Hypoteesini on, että naisilla runsas irtosuhteiden lukumäärä korreloi seuraavien tekijöiden kanssa:
- heikko itsetunto
- heikko itsekuri
- runsas alkoholin käyttö
- heikko yleiselämänhallinta
- elämyshakuisuus
- kyllästyminen nopeasti (ylipäätään mihin tahansa asiaan)
Vastaavasti vähäinen irtosuhteiden lukumäärä korreloi seuraavien tekijöiden kanssa:
- hyvä itsetunto
- hyvä itsekuri
- vähäinen alkoholin käyttö
- hyvä yleiselämänhallinta
- turvallisuushakuisuus
- mielenkiinnon säilyminen pitkään (ylipäätään mihin tahansa asiaan)
Nyt jos katsotte listoja, kummassa listassa on enemmän ominaisuuksia, joita toivoisitte (tulevalla) elämänkumppanillanne olevan?
- heikko itsetunto
- heikko itsekuri
- runsas alkoholin käyttö
- heikko yleiselämänhallinta
- elämyshakuisuus
- kyllästyminen nopeasti (ylipäätään mihin tahansa asiaan)
Vastaavasti vähäinen irtosuhteiden lukumäärä korreloi seuraavien tekijöiden kanssa:
- hyvä itsetunto
- hyvä itsekuri
- vähäinen alkoholin käyttö
- hyvä yleiselämänhallinta
- turvallisuushakuisuus
- mielenkiinnon säilyminen pitkään (ylipäätään mihin tahansa asiaan)
Nyt jos katsotte listoja, kummassa listassa on enemmän ominaisuuksia, joita toivoisitte (tulevalla) elämänkumppanillanne olevan?
Vastaukset 20
Vanhimmat
mitä rumempi, lihavampi ja vanhempi nainen niin sitä helpommin mies saa pillua eikä halua sitoutua, joten seksipartenereita tulee.
Tällaisilta tytöiltä on puuttunut normaalit ihmissuhteet/vanhemmat, ja he pyrkivät täyttämään sisäistä tyhjiötään hakemalla mielihyvää esim. seksistä. Monet ovat aika säälittäviä tapauksia, ehkä tarvitsisivat vain jonkun joka heistä välittää.
Riittämätön tai puuttuva suhde omiin vanhempiin on yksi mahdollinen selitys. En kuitenkaan ole niinkään kiinnostunut ilmiön syistä kuin sen seurauksista.
Uskoakseni melko helpolla psykologisella profiloinnilla voitaisiin naisjoukosta tunnistaa ne naiset, joilla on ollut useita satunnaisia seksisuhteita, pelkästään kiinnittämällä huomiota listani asioihin. Tästä olisi miehelle suurta hyötyä kumppanivalintaa tehdessään.
Sukupolvien kuilu erottuu tässäkin viestissä. Penskat kirjoittelevat omista lähtökohdistaan, sehän on luonnollista.
Keski-ikäisenä voin kertoa, että itsetunto on kohdallaan, itsekuria löytyy mikäli on jotain järkevää syytä siihen - irtosuhde ei kuulu niihin, miksi kuuluisi?
Elämyshakuisuutta totta kai, mistäs lähtien sekin on ollut miinuslistalla? Nuorilla ihmisillä vielä??? On se kauheaa jos nuori ihminen on enemmän turvallisuus- kuin elämyshakuinen, luulisi asian olevan siten vasta eläkeiän paremmalla puolella!!
Ja tuleva elämänkumppani on ihan yks ja lysti tässä iässä, tulee jos on tullakseen eikä väliä jollei tule.
Mikä sai sinut päättelemään, että olisin laatinut jonkinlaisen miinuslistan?
Mikä saa sinut kyselemään hölmöjä?
huono ominaisuus? Minusta se on ainoastaan ominaisuus. Ominaisuus, jonka uskon korreloivat runsaslukuisten irtosuhteiden kanssa.
Kummastuttaa tuo kuvitelma, että olisin listannut ominaisuuksia, jotka ovat joko negatiivisia tai positiivisia. Minä listasin ominaisuuksia, joiden oletan korreloivan joko runsaslukuisten ja vähäisten irtosuhteiden kanssa.
Sana "heikko" mielletään ilman muuta huonoksi. Tiedät aivan hyvin.
:DDDDDDDD
Ja sana "runsas" mielletään ilman muuta positiiviseksi. Senkin tiedän aivan hyvin.
Joko nyt pikku hiljaa alat ymmärtää, kuten joku jo sinulle kertoi, etten ole arvottanut ihmisten ominaisuuksia tai toimintaa. Olen yksinkertaisesti vain listannut omainaisuuksia, jotka luultavasti korreloivat tietyn käyttäytymisen kanssa.
Ihanko totta. OOOHHHH. Oletpa viisas.
Minulle on käynyt päinvastoin, eli huonon itsetunnon vuoksi olen jäänyt täysin kokemattomaksi aikuisena naisena. En yksinkertaisesti voi uskoa, että kukaan voisi olla minusta seksuaalisesti kiinnostunut, ellei ole sokea tai tyhmä. Kyllästyn myös helposti, joten silloin kun olisi ollut joitain mahdollisuuksia uskoa molemminpuoliseen kiinnostukseen, olen jättänyt tekemättä mitään, koska pelkäsin menettäväni mielenkiintoni ja sitten olisin mahdollisesti menettänyt neitsyyteni ja käynyt läpi tunnekuohuja ihan turhan takia. Joo, kuulostaa järjettömältä ja sitähän se onkin.
Elämyshakuinen kyllä olen ja otan muunlaisia riskejä, etenkin taloudellisia, niin työn puolesta kuin muutenkin. Mitä suuremmat panokset, sitä paremmalta tuntuu. Minusta varmasti saisi helpolla uhkapeliriippuvaisen. Fyysisesti en kuitenkaan haluaisi olla kenenkään armoilla, joten siinä suhteessa tuo turvallisuushakuisuus natsaa. Päihteitä en käytä, koska ne eivät sovi minulle, mutta ne päihdekokemukset mitä minulla on eivät todellakaan tehneet minusta mitään hormonihyrrää vaan pikemminkin sulkeuduin vain lisää omaan pikku maailmaan.
Huonoa itsetuntoa on tietystikin monenlaista, omani liittyy ulkonäköön ja sosiaalisiin kykyihin, mutta on minulla esimerkiksi sellainen vanha tuttu, joka on ala-asteelta lähtien vähätellyt aina osaamistaan ja sabotoinut menestystään, eikä siitä koskaan tullukaan ammatillisesti mitään vaikka edellytyksiä olisi ollut. Miehillä ja seksikkyydellä se nainen on oppinut pätemään, joten joissain tapauksissa listasi varmasti pätee.
Runsas irtosuhteiden lukumäärä...
TÄSSÄ ON KÄSITTELYVIRHE!!
Kyseiset runsaiden irtosuhteiden alle luetut ominaisuudet EIVÄT ole seurausta irtosuhteita.
Nämä ominaisuudet ovat usein seurausta siitä, että kyseisen ihmisen elämä ei tunnu mielekkäältä.
NIIDEN LISÄKSI irtosuhteet ovat yksi asia joka on usein SEURAUSTA siitä, että elämä ei tunnu mielekkäältä.
Kyseessä ei ole syy-seuraus-suhde. Kyseessä on kaksi seurausta, joille löytyy yhteinen syy. Irtosuhteiden olemassaolo ei siis todista sitä, että kyseisellä henkilöllä olisi näitä ominaisuuksia. Runsaat irtosuhteet voivat esiintyä ihan ilmankin näitä piirteitä.
Sama asia, kun väittäisin, että jäätelö lisää hukkumisriskiä sillä perusteella, että tammikuussa syödään vähän jäätelöä ja hukkuu vähän ihmisiä ja heinäkuussa syödään paljon jäätelöä ja hukkuu paljon ihmisiä.
Irtosuhteiden lukumäärä kertoo vain sen, että ihminen on sosiaalinen ja yritteliäs. Ehkä vähän huono-onninen.
Oli kyseessä mies tai nainen, kyseessä on siis aivan väärä johtopäätelmä.
"Irtosuhteiden lukumäärä kertoo vain sen, että ihminen on sosiaalinen ja yritteliäs. Ehkä vähän huono-onninen."
Mikäs huono-onninen sellainen on, jolla niitä on suuri määrä, flaksihan hänellä käy - huono-onniseksi kutsuisin häntä, joka joutuu tyhjin toimin talsimaan yksin kotiin...
Hassua ettet ymmärrä, että aloittaja ei arvottanut ominaisuuksia tai tekoja aloituksessaan, sinä sen sijaan yrität koko ajan arvottaa irtosuhteet positiivisiksi.
Sanoisin toisaalta, että pidempiaikaiset kaveriseksi -suhteet voittavat yhdenyön jutut kevyesti. Suhde- ja seksipartnerien määrä ei yleensä korvaa laatua, jopa miehen mielestä.
sitä mieltä, että ylemmän listan ominaisuuksilla ja irtosuhteiden suurella määrällä esiintyy naisilla yhteisvaihtelua?
"Nämä ominaisuudet ovat usein seurausta siitä, että kyseisen ihmisen elämä ei tunnu mielekkäältä."
Listassa on perusominaisuuksia (luonteenpiirteitä), jotka säilyvät koko elämän: turvallisuushakuisuus, elämyshakuisuus, kyllästyminen nopeasti jne. Ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä, että nämä piirteet olisivat seurausta väliaikaisesta elämäntilanteesta.
Toisekseen, ei tunnu kovinkaan todennäköiseltä, että hyvin erilaiset ihmiset/naiset toimisivat samassa tilanteessa samalla tavalla, kuten tunnut väittävän:
"irtosuhteet ovat yksi asia joka on usein SEURAUSTA siitä, että elämä ei tunnu mielekkäältä."
Ihmisen toimintaahan ohjaa aina ensisijaisesti ihmisen persoonallisuus. Turvallisuushakuinen nainen ei kovinkaan todennäköisesti harrasta irtosuhteita minkäänlaisessa elämäntilanteessa.
Bleh... Ihmisen persoonallisuus voi muutta päivän aikana. Yksi läheisen kuolema ja kotiinsa astelee ihan erilainen ihminen.
Mutta ei sen tarvitse olla mitään niin traagista... jokapäiväinen elämä muuttaa ihmistä. Ihminen voi olla riehakas ja sitten tavata ihmisen jonka kanssa on hyvä olla ja etsiä turvallisuutta. Ihminen voi olla pitkässä suhteessa ja sitten eron jälkeen päättää lähteä vähän rellestämään kun kerrankin saa. Ihminen voi ostaa kaupasta eri juustoa kuin viimeksi ja todeta että se on hyvää ja ostaa sitä siitä lähtien. Ihminen voi käydä kahvilassa ja tutustua ihmiseen jonka kanssa on vielä vanhainkodissakin.
Kysessä on NIMENOMAAN väliaikainen elämäntilanne. KAIKKI elämäntilanteet omalla tavallaan ovat väliaikaisia. Riippuu mistä katsotaan. Kun ihminen muuttuu lapsesta nuoreksi ja siitä aikuiseksi niin ei hän jämähdä siihen mikä hän silloin on. Ihminen kasvaa kyllä henkisesti KOKO ELÄMÄNSÄ AJAN.
kehittyy koko elämän ajan, mutta persoonallisuuden pääpiirteet pysyvät samoina koko elämän ajan. Esimerkiksi ihmisen temperamentti on synnynnäinen, eikä muutu elämän aikana.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Temperamentti
Turvallisuushakuisesta ihmisestä ei tule yllättäen elämyshakuista tai päinvastoin. Siksi persoonallisuuserojen avulla voidaan ennustaa ihmisen käyttäytymistä ja edelleen historiallisen käyttäytymisen perusteella hahmotella ihmisen persoonallisuutta, joka taas ennakoi tulevaisuuden käyttäytymistä.
Tämä on teoriaa. En ole opiskellut psykologiaa, joten en tiedä siitä mitään. Elävä elämä on elävää elämää. Ihmiset ovat yksilöitä. Persoona muuttuu. Ylä-asteella roskiksia ja postilaatikoita räjäytellyt tappeleva raggari joka hakkaa pienempiään koulun jälkeen voi joskus olla vielä kiltti ja kunniallinen ahkera perheenisä. Ei sitä voi koskaan sanoa minkälainen ihminen on kymmenen vuoden päästä... tai edes vuoden päästä. Sitä voi vain veikata.