Tervehdys, kaikki muut oikeasti työttömät! Meillä monilla on varmasti tarve purkaa kokemuksiamme ja keskustella vertaisten kanssa tilanteestamme sekä mielialoista ja ongelmista yhdessä muiden kanssa. Sellainen ei onnistu tällaisessa keskusteluareenassa, jossa tarkoituksellisesti sabotoidaan keskustelua tai esitetään asianosattomien mielipiteitä ja kehitellään yksinpuheluja harhauttavasti eri henkilöiden keskinäisinä keskusteluina.
Tarvitaan henkilön tunnistukseen perustuva keskusteluareena, jossa kirjautuja voi luottaa henkilöllisyytensä olevan turvassa, jota koordinoidaan niin, ettei esim. sanahelinän viljelyyn ihastunut nettifriikki tai fobioita työttömiä kohtaan tunteva/herättelevä työllinen pilaa hedelmällistä keskustelua.
Maailma on tänään todella hankala ja julma toimintaympäristö monen kantilta katsottuna ja tasa-arvon kannalta yhä heikommassa jamassa. Nekin maat, joissa sitä on joskus ymmärretty rakentaa ovat suurelta osin joutuneet puhtaasti oman edun tavoittelijoiden käsiin usein globaaliuden nimissä. Olemme tottuneet näkemään heimosotia miljoonine uhreineen Afrikassa ja pidämme sellaista alkukantaisena, kehitystä jarruttavana toimintana, mutta samalla olemme sokaistuneet sanoista, jotka vakuuttavat nykyisten tuloerojen olevan oikein ja terveen kilpailun tulosta sekä tasa-arvoista, vaikka se on meidän maanosamme todellista ja tappavaa heimosotaa. Koemme syyllisyyttä työttömyydestä, vaikka työllisyyden avaimet ovat todellisuudessa toisaalla ja työttömyyden ylläpitäminen paljolti tarkoitushakuista, enenevästi halvan työvoiman reservin takaamista vaikkapa tyyliin hyväpalkkaisille kotiavuksi sekä monesti kyseenalaisten toimintaperiaatteiden yrityksille vähintään puoli-ilmaiseksi, ellei kokonaan.
Me työttömät ja ilmaisia tai osa-aikaisia, alipalkattuja pätkätöitä tekevät olemme kaikkein vähäarvoisimmat työmarkkinoilla ja usein ajautuneet sen johdosta velkakierteisiin, sairastelemaan, heikkoon itsearvostukseen, huonoihin vaatteisiin, huonoon asumiseen, muuttokierteisiin, lasten ongelmiin, huonoihin elintapoihin, joista syistä taas yhä huonommin työllistyviksi jne. Kuitenkin meiltä odotetaan suoranaisia sirkustaitoja lumotaksemme työntarjoajat puhumattakaan, että vielä saisimme sen lisäksi heiltä kohtuullisen toimeentulon kasaantuneiden ongelmiemme korjaamiseksi ja tilanteemme vakiinnuttamiseksi. Irrallisena ajatuksena sellaisen kokemaan joutuminen ei olisi vakaassa paikassa hyvällä palkalla työssäkäyvien hyväosaisten mielestä kenellekään kohtuullista, mutta jostain ihmeen syystä työttömän kohdalle osuessaan se on heidän mielestään aivan oikein ja omaa syytä.
Voihan se työttömäksi ajautuminen joskus olla kapeasti katsottuna omaa syytä, vaikka lähempää tarkastelua sellainen johtopäätös ei usein kestä. Ne syytä ilmaisevat mittarit vain ovat kovin vanhasta maailmasta ja uuteen sopimattomia, toisaalta rankaisussakin tulee olla kohtuus, ei "kaikki pois". Se erityisesti on valitettavaa, että sellaisia henkilöitä, joilla olisi paljon annettavana herkkyyden ja inhimillisyyden kasvamiseen, menetetään.
Tarvitaan henkilön tunnistukseen perustuva keskusteluareena, jossa kirjautuja voi luottaa henkilöllisyytensä olevan turvassa, jota koordinoidaan niin, ettei esim. sanahelinän viljelyyn ihastunut nettifriikki tai fobioita työttömiä kohtaan tunteva/herättelevä työllinen pilaa hedelmällistä keskustelua.
Maailma on tänään todella hankala ja julma toimintaympäristö monen kantilta katsottuna ja tasa-arvon kannalta yhä heikommassa jamassa. Nekin maat, joissa sitä on joskus ymmärretty rakentaa ovat suurelta osin joutuneet puhtaasti oman edun tavoittelijoiden käsiin usein globaaliuden nimissä. Olemme tottuneet näkemään heimosotia miljoonine uhreineen Afrikassa ja pidämme sellaista alkukantaisena, kehitystä jarruttavana toimintana, mutta samalla olemme sokaistuneet sanoista, jotka vakuuttavat nykyisten tuloerojen olevan oikein ja terveen kilpailun tulosta sekä tasa-arvoista, vaikka se on meidän maanosamme todellista ja tappavaa heimosotaa. Koemme syyllisyyttä työttömyydestä, vaikka työllisyyden avaimet ovat todellisuudessa toisaalla ja työttömyyden ylläpitäminen paljolti tarkoitushakuista, enenevästi halvan työvoiman reservin takaamista vaikkapa tyyliin hyväpalkkaisille kotiavuksi sekä monesti kyseenalaisten toimintaperiaatteiden yrityksille vähintään puoli-ilmaiseksi, ellei kokonaan.
Me työttömät ja ilmaisia tai osa-aikaisia, alipalkattuja pätkätöitä tekevät olemme kaikkein vähäarvoisimmat työmarkkinoilla ja usein ajautuneet sen johdosta velkakierteisiin, sairastelemaan, heikkoon itsearvostukseen, huonoihin vaatteisiin, huonoon asumiseen, muuttokierteisiin, lasten ongelmiin, huonoihin elintapoihin, joista syistä taas yhä huonommin työllistyviksi jne. Kuitenkin meiltä odotetaan suoranaisia sirkustaitoja lumotaksemme työntarjoajat puhumattakaan, että vielä saisimme sen lisäksi heiltä kohtuullisen toimeentulon kasaantuneiden ongelmiemme korjaamiseksi ja tilanteemme vakiinnuttamiseksi. Irrallisena ajatuksena sellaisen kokemaan joutuminen ei olisi vakaassa paikassa hyvällä palkalla työssäkäyvien hyväosaisten mielestä kenellekään kohtuullista, mutta jostain ihmeen syystä työttömän kohdalle osuessaan se on heidän mielestään aivan oikein ja omaa syytä.
Voihan se työttömäksi ajautuminen joskus olla kapeasti katsottuna omaa syytä, vaikka lähempää tarkastelua sellainen johtopäätös ei usein kestä. Ne syytä ilmaisevat mittarit vain ovat kovin vanhasta maailmasta ja uuteen sopimattomia, toisaalta rankaisussakin tulee olla kohtuus, ei "kaikki pois". Se erityisesti on valitettavaa, että sellaisia henkilöitä, joilla olisi paljon annettavana herkkyyden ja inhimillisyyden kasvamiseen, menetetään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Onhan sellaisia jo, mutta niitä ei täällä ilmoiteta koska Kaaleppi seuraa muuten perässä????kö?
Tuo on totta, että työttömältä vaaditaan ( ja pätkätyöläiseltä) täydellisyyttä kun taas pitkään vakipaikassa oelvat saavat renttuilla, kiukutella ja muutenkin olla vapaasti ihmisiä.