muonion kaupunkiiin valitaan kaupunginjohtaja. ???
mutta, koska muoniosta ontullu --kaupunki.
mutta, koska muoniosta ontullu --kaupunki.
muonion kaupungin johtaja
lapinuutiset radio
302012
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
niin iso paikka, että kaupunkinimitys on oikeutettu.
Tämä toteutuu piakkoin, kun neljä ns. tunturi-lapin kuntaa, Enontekiö, Muonio, Kittilä ja Kolari yhdistetään pakkoliitoksella. Valtionhallinnon tavoitteenahan on jo pitkään ollut kuntien määrän vähentäminen.
Uuden kunnan (kaupungin) luonnollinen keskus on Muonio. Vielä toistaiseksi Muonion kirkon seutu saattaa vaikuttaa kaupungiksi hiukan kylämäiseltä, mutta yhdistymisen jälkeen on odotettavissa väestön voimakas muuttoliike uuden kaupungin keskustaan. Tässä on odotettavissa eräänlainen dominoefekti. Väestön lähtiessä liikkeelle kohti keskustaa palvelut reunamilla huononevat ja tämä taas ruokkii muuttoliikettä edelleen. Näin on muuallakin tapahtunut. Uusista isoista virastorakennuksista ja kerrostalolähiöistä lienevät jo alustavat (salaiset) suunnitelmat olemassa.
lakkautetaan, pari linjaauto vuoroo rovaniemelle. ja rautie asema laitetaan purkuun muoniossa.
Ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä jo suunnittelevat ja metrotunnelia Kätkäsuvantoon kaavaillaan, todisteena tien varresta on löytynyt lapio.
lapiostakin varsi poikki.
Veiston Pekasta kaupunginjohtaja.
Hyvä Muonion kunnan hallitus ja valtuusto.
Unohtakaa kaikki muoniolaiset hakijat kunnanjohtajan sijaisuutta täyttäessänne!
Nyt on aika saada uusia tuulia ja uusia näkökulmia kunnan toimintaan! Ja se on parasta saada täysin ulkopuolelta! Palkatkaa kuntaa nuori mutta kohtuullisen kokenut henkilö jolla on myös julkiselle sektorille suuntautuneen koulutuksen lisäksi laskentatoimen tai vastaavaa koulutuspohjaa! Näin saadaan kunnan epäkohdat syyniin ja kunnan talous paremmalle tasolle.
Kiitos!
Palkatkaa Maaningan Ari. Lapin mies ja matkailun rahoituksen tuntija. Kauppatieteen maisteri sekä juristi; eikä mikään turisti/junantuoma. Aito syntyperänen lapin mies. Ulkopuolinen asiantuntija muualta Lapista!
Olen täysin samaa mieltä, että tähän paikkaan tulee valita joku muu kuin muoniolainen. Toivoa sopii, että kunnanhallitus ei missään nimessä edes harkitse kutsuvansa haastatteluun ainakaan niitä Lapin Kansan listauksessa kahta ensin mainittua. Ovat toiminnallaan jo osoittaneet, että asiat eivät todellakaan hoidu heidän käsissään.
jos huolivat perseaukisia kuntia,nekään.
kuin matkailun rahoituksen asiantuntijaa.
kyllä meiltä enontekiöltä joku kepu seksitalo varmaan joutais jos vain kelpaa
että ei yksikään muoniolainen ollut päässy edes haastatteluun, ei edes matinlompolo ja se oli kyllä rohki hyvä vai mitä tet kököt sanotta
Olen samaa mieltä, että täysin ulkopuolelta tulevalla henkilöllä on paremmat mahdollisuudet näin lyhyen sijaisuuden aikana saada jotain aikaan. Sellainen henkilö, jolla on näkemystä ja kokemusta niin kuntatasolla kuin liike-elämässäkin. Sellainen henkilö, joka ei ole johdateltavissa ja jolla on myös taito tehdä yhteistyötä kunnan luottamushenkilöiden sekä myös kunnan vastaavien virkamiesten kanssa. Tässä tilanteessa tulee valita sellainen henkilö, joka jo tuntee Muonion ja tietää olosuhteet, missä joutuu toimimaan. Vaaditaan vahvaa henkilöä. Toivottavasti tuntemani henkilö tähän tehtävään valitaan.
ratkaisuja,KIITOS.15
Näin Muoniosta poissaolevana akateemisen koulutuksen omaavana ja jonkun verran julkishallintoon perehtyneenä voin todeta, että haastatteluun oli kutsuttu myös länsi-rajan kunnan sivistystoimenjohtaja. Toivottavasti valitaan tehtävään. Aikaansaava, asiansa varmasti tunteva ja erittäin yhteistyökykyinen mies kyseessä. Eikä ole rohki vielä iällä pilattu vaikka pirun kokenu onki.
Heräsi mieleen kysymys, mitä tekemistä on akateemisen koulutuksen omaamisella ja mielipiteen muodostamisella?
akateemiset tykkää tuota koulutustaan tua julki. olisko jottain tekemistä ittetunnolla, tiiä häntä...
tarvitte haastatella,kysymättäkin se tiiethään mi son.
Akateemisuus voi olla avu valittaessa johtaviin virkoihin, mutta ei saa olla itsetarkoitus. Akateemisuus ei vielä takaa, että olisi hyvä johtaja. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asiaanpaneutuminen ajavat ohi akateemisuuden nimenomaan johtotehtävissä. Akateemisuus on varmasti ok ja ehto tuolla tiedemaailmassa ja tutkijana. Samoin on laita jossakin erityisosaamista vaativassa ammatissa kuten lääkäri, apteekkari, geologi, opettaja jne. (listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle tahansa).
On myös niin, että jos jonkun historian kirjoittaa joku alemman koulutuksen saanut vaikka kuinka ammattitaitoisesti, sitä ei arvosteta. Kun taas samasta aiheesta kirjoittaa joku tohtorin tutkinnon omaava, sitä arvostetaan, vaikka aihe olisi käsitelty paljon puutteellisemmin. Ilman virallista tutkintoakin voi tutkia ja paneutua asioihin perusteellisesti. Totuus on siis se, että me asioita seuraavat lueskelijat ja kuulijat vaikutamme paljolti siihen, miten eri tutkintoja arvostetaan.
Uskon kyllä, että monella nykyakateemisilla voi olla hiukan heikko itsetunto ja sen vuoksi korostavat oppiarvoja. Yliopistot ja korkeakouluthan suoltavat erilaisia akateemisia ylenmäärin eikä kaikille löydy koulutustaan vastaavaa työtä ja varsinkaan palkkaa. Yleensä ihminen, jonka ei tarvitse korostaa itseään jollakin koulutuksella, on monesti hyvin pätevä nimen omaan johtamistehtävään. Hänellä on luontaiset kyvyt johtaa ja on vihkiytynyt johtamaansa yhteisöön ja sen päämääriin "vähin äänin" olipa koulutus mikä tahansa.
En tunne kunnolla ketään k.o. hakijaa, mutta eiköhän noin monen hakijan joukosta löydy pätevä - akateeminen tai ei - kuitenkin hyvä johtaja.
Ne eihän sitä kukhan seku vain halua tuota akateemisuutta tuo esile. Se vain sattuu tässä nykymailmassa olehmaan että tuon tason hommissa ko kunnanjohtaja niin kuuluu olla se korkeakoulututkinto ja mielelänsä se ylempi. En usko että tässä joku ittetunto kysymys on, voi hel....... soikhon. Ja onkhan joku sanonu että ei akateemisilla ei olis mielipitheitä. Monesti on ja paljon parempia. Enempi mie montaa metsuria ja testikuskia arvostan ihmisenä ko noita akateemisia julkkeja ja ittekki muuten ommaan akateemisen koulutuksen. Mutta son hyät kuntalaiset niin että tässä haethaan kunnanjohtajjaa eikä mithän mettäkaveria. Että koittakkaa kestää ko sillä on monasti se akateeminen koulutus. Jo kuinkhan monta hakijaa siellä oli muuten ei akateemista? Taisivat aika vähissä olla, ko siinä taitaa olla jotaki vaatimuksiaki siihen kunnanisänän pesthin. Ja kyllä sieltä yliopiston penkiltä jotaki pusehroon tarttuu. Jos ei muuta niin se että ei se koulutuskhan ilman tule, töitä siihenki häätyy tehhä.
Tuo nimimerkki "sivusta seuraavan" kommentti ei nyt kyllä tarkoittanutkaan pelkästään kunnanjohtajuutta vaan johtajuutta yleensä.
Kyllä se vain on niin, että aika moni se tuo esille "seku vain" tuota akateemisuuttaan. Yleensä tällaisilla kavereilla on valitettavasti se itsetunto hakusessa - tosi se on niin. Väitätkö, että jos ei ole akateemista taustaa, kelpaa vain "mettäkaveriksi". Eipä sillä sekin on tärkeä avu johtajuudessa, että osaa hoitaa verkostoja muuallakin kuin siellä neljän seinän sisäpuolella. "Mettäharrastus" on hyvin monen suuren johtajan yksi harrastus ja johtamisen väline.
Koulutus on tärkeä. Sen varmasti kaikki myöntävät. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointihan perustuu osaltaan nimenomaan korkeaan koulutukseen. Totta on myös, että koulutus ei tule ilman ja se on kovaa työtä. Tässä on nyt kuitenkin kyse johtajuudesta ja se on niin monitahoinen ja vaativa homma, että akateemisuus ei voi olla se ainoa oikea kriteeri. Se on vain yksi muiden joukossa. Johtajaksi synnytään ja kasvetaan eri prosessien kautta - yksi voi olla akateeminen koulutus - muitakin tapoja on.
Itselläni on ollut useita esimiehiä melko pitkän työuran aikana. He ovat olleet monenlaisen koulutuksen omaavia, niin akateemisia kuin ei akateemisia. On ollut huonoja ja hyviä esimiehiä. Alemman koulutuksen saaneiden on täytynyt olla "päätään pidempiä" muita, koska ovat edenneet pitkälle ilman kovin korkeata koulutusta. He ovat olleet myös tulosorientoituneita, mutta myös omanneet hyvät ihmissuhdetaidot, joita tarvitaan saadakseen hyvät alaiset tekemään hyvää työtä. Johtajaominaisuuksien lisäksi heidän on täytynyt hankkia "kirjaviisautensa" muilla tavoilla kuin yliopistoista tai korkeakouluista.
Itsestäni totean sen verran, että olen selvinnyt suuremmitta kolhuitta niin alaisena kuin esimiehenäkin.
Hyvä johtajuus on monien tekijöiden summa.
No sitä tietenki vain tarkotin että jos ei ole akateemista koulutusta niin kelpaa ainoasthan mettäkaveriksi. Muuhun ei tosiaan kelpaa ko ainoasthan mettäkaveriksi. Ja häätyy selvennykseksi sanoa että tuo lause oli sitte sarkasmia ko ei vissiin ole kaikki muumit laaksossa kaikilla tämän palstan kirjottajilla. Eikhän tämä raatiminen ollu minun osalta tässä.
Jonku valittevat noista ja hyviä net kaikki on, ei siinä mithän.
Mikä on tilanne kunnanjohtajan valintaprosessissa?
http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite/AMLayout&cid=1194657504877&p=1194613395268&pagename=LKAWrapper
Varmaan hyvä valinta, kun lukee, mikä on valitun tausta. Onnittelut ja menestyksentoivotukset valitulle!
Yksi asia, joka hiukan jäi jos ei nyt mieltä "kaivertamaan" niin ainakin muuten mieleen tässä kunnanjohtajavalintaprosessissa jälleen kerran Muoniossa. Monesti kuulee valitettavan, kun ihmiset muuttavat pois, kun ei oman kunnan työtarjoukset kiinnosta etc, etc. Nytkin oli muutama kunnassa pitkään asunut ja/tai töitä tehnyt ja/tai koulunsa käynyt ja monella tavalla ansioitunut henkilö hakijoiden joukossa. Tiettävästi ketään ei kelpuutettu edes haastatteluun. Tämä kertoon vain siitä, että muoniolaistaustaisen ei kannata hukata aikaa työnhakemiseen kotipaikkakunnalta - kunnalliselta puolelta. Tapaus ei ollut ensimmäinen kerta, mutta vahvistaa vain käsitystä, että kukaan ei ole näköjään "profeetta omalla maallaan".
Enemmän minua kyllä kaivertaisi se jos valintaperusteena olisi työ- tai asuinpaikka. Sehän olisi juuri sitä 'piiri pieni pyörii' -touhua mitä täällä on ollut jo ihan riittämiin. Jos ei CV:ssä meriitit riitä, niin miksi kutsua edes haastatteluun?
Tuo on kyllä aika venyvä käsite.
No, käsityksensä kullakin.
Muonio sai tosi hyvän jätkän kunnanjohtajaksi (kts. vaikka kuva).
Vuosi aikaa näyttää kykynsä ja taitonsa ja sitten kunnan herrat saavat kattoa vieläkö valitaan jatkoon.
Harrastaa kuulemme kuntohiihtoa ja kalastusta, joten ei voine olla oikein paha ihminen.
Nimim. SEOn paarin uutisia
"Koulutus on tärkeä. Sen varmasti kaikki myöntävät. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointihan perustuu osaltaan nimenomaan korkeaan koulutukseen."
Ei ehkä niinkään KORKEAkoulutus, vaan peruskoulutus. Suomalaiset ovat hyvin peruskoulutettuja, mutta tuon korkeakoulutuksen tasosta eli akateemisista opinnoista en ole niin varma... Itse jaksan hämmästellä meininkiä yliopistossa, jossa itse opiskelen. En ole valmis väittämään, että yliopisto tuottaa jotain eritystä llisää suomalaiseen sivistykseen, mutta mahdollisimman laaja ja vahva peruskoulu tekee sen varmasti.
Enpä silti lähde kehumaan peruskouluakaan... Poikani on nyt ekaluokalla, ja hämmästelen myös alakoulusta tekemiäni havaintojani.
Tiedättekö muuten, että suomalaisten hyvä menestys kansainvälisessä Pisa-vertailussa perustuu paljolti siihen, että Suomessa lapset työnnetään erityisluokille, joissa Pisa-tutkijat eivät käy mittauksiaan tekemässä? Esimerkiksi Italiassa tällaista lasten erottelua erityisluokille ei ole lainkaan. Suomessa erityisluokilla oppia saa huomattavan suuri osa koululaisista. Huijauksen makua. Se on myös kuntien keino nyhtää valtiolta lisää valtionosuuksia.
Varmasti on totta, mitä kirjoitat.
Tottakai peruskoulu on tärkein sivistäjä, koska sen käyvät kaikki. Vaatimustasokin on kohtuullinen verrattuna moniin muihin maihin, varsinkin muihin pohjoismaihin. Opettajien koulutus on myöskin korkea, ehkä korkein koko maailmassa nimenomaan peruskoulun ja varsinkin alakoulun opettajilla verrattuna muiden maiden vastaaviin opettajiin.
Korkeakoulutuksesta sanoisin vielä sen verran, että taso on verrattavissa moneen muuhun Euroopan maahan, mutta epäilen, että korkeakoulutettujen määrä ikäluokasta on yksi maailman suurimmista. Luulisin, että mm. muut pohjoismaat jäävät siinä jälkeen.
Joskus kuulin erään ruotsalaisen sanovat, että ihmekös se on, että Suomessa teknologia on korkealla tasolla, kun kohta joka toisella on insinöörin koulutus. Tuokin yksittäinen heitto kertoo jotakin.