Hei,
Lähden todennäköisesti opiskelemaan geologiaa ensi keväänä ja mietin jo valmiiksi tulevaa erikoistumisalaani geolgian parissa. Tämän alan kuuluisi kohdata seuraavat kriteerit:
- Vähintään kohtuullisesti töitä tarjolla
- Pääsee matkustamaan paljon
- Paljon asuttamattomilla seuduilla liikkumista, tutkimista
- Ei kairausta/porausta, vaan perinteisten geologin työkalujen hyödyntämistä, näytteiden keräämistä
Asiallisia vastauksia, kiitos!
Lähden todennäköisesti opiskelemaan geologiaa ensi keväänä ja mietin jo valmiiksi tulevaa erikoistumisalaani geolgian parissa. Tämän alan kuuluisi kohdata seuraavat kriteerit:
- Vähintään kohtuullisesti töitä tarjolla
- Pääsee matkustamaan paljon
- Paljon asuttamattomilla seuduilla liikkumista, tutkimista
- Ei kairausta/porausta, vaan perinteisten geologin työkalujen hyödyntämistä, näytteiden keräämistä
Asiallisia vastauksia, kiitos!
Vastaukset 15
Vanhimmat
1) kyllä
2 ja 3) geologia on maasta riippumaton ala, eli riippuen itsestäsi voit löytää itsesi vaikka etelämantereelta
4) kairaus ja poraus ovat geologiassa hyvn perinteisiä työkaluja, et voi välttää niitä
Malmigeologiassa taitaa olla suurimmat mahdollisuudet noihin haluamiisi.
Eikä kylläkään geologit (useinkaan) ainakaan pohjoismaissa itse mitään "kairaa tai poraa"
vaan niiden tuloksia tulkitsevat.
" vaan perinteisten geologin työkalujen hyödyntämistä" mitkä mielestäsi ovat näitä, vasara ja luuppi???
Luin vaan aikaisemmin suomi24:sta että jotkut geologit suorittaisivat itse kairauksia/porauksia, mutta jos kerran tiedät asiasta, niin uskotaan se. Ja tuo "perinteisiä työkaluja hyödyntäen" tarkoitti sitä, että geologina kävelisin reppu selässä maastossa ja tutkisin kivilajeja ilman mitään rankempaa mittauslaitteistoa.
Jonkun verran on varmaankin GTK:ssa geologeja jotka lumettomana aikana tekee maastotöitä, ja talvella (kait) sitten käsitellään aineistoa.
Ainakin Ruotsin vastaava laitos SGU toimii niin.
Varmaankin saat varautua konttoritöihinkin, mitä tahansa valitsetkin;-)
Näillä tiedoilla pärjää jo. Kiitos!
Piirit on pienet eikä töitä todellakaan ole ainakaan ylenmäärin tarjolla. Tervetuloa vaan työttömäksi akateemikoksi tänne muiden joukkoon.
Itseasiassa mulla on jo eräs toinen tutkinto ja töitä tarjolla. Se on vaan tietokoneen ääressä työskentelyä, eikä se pidemmän päälle maita. Siksi kiinnostuin geologiasta, kun geologithan saavat kävellä maastossa ja nähdä maailmaa.
Jos työllisyysnäkymät ovat todellakin noin surkeat, se pistää miettimään asiaa uudemman kerran. Tällä hetkellä geologian erikoistumisalana kiinnostavimmalta vaikuttaa petrologia ja kallioperägeologia.
Suomen tilanteesta, enkä globaalistakaan tiedä, tai en ole ottanut selvää;-)
Täällä Ruotsissa on tunnelinrakennusprojekteissa, noita "Kallioperägeologeja" joilla ainakin osalla on Teknillisessä korkeakoulussa luettu Kalliomekaniikan kurssi lisänä
(ei kaikilla).
Puoli vuotta geologiaa tullut nyt opiskeltua, enkä kyllä kadu valintaani.
Vanhempien opiskelijoiden mukaan malmigeologiaan erikoistuneet melkein revitään käsistä. Syynä tämä nouseva kaivosbuumi. Totuushan ei varmaan ihan näin ruusuinen kaikille ole, vaan aina niitä työttömiäkin löytyy.
Näillä näkymin kumminkin kallioperä - ja malmigeologiaan erikoistuminen olisi kannattavaa. Ei kuitenkaan kannata painottua pelkästään kovalle puolelle, vaan ottaa myös niitä maaperäpuolen kursseja ja mahdollisesti tekniikkaa. Pääaineiden ohella monipuolinen sivuainekokonaisuus on etuna työmarkkinoilla. Kaivosyhtiöt arvostavat geologeilla myös jonkinlaista ymmärtämystä talousasioista ja kaivostoimintaan liittyvistä teknisistä asioista.
Ovatko nämä geologeja käsistä repivät firmat Suomalaisia vai ulkomaalaisia? Nimenomaan kansainväliset työtehtävät kiinnostavat. Ja keskittyvätkö työpaikat enemmän kaivoksessa työskentelyyn vai malmiesiintymien kartoitukseen?
Mä oon Raine S. Hakku. T. Lohikalkkuna
Petteri Nupupää on mielestäni loistava esimerkki geologista joka on kulkenut polkuaan tavalla jonka tuot viestissäsi esiin.
Nupupää on menossa taas ensi kuussa Yhdysvaltoihin jossa häntä avustaa kairauksessa Raine S. Hakku.
Käytetään tylysti hyväkseen vanhaa threadia.
Itsellä herännyt myös mielenkiinto geologiaan ja miettinyt sitä, että kuinka matemaattispainotteinen ala on kyseessä? Opiskelun aikana näyttäisi olevan suositeltavana ainakin yksi kemian ja geofysiikan kurssi, näin ainakin Oulussa. Miten jos valitsee erikoistumisalaksi maaperägeologian, niin tuleeko siellä miten paljon vastaan fysiikka, kemiaa ja matematiikkaa niin opinnoissa kuin työelämässä? En ole itse kovin lahjakas matemaattisesti, joten tätä puolta miettinyt tässä viime aikoina.
Ei kannata olla huolissaan matikasta ja fysiikasta eikä myöskään kemiasta. Kaikkea tuota kyllä tulet osalla kursseista tarvimaan, mutta ei noiden aineiden täydellinen hallitseminen ole missään nimessä kynnyskysymys.
Suosittelen kallioperägeologiaa maaperägeologian sijaan ihan työllistymisen kannaltakin. Tai taloudellista geologiaa.
Jos kerran olet jo matematiikkaa sen verran suorittanut, että pääset matemaattis-luonnontieteelliseen, tulet kyllä selviämään matematiikan kursseista yliopistossakin.
Kun kiinnostusta riittää.