutakin tekemistä kuin telkkarin tuijottamista. Kouluissa olisi enemmän liikuntaa ja taideaineita kuin nykyään. Yhteiskunnassa satsattaisiin enemmän terveydenhuoltoon kuin uusien kauppakeskusten rakentamiseen. Päinvastoin, isojen kauppakeskusten ja supermarkettien määrää vähennettäisiin ja satsattaisiin lähikauppoihin. Tämän tyyppinen olisi unelmamaailmani.
Lisäksi... unelmamaailmassani ihmisillä olisi aikaa läsnäoloon, meditaatioon, jonka myötä ihmiskunta alkaisi kehittyä etsimään ensisijaisesti tietoa siitä, missä olemme ja miksi olemme. Pelkkä tieteellinen tutkimus ei riitä, jos ihminen ei ole läsnä elämässään.
Eikö tämä ole kaikkien perimmäinen toive?
Mitä sellaisessa maailmassa miehet tekisivät ja miten asuttaisiin. Niinkö ajattelet että miehet hakisivat jostain kaatopaikoilta pahvilaatikoita ja alkaisivat nussia niissä naisia.
Unelmamaailmassa naiset tykkäisivät seksistä yhtä paljon kuin miehet. Silloin ei olisi miehillä mitään tarvetta keskinäiseen kilpailuun, tappeluun, aggressioihin jne, kun ei tarvitsisi haalia menestystä saadakseen naista. Voisi huoletta elää pahvilaatikossa ja pillua sataisi taivaalta, kun kiimaiset naiset etsisivät koko ajan uutta munaa.
Kaikki tietysti nussisivat toisiaan samalla tavalla kuin nytkin, ja olisi paljon helpompi päästä nussimaan. Ihmiset olisivat iloisia ja tapaisivat toisiaan ilman "statusnaamioita". Saisit paljon enemmän pillua siellä. Omaan kämppääni majoittaisin oman söpön mieheni, jolla olisi tietysti myös oma kolmikerroksinen puutalonsa ja oma elämänsä, kunnes muuttaisi talooni.
Unelma-maailmaassa seksi hoituisi kaikin puolin miellyttävästi, koska kaikki olisivat tyytyväisiä itseensä ja hyväksyisivät toisensa, eikä kukaan haluaisi omistaa ketään. Yhtäkään ei pidettäisi toista arvokkaampana tai haluttavampana.
En usko valitettavasti että tällainen toteutuisi puhtaasti missään. Tietysti kaikki olisivat, niin kuin nytkin ovat, yhtä arvokkaita, mutta osa osa olisi varmaankin silti haluttavampia kuin muut. Täydellistä samankaltaisuutta ei voi eikä tarvitse olla. Maailmassani jokaisella olisi vaan paremmat mahdollisuudet kohdata toisensa, koska itsekkäitä ja toisia tuhoavia ihmisiä olisi vähemmän. Tämän myötä kaikille löytyisi kumppani, koska ei tarvitsisi pelätä tuhoavia ja pahantahtoisia ihmisiä.
Lähtisin siitä että ihmiset olisivat ihmisiä toisilleen.
Ei petettäisi vaan käsiteltäisiin kukin suhde loppuun.
Ei pantaisi ympäriinsä kännipäissään vaan vähän mietittäisiin sekä toista että itseä kannattaako.
Olisi aikaa lähimmäisille kuin muillekin ihmisille. Huomioitaisiin ja oltaisiin toisille ystävällisiä ja kohteliaita.
Tämä näkyisi myös sisäisesti eikä olisi pelkkää "vieraskoreutta".
Osattaisiin hyväksyä erilaiset ihmiset, arvostettaisiin toista ennen kaikkea ihmisenä eikä pelkkänä sukupuolensa edustaja.
Valitettavasti kaiken pilaa ihmisten mielihalut, vietit, seksi ja ylenmääräinen pinnallisuus, itsekeskeisyys sekä itsekkyys.
Tämä ei koske pelkästään muita ihmisiä vaan tietysti minuakin joka ei ole kuitenkaan tekosyy sille että sellainen pitäisi hyväksyä "normaalina käytäntönä".
Kun näkee jäljelle jääneet hylätyt, hylkiöt ja heitteille jätetyt niin puistattaa ihmisolennon puolesta.
Olemme omia tekosia selitteleviä raukkoja.
Osa ihmisistä haluaa kaikille maailman lapsille ruokaa tai maailmanrauhan. Miten sellaista joka on kiinni kovista realiteeteista voi saavuttaa jos oma takapihamme on omien päätöstemme, tapojemme ja ihmissuhteiden hoitomme takia pelkkä ihmisten kaatopaikka?
Kovin asfalttikielteinen maailmankuva monilla. Mikähän olisi vaihtoehto. Jalkakäytävillä hyvä katukiveys, miten onnistuu autoteillä?
Unelmamaailmasta en osaa sanoa, mutta kunnollinen tieverkosto, kävelykelpoiset päällysteet myös korkokengille ja riittävästi parkkipaikkoja, siinä hyvä alku.
Hiekkateillä on ajeltu ennenkin. Pitkien matkojen välillä tietysti moottoritiet, miksi ei?
Ihmiset olisivat onellisia ja eläisivät suurissa virherkaupungeissa, korkeissa ja väljissä pilvenpiirtäjissä. Maan pinta-alasta suurin osa olisi rauhoitettu luonon eläimille ja kasveille. Kaupungeissa olisi toimiva joukkoliikenne, ja kaupungit yhdistäisi luotijuna verkosto. Energian saanti olisi taattu uuden saastuttutamattoman ydinvoima keksinnön ansiosta, ja nälänhätä, sodat sekä taudit voitettu geeni- ja nanoteknologian avulla. Ihmiset eivät roskaisi vaan pitäisi huolta ympäristöstä, ja uudet luonnon materiialeja jäljittelevät materiaalit olisivat täysin kierrätettäviä ja saattumattomia. Kumppanin haluavat löytäisi itselleen sopivan, ja kukaan ei jäisi asunnottomaksi tai joutuisi yksin vanhain kotiin vastoin tahtoaan. Ihmisillä olisi enemmän vapaa-aikaa...
Unelma maailmassani ihmiset olisivat tiedotaneet ihmiset aiheuttamat ongelmat maapallolle ja selvittänyt ne. Esim ylikansoitus ongelma olisi ratkaistu vaikka asettamalla yhden lapsen politiikkaa kaikkiin maailman maihin ja tätä valvottaisiin tiukasti. Ihmiskunta olisi myös asettanut yhteisen päämäärän selviytyä tulevaisuudessa jonka eteen jokaine valtio ja yksikkö tekisi töitä. Kapitalistinen järjestelmä on siinä mielessä hyvä että sillä todellakin saadaan nopeita tuloksia aikaan, mutta ongelmana on että päämäärä on täysin väärä ihmiskunnalle.
Ei teillä nyhveröillä kyllä pahemmin kunnianhimoa ole. Unelmamaailmassani olen koko paskapallon elinikäinen itsevaltias diktaattori rajoittamattomin valtaoikeuksin. Olen alistanut kaikki kansakunnat valtani alle ja lopettanut sodat. Mitä nyt joskus joku takapajuinen maailmankolkka kansallisvaltionostalgian innostamana nousee kapinaan. Näissä tapauksissa EWPEC (Eternal World Peace Enforcement Corps; USA:n, NATO:n, Venäjän ja Kiinan asevoimien pohjalle perustamani rauhanturvaorganisaatio) käy "rauhoittamassa" tilanteen tarpeen vaatiessa vaikkapa pienimuotoisten ydinaseiskujen avulla.
Poliittiseen puolueeseen kuuluminen samoin kuin minkä tahansa uskonnon tai humanistisen tai yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen harjoittaminen on kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla. Tämä ihan käytännön syistä; nämä alat tuppaavat perinteisesti tuottamaan ajatuksia, jotka saattaisivat kyseenalaistaa valtani perusteet. Luonnontieteellis-teknistä tutkimusta sen sijaan rohkaistaan, uudet keksinnöthän pitävät talouselämän pyörimässä eli kansalaiset puuhakkaina ja ajatukset poissa sopimattomista asioista.
Kuolemanrangaistus on siis yleisesti käytössä monista muistakin rikoksista. Lisäksi silloin tällöin teloitutan myös satunnaisesti arvalla valittuja kansalaisia, ihan vain siksi, että valta päättää elämästä ja kuolemasta kiihottaa minua. Usein katselenkin joukkoteloituksia palatsini parvekkeelta ja vetelen käteeni pitkin nautinnollisin vedoin.
Kiihottumisesta tulemmekin luontevasti muuhun sukupuolielämään (onhan tämä palsta kuitenkin sentään "Sinkut"). Minulla on 10 000 vaimon haaremi, kakki iältään 11-25 v. Kun vaimo rupsahtaa tai täyttää 26, hänet korvataan uudella. Uudet vaimot valitaan ympäri maailmaa järjestetyissä kauneuskilpailuissa ja vaimon neitsyys tarkistetaan ennen haaremiin liittämistä.
Muutenkin avioliittoinstituutiota on hieman uudistettu: mitään ikä-, lukumäärä- tai sukupuolirajoja ei valtio enää aseta kansalaisten keskinäisen rakkauden ilmauksille. Jos esimerkiksi 8 miestä ja 7 naista, nuorin osapuoli 9- ja vanhin 104-vuotias, haluaa solmia keskinäisen ryhmäavioliiton, on tämä täysin sallittua ja vieläpä suositeltavaa - mitä enemmän kansalaiset käyttävät aikaa sekstailuun ja perhe-elämään, sitä vähemmän he ehtivät miettiä kenties kiusallisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
Tällainen on siten uusi uljas maailma, jossa kaikki palvovat ja rakastavat Planeetan Isää ja Suurta Johtajaa. Ihan minulla alkoi seisoa, kun ajattelin tuota (ja varmaan viinalla ja lääkkeilläkin oli osuutta asiaan). Joten nyt loppui kirjoitus ja alkoi runkkaus.
Noinpa juuri. Lisäksi kenenkään ei tarvitsisi kärsiä liiasta tai stressaavasta työstä, eikä tietenkään työttömyydestä tai köyhyydestä.