Mikä meissä on vikana?
P.s. en ole omasta mielestäni ruma,en lihava,en polta, hoidan itseäni ja huolehdin kodistani ja lapsista,pidän kyllä seksistä jos oliskin se oma kulta-mussukka joka oikeasti rakastaa minua itseään...olen vieläpä alle nelikymppinen. Siis mikä minussa on vikana?
P.s. en ole omasta mielestäni ruma,en lihava,en polta, hoidan itseäni ja huolehdin kodistani ja lapsista,pidän kyllä seksistä jos oliskin se oma kulta-mussukka joka oikeasti rakastaa minua itseään...olen vieläpä alle nelikymppinen. Siis mikä minussa on vikana?
Vastaukset 61
Vanhimmat
vikaa. Jos pyörit suomi24 treffeillä etsimässä omaasi, on todennäköisempää ettet löydä etsimääsi. Itsensä sinkuiksi/eronneiksi esittävät ovat pääsääntöisesti varattuja miehiä. Toki poikkeuksiakin on. Mutta kovin moni haluaa vain ja ainoastaan seksiä. Peitellen. Eivät yleensä pysty edes sanomaan suoraan, että ovat naimisissa tai avossa. Ja lapsia liuta. Revi siitä sitten....
Turha siinä on surkutella! Teikaläiset on yhtä samanlaisia nirppanokkia kun muutkin naiset. Sitten valitatte ettei löydy miestä! Ehkä olis ihan aiheellista tsekata ensin itseään, omaa statustaan ja sitten käyttäytymistä. Tiukka EI ylimielisyydelle ja KYLLÄ asiallisille naisihmisille. Siinähän se on pelin meininki.
Ihan sama, tekeekö mies netissä aloitteen yh:lle tai lapsettomalle. Vastausprosentti on kaikissa tapauksissa nolla.
Yksinhuoltajat saattavat olla jopa keskimääräistä nirsompia. He voivat torjua miehen kuin miehen sillä verukkeella, että omaa lasta täytyy suojella, eikä kotiin voi päästää jotain keskinkertaista tai peräti rumaa miestä järkyttämään lapsen arkea.
"Yksinhuoltajat saattavat olla jopa keskimääräistä nirsompia. He voivat torjua miehen kuin miehen sillä verukkeella"
Ei siinä verukkeita tarvita siinä vaiheessa kun pitää ottaa myös ne lapset huomioon. Ei silloin voi ihan ketä tahansa ottaa. Sen nyt pitäisi tampionkin ymmärtää.
Tuossa on kyllä vähän perää, että saattaa olla nirsompia. Ainakin omalla kohdalla rima on noussut jokaisen idiootin jälkeen joita elämä on eteen heittänyt.
Koskaan ei ole tullut mieleen katsoa peiliin ? Sulla taitaa olla vähän turhan isot luulot itsestäsi, kun on "varaa" haukkua muita kanssaihmisiä "idiooteiksi". Vai olisiko pikemminkin niin, että itse olet idiootti, kun ei edes pysty tekemään kunnon valintoja ? Vika ei ole välttämättä aina muissa, jos aina törmää vain "idiootteihin". Villi veikkaus, että itse olet vielä kutakuinkin äidin helmoissa ja isän rahoilla elävä kakara, joka luulee olevansa aikuinen.
Ei sinussa, tai muissa yksinhuoltajissa mitään vikaa ole. Kysymys on, tai ainakin omalla kohdallani oli, erilaisesta elämäntilanteesta. Itselläni ei ensimmäisen kierroksen jälkeen ollut lapsia, enkä myöskään halunnut lähteä elämään lapsiperheen elämää ulkopuolelta tuotuna. Siksi etsin sellaista ihmistä, joka oli vastaavassa elämäntilanteessa itseni kanssa.
Saisit varmasti, mutta olet ikärasisti - katso peiliin!
Kylläkin on saatu ja paljonkin, tuota pilluvärkkiä.
Kunhan kokeilin.Joskus skidinä oli huvina pudotella ampparipesiä pitkällä kepillä talon vintiltä,sai perään satoja tai tuhansia vihaisia ampiaisia.
Täällä voi heitellä mitä sylki suuhun tuo!Pari vihasta kommenttia,olisin odottanut enemmän.
Oikeessa elämässä, en nyt noin kyllä sanois.
Miksi kaikki yht on netissä vonkumassa,suurinosa ilmoituksia jus tälläsiltä.
Yks tapaus mullakin yh:sta,yritti hyötyä ja koitti pölliä cd-levyjä ja muuta pientä.Viimesin niitti olikin kun lompakostani alkoi häviämään rahaa.Tein testin,5kpl 100mk:n seteleitä lompakossa,ylläri aamulla 2 jäljellä!
Kyselynä "miks 300 puuttuu?"Seliseli,ostit eilen niillä jotain,mussutusta vastauksena.
Et se siitä jutusta.
älä yritä yleistää. Multa kerran yksi lapseton mies pölli 1000 euroa muka lainaksi, eikä koskaan maksanut takaisin.
Ei sinussa ole mitään vikaa! Yksinhuoltajaäidit kategorisesti eivät ole surkeita! Arvon rva Tasavallan presidentti on kerran ollut yksinhuoltajaäiti, hänkin. Onko hän mielestäsi/mielestänne surkea??
Tuskinpa Halosta kovin ahkerasti kosittiin siinä vaiheessa, kun hän oli pienen lapsen yksinhuoltaja ja rivikansanedustaja.
Tämä nainen on parempi esimerkki siitä, että kyllä yksinhuoltajallekin voi ilmaantua varsin kelvollinen mies:
http://www.norja.fi/FileCache/PageFiles/363649/kruununprinsessa.jpg/width_300.height_450.mode_MaxWidthOrHeight.pos_Default.color_White.jpg
Ei sinussa mikään ole vikana. Vika on vain siinä, etteivät
useimmat miehet halua kaupanpäällisinä naisen ex-miehen lapsia.
Vaikka tekisit mitä temppuja, kertoisit kuinka olet seksikäs, hellä, kaunis, hoikka,
hyvännäköinen tms., kerran tekemäsi lapset seuraavat sinua ikuisesti.
Yksinhuoltajuus on kuin ikuinen merkintä luottotiedoissa.
Toivottavasti et saa ikinä lasta, ettet menetä "luottotietojasi".
Tuollainen ihminen ei sovi vanhemmaksi.
Samantekevää minulle miten elämäsi tuhlaat, ei todellakaan käy kateeksi.
Tunnen "miehen"! Se on täysi tuhkamuna ja siksi kirjoittaa tänne asiattomuuksia. Näyttää lapsettomuus satuttavan miestäkin :|
Tuskinpa teidän luokitellaan muita huonommaksi, eikä kannata ottaa itseensä jos lapseton henkilö antaa pakit lapsen vuksi, koska koko tuo uusperhekuvio saattaa olla vaikeaa lapsettomalle ja lopulta hän saa haukut kun ei huoli kumppania jolla on lapsi/a.
Keskittykää vkl-/yh-isiin, heidän kanssanne olette samoilla aallonpituuksilla ja ymmärrätte perhe-elämän arkea, lapsettomalta tuo kaikki saattaa tuntua ahdistavalta ja useimmiten hän tahtoo rakentaa peheen ja kasvaa vanhemmaksi omien lasten kautta sekä toivoo myös kumppanlle sen olevan ensimmäinen kokemus.
Sulta puuttuu arvionti kyky tai järki ja miehet ei tahdo hoitamaan toisten miesten lapsia. Jos on niin paska arvostelu kyky tai tyhmä että on hankkinu sopimattoman miehen kanssa lapsen niin saapi miettiä miksi jotain ei-vitun-rikasta miestä kiinosta. Lapset hankitan vakaaseen perheeseen joka ei ole räjähtääs käsiin kun elämä muuttuu ja kyllä lapsi muuttaa elämää. Ja siihen perheen hajoomiseen liittyy aina 2 osapuolta, toinen on vähintääkin ollu tyhmä vaikka toinen oiskin kusipää.
Mistä vitusta voi tietää, että mies vaikka kuolee tai lähtee yksinkertaisesti toisen naisen matkaan. Kyllä ootte saatanan TYHMIÄ jotka aattelette kuten Korpius kirjoitti, idiootti koko jätkä, sä et tiedä elämästä vielä mitään, oot taputtanut paskaa silloin kun minä olin korkeakoulussa.
Sun ei tavi huolia naista jolla on lapsi, tod.näköisesti susta tulee vkl isä, koska yksikään nainen ei tollasta apinaa kestä kauan!!!!!!!!!!!!!!!!
En nyt allekirjoita mitä Korpius kirjoitti, mutta lapseton sinkkumies saa aina itse valita seuransa.
Usein se lapseton on vain parempaa seuraa ja sopivampi parisuhteeseen. Jos siis ei halua ylimääräitä siihen suhteeseen. Se lapsi on ylimääräinen.
Olen tavannut todella upeita sekä mukavia yh-äitejä, he ovat kaukana surkeudesta.
Mutta suhteeseen en heidän kanssa lähtenyt enkä lähtisi. He ovat siis minulle "surkeita" parinvalintamielessä.
Kerran melkein tein poikkeuksen, mutta siinä oli kyse siitä että meinasi taju lähteä kun näin naisen ekaa kertaa. Toista poikkeusta elämään tuskin sopinee.
Ja psykkootisina huutavat yh äidit jotka ei ole tuntetu miestään onkin niin seksikkäitä. Ihanaa siis ihan hemmetin mahtavaa.
Musta ei tule ikinä isää, semmosta virhettä en päästä tapahtuun. Siihen auttaa aika helvetin hyvin se että pitää housut jalassa.
Sä muuten oot tyhmä, vaikea uskoa että oisit ollu korkeakoulussa.... no wait. Sä varmaan oot ollu, mutta jättän kesken. Nimittäin minkälainen idiootti hankkii lapsen äkkiä? Lainaan sinua nyt tähän
"tod.näköisesti susta tulee vkl isä, koska yksikään nainen ei tollasta apinaa kestä kauan!!!!!!!!!!!!!!!!"
Tuo kommentti osoittaa erinomaisesti sen että sinä olet hankkinut lapsen hyvin nopeasti entisen miehesi tapaamisen jälkeen, kuin helvetin (anteeksi kirlouni) tyhmää on hankkia lapsi ennenkun on kestäny miestä kauan?
Oivoi en ehkä tiedä elämästä yh:na, mutta tiedän sen että lapsikin on ihminen ja lapselle pitää olla kestävä perhe eikä niitä pidä hankkia vuoden seurustelun jälkeen. Joskus pistää miettimään kun koirien kasvattajat arvioivat hemmetin tarkkaan kenelle hyviä koiriaan myyvät ja luovuttavat niitä vain hyviin koteihin jossa niistä pidetään huolta. Lapsia sitävastoin kaikenmaailman spedet voi pyöräytellä miten huvittaa ja ne on hitto ihmisiä. Minkälainen arvomaailma tuleekaan tulvaisuudessa kun suuriosa lapsista on yksinhuoltajien lapsia. Itse olen kasvanu normaalissa perheessä ja kyllä kannatan sitä tulevaisuuden lapsillekin. Nykyään ollaan niin helvetin kevytkenkäsiä seksissä ja lasten teossa.
Dissatkaa minua miten paljon haluatte, minä en siitä välitä. Mulla on oma elämänkatsomukseni.
Yh äideissä on ongelmana että mies on aina kakkosijalla ja toisaalta jos ei ole niin minkälainen äiti se nainen on? Miksi kukaan haluaisi olla toisen miehen aikaansaanokselle toisena, jos nainen olisi itselle numero yksi? Puhtaalla matikalla 2=1 ei ole validi ja miten epätasapainoinen suhde toimii jos ei se lapseton tyydy sivurooliin? Toisaalta jotkut miehet on kynnysmattoja. .... jotkut sairaat ihmiset sanovatkin että kakkonen on ykkönen.
Niin Korpius, voisit jonkun isättömän Jani-Petterin uudeksi isäksi ruveta, rakastaa äitiään naisena ja lasta lapsena, estää yhden taimen suistumasta päihteisiin ja väärille elämänpoluille. Kun sulla ei omia lapsia ole eikä tule ja olet hyvistä perheoloista, eikö tässä olisi elämäntehtävää sopivasti yksinäiselle sinkkumiehelle?
Löysin äkäisestä kirjoituksestasi ihan asiaakin..
Eräskin ystävättäreni on yksinhuoltajana ollut kymmenisen vuotta, erittäin nuhteeton uskovainen nainen.
Meni naimisiin parikymppisenä, lapsi syntyi hartaasti odotettuna kymmenisen vuotta häiden jälkeen (monien keskenmenojen jälkeen). Ja odotusajan lopulla hänelle selvisi että rakas mies oli pettänyt häntä toisen kanssa jo kauan. Että mitä tämä nainen sitten teki väärin elämässään, kerropa sinä ylituomari??
"Musta ei tule ikinä isää, semmosta virhettä en päästä tapahtuun."
Tarkoittaako tämä sitten sitä, että isäsi teki aikoinaan virheen?
Sori vaan paskahousu, mulla ei ole lapsia ihan omasta halusta, mutta ottaa aivoon tollaset apinat jotka ei tajua oikeasta elämästä mitään. Jätä yh:t rauhaan ja elää pientä idioottimaista elämääsi missä sitten sitä vietätkin ja kun kiveksesi joskus laskeutuvat niin ehkä silloin ymmärrät elämää hieman paremmin...
Täytyy sanoa että en sano mitään. Mä en jaksa enempää tapella ihmisten kanssa joka hyökkää persoonan kimppuun ei näkemyksen. :-)
Isäni ei tehnyt virhettä (monet täällä ovat kyllä erimieltä), kyl mä tykkään olla mikä olen. Tarkoitin sitä että mä en itse tee virhettä että hankkisin nykyiseen maailmaan lapsen jonkun kanssa. Tähän maailman menoon en lastani haluaisi, ihan sen takia että ei tiedä millon toisella napsahtaisi ja sitten sais tapella kumpi lasta huoltaa, eikä sitä toivo yhdellekään lapselle.... saati että mä haluisin maksamaan elatuksia. Mun lapselleni kuuluisi jonkun sortin juuret eikä semmoista että on elänyt vähä jokapuolella vain toisen vanhemman kanssa, ihan sen takia että aikuiset ihmiset ei ole tullu keskenään toimeen.
Valitat ettet "jaksa enempää tapella ihmisten kanssa joka hyökkää persoonan kimppuun ei näkemyksen".
Kuitenkin itse hyökkäät ihmisten kimppuun heidän elämäntilanteensa vuoksi.
Jotkut ovat tuossa tilanteessa ilman omaa syytään (esim. puolison kuolema), tai syystä että oman ja lapsen terveyden, turvallisuuden ja lapsen tasapainoisen kasvun vuoksi on ollut pakko tehdä kipeitä ratkaisuja.
Useimmiten yksinhuoltajana on se pariskunnan vastuullisempi osapuoli, joko isä tai äiti.
Valtaosassa hajonneita perheitä myös etävanhempi hoitaa osuutensa mallikkaasti, lapsen etua ajatellen. Tunnen paljon eroperheitä, joissa lapsi voi hyvin, ja saa molemmilta vanhemmiltaan rakkautta, huolenpitoa ja hyvän mallin vanhemmuuteen. Ydinperheen lapsen arvomaailma ei todellakaan ole automaattisesti terveempi kuin eroperheen lapsen.
Oma kantasi olla tekemättä lapsia on ymmärrettävä ja hyvin perusteltu, en kuitenkaan näe mitään perusteita syytöksillesi yksinhuoltajia vastaan.
Hyväksy toiset, ja sinutkin hyväksytään.
"Eräskin ystävättäreni on yksinhuoltajana ollut kymmenisen vuotta, erittäin nuhteeton uskovainen nainen.
Meni naimisiin parikymppisenä, lapsi syntyi hartaasti odotettuna kymmenisen vuotta häiden jälkeen (monien keskenmenojen jälkeen). Ja odotusajan lopulla hänelle selvisi että rakas mies oli pettänyt häntä toisen kanssa jo kauan. Että mitä tämä nainen sitten teki väärin elämässään, kerropa sinä ylituomari??"
Mulla ei valitettavasti löydy sympatiaa uskovaisia naisia kohtaan. Olen törmännyt deittikuvioissa myös uskoviin naisiin, jotka ovat katsoneet oikeudekseen esimerkiksi arvostella ellei jopa kyseenalaistaa minun uskonnollisen vakaumukseni, ja sen perusteella arvoida samalla sopivuuteni ja luotettavuuteni parisuhteeseen. Vaikka en ole ateisti, pidin silti edellä mainittua käytöstä loukkaavana.
Jos kerran uskovainen luulee olevansa parempi ihminen kuin esimerkiksi tapakristitty, siitä vaan. Olen tullut siihen tulokseen, että uskovaisen ovat ns. "valittuja". Kulisseiltaan "täydelliset" ihmiset eivät tee virheitä ja ovat mallikansalaisia joka asiassa - myös omissa parisuhteissaan. Jos uskovaisen puoliso on jättänyt tai pettänyt, se on voi voi. Uskovaisuus ja uskonoppien noudattaminen ei tainnut olla kovin hartaalla ja vakaalla pohjalla, jos toinen on esim. lähtenyt vieraan matkaan...
Ei kai teissä ihmisenä pitäisi olla sen enempää vikaa kuin muissakaan naisissa, luonteita on monenlaisia. Mutta se lapsihan se vaikuttaa kaikkeen. Monelle miehelle on liian suuri kynnys hypätä puolivalmiiseen perheeseen. Lapsi saattaa viedä liikaa huomiota mieheltä. Biologinen syyhän on se, ettei mies halua mielellään kasvattaa vieraan geeniperimän omaavaa lasta. Yleisesti ihmiset haluavat perustaa perheen puhtaalta pöydältä, yhden kumppanin kanssa.
Kai yksinhuoltajat yleistetään "surkeiksi" sen takia, että eivät ole saaneet pidettyä lapsillaan kelvollista isää, vaikka syy olisi kumman tahansa. Yksinhuoltajuus tuo usein taloudellisia vaikeuksia, jolloin elintaso ja sosiaalinen arvostus laskee. Pahimmillaan syntyy masentuneisuutta ja sitä kautta sitten muitakin seurauksia. Kaikki tämänhän on puhtaasti yleistämistä, eli kaikille ei todellakaan käy näin, mutta ihmisillä on tapana yleistää ja ajatella ennakkoluuloisesti.
Mies, joka on ei kestä sitä, että osa naisen huomiosta kohdistuu muihin - erityisesti naisen omiin lapsii tai muihin läheisiin, on ilman muuta varottava tapaus eikä mikään vaihtoehto sen enempää yh:lle kuin muullekaan naiselle, joka haluaa kumppanikseen kypsän aikuisen.
Samalla tavoin, kun naimisissa oleva nainen ei ole nainen, joka on "päässyt" naimisiin, ei eronnut nainenkaan tarkoita naista, joka "ei ole saanut pidettyä" miestä. Edelleen suurimman osan eroista hakee tietääkseni nainen. Kumma että näin antiikkisia näkemyksiä on edes liikeellä enää.
Aika usein nuoren iän erojen syynä on se, että mies on haluaa lapsen lailla keskittyä omiin harrastuksiinsa ja kulutukseensa lasten syntymän jälkeenkin ja jättää vaimon kantamaan perhe-elämään kuuluvaa vastuuta ilman tukijaa ja jakajaa ja yksin.
Osittain samat miehet täällä sitten mollaavat yh-naisia, jotka eivät jaksaneet katsella /"pitää" näitä taakaksi muuttuneita siippojaan .- "Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista".
Muumi007:n omasta arvomaailmasta kertoo paljon se, että hän arvioi suhtautumista yh-naiseen taloudellisin ja statusperustein sen sijaan, että tunnistaisi lapsirakkauden ja vastuullisen vanhemmuuden arvon: Voiko parempaa mittapuuta näiden naisten tasokkuudesta löytää?
Itse vastuunottokyvyltään köykäiset arvostavat aivan muita ominaisuuksia, mutta eivätpä yh:t heissä mitään menetä. Vastuuta pelkäävistä ja / tai omistushaluisista mustiksista ei ole aikuisen kumppaniksi.
Korppi tykkää tästä viestistä. Tosin jostain ihmisestä kiini pitäminen ei nyt ihan osunu mutta jep jep vaihdetaan se että 'eivät tunnistaneet huonoa isää'. Eihän perhettä luoda rikottavaksi ja jos joskus niin lapsia hankittaessa täytyy olla mukautuvainen ja sitoutusmis kykynen. Sitä aina rummutetaan että ei oteta kesä kissoja ja muuten lemmikeitä jos ei pidetä huolta. Lapsia voi tehdä kaikki ja niitä tehdään jopa suhteen pelastamis tarkoitukseen. Ja jos joku niin toinen vanhempi voi myrkyttää lapsen mielen, uskokaa pois niitäkin on.
"Mies, joka on ei kestä sitä, että osa naisen huomiosta kohdistuu muihin - erityisesti naisen omiin lapsii tai muihin läheisiin, on ilman muuta varottava tapaus eikä mikään vaihtoehto sen enempää yh:lle kuin muullekaan naiselle, joka haluaa kumppanikseen kypsän aikuisen. "
Nyt lähti käsistä homma.
Kypsä aikuinenhan ja mies ymmärtää nimenomaan että jos osa, ehkä jopa suurin osa naisen huomiosta kohdistuu muihin erityisesti omaan lapseen niin miehellä ja suhteelle jää vähemmän.
"Muumi007:n omasta arvomaailmasta kertoo paljon se, että hän arvioi suhtautumista yh-naiseen taloudellisin ja statusperustein sen sijaan, että tunnistaisi lapsirakkauden ja vastuullisen vanhemmuuden arvon: Voiko parempaa mittapuuta näiden naisten tasokkuudesta löytää?
Itse vastuunottokyvyltään köykäiset arvostavat aivan muita ominaisuuksia, mutta eivätpä yh:t heissä mitään menetä. Vastuuta pelkäävistä ja / tai omistushaluisista mustiksista ei ole aikuisen kumppaniksi. "
Juuri tämän kaltaisten asenteiden takia en ota yh-äitiä ikinä.
yh-äideissä ei ole mitään vikaa eivätkä he ole surkeita mutta en ole kiinnostunut toisten muksuista suhteeseen mennessä kun ei omiakaan ole.
" tunnistaisi lapsirakkauden ja vastuullisen vanhemmuuden arvon: Voiko parempaa mittapuuta näiden naisten tasokkuudesta löytää?"
Anna minun nauraa. Sekö on vastuullista vanhemmuutta että on mahdollista että lapsi on hankittu hutiluksen kanssa ja lapsi on mahdollisesti kokonaan ilman isää?
On mahdollista (ei aina toki) että isä on valittu väärin perustein paskaan suhteeseen jonka hedelmiä sitten kannat seuraavaan. Tämä pitäisi sitten miehen vain hyväksyä tai muuten ei ole "kypsä aikuinen" HOHOHO. Lapsirakkaus voi olla myös itserakkautta jossa lapsi on hankittu itseä varten.
Älä esitä pyhimystä ja pidä itseäsi parempana vaikka sulla lapsia sattuukin olemaan.
Jos sinua arvioidaan sen puolestan vähemmän sopivaksi suhteeseen niin ota se vastaan äläkä itke.
Rasittaa tuollaiset mamitukset jotka kuvittelevat että nainen lapsi on sama kuin nainen ilman lasta lapsettomalle miehelle.
"Aika usein nuoren iän erojen syynä on se, että mies on haluaa lapsen lailla keskittyä omiin harrastuksiinsa ja kulutukseensa lasten syntymän jälkeenkin ja jättää vaimon kantamaan perhe-elämään kuuluvaa vastuuta ilman tukijaa ja jakajaa ja yksin. "
Ja aiaka usein nuoren iän erojen syynä on se että nainen haluaa lapsen lailla keskittyä vain kotielämään ja lapseen unohtaen harrastuksensa ja kaikki kulutus suuntautuu lapseen. Tätä pidetään jopa ihailtavana kun "nainen on äiti ja kantaa huolta" marttyyripaskaa. Parisuhde näivettyy ja lopulta kuolee.
Samasta syystä muuten moni yh-äiti ei kelpaa miehille suhteisiin vielä paremmalla syyllä. Nainen etsii miestä, mutta naisen elämästä suurin osa pyörii jo valmiin lapsen ja kodin ympärillä. Miksi miestä kiinnostaisi moinen puolisuhde ja varaisän/isäpuolen rooli?
Tällä ei ollut tarkoitus mollata yh-äitejä yleisesti, mutta yh-äideissäkin on niitä jotka valitsevat lapsen isän paskasti ja sitten tulee hätä jonka jälkeen esitetään pyhä äiti teressa, marttyyria ja itketään kun miehet ovat niin epäkypsiä kun eivät hyväksy toisen miehen lasta. Ihan naurettavaa.
Ei ainakaan se vanhemmuuteen kykenevä, aikuiseksi kasvanut, kypsä mies, joka sinun kannattaisi omaksi kullaksi huolia.
Älä unohda, että naistenhaukkuja on naisvihaaja, haukkui hän sitten yh:ta tai jotakin muuta naista. On itsetuhoisa teko edes pysähtyä katsomaan tai kuuntelemaan, mitä he sanovat.
Jätä omaan arvoonsa, sivuuta, unohda. Koska:
Heidän sanomisensa ei ole mielipide, vaan pelkkää oman vihantunteen purkamista. Ei itseään pidä altistaa sellaiselle: ei pidä tarjoutua vihan kohteeksi antautumalla ns."keskusteluun" heidän kanssaan.
Sen sijaan kannattaa mainostaa etsivänsä kullakseen nimenomaan miestä joka on niin kypsä aikuinen ja lapsirakas, että pitää juuri vanhemmuuttasi ansiona ja tasokkuuden merkkinä.
Siinä yksi samanlainen.
Yh-äidit eivät yleisesti ole surkeita, mutta tässä on yksi "surkea yh-äiti".
Olen aikuiseksi kasvanut kypsä mies ja toisten pentuja en ala huolimaan suhteeseen.
Vanhemmuus ei ole mikään meriitti, siihen ei tarvitse kuin pissavehkeiden hankaamista keskenään vaikka umpikännissä toisen kotisohvalla sammuen toisten syliin.
Miksi ihmeessä pitäisi olla lapsirakas toisten ihmisten muksuja kohtaan? Varsinkaan kun ei ole omiakaan?
Et sinä ole kypsä aikuinen vaan lapsi joka hankki lapsen ja tilittää miten erinomainen on.
Vai viellä "ylpeä äiti". Nauran sun lapselles.
Tätä ei pidä sitten lukea niin että tuomitsen yh-äidit yleisesti.
En vain halua sellaista suhteeseen ja tämän "ylpeän äidin "mielipiteet ovat juuri osasyytä miksei joitakin yh-äitejä voi sietää.
Ollaan niin olevinaan kypsiä ja aikuisia kun on päästy luomaan lapsi suhteeseen joka ei kestä(nyt).
Kuitenkin parempi otaksua kaikkien olevan samalla viivalla kypsyysasteeltaan vaikkei nyt välttämättä kiinnostaisi se elämä toisten muksujen kanssa.
Ihmettelen syvästi miten lapsen omaava nainen voi ajatella että mies vain sujahtaa suhteeseen samalla tavoin kuin lapsettoman sinkkunaisen kanssa ja sitten arki alkaa vain pyöriä siinä sen muksun ja naisen ympärillä.
Omituista että naisella on ensin lupa ettiä kuka tahansa mies suhteeseen millä tahansa syyllä jonka kanssa hankkia lapsi jonka jälkeen miesten täytyy alkaa huolimaan nainen tai muuten miehessä on jotain "vikaa" tai hän on "epäkypsä".
Pelottaisi oikeasti alkaa suhteeseen naisen kanssa joka elää niin kaukana todellisuudesta eikä ymmärrä miten lapsi vaikuttaa elämään sekä suhteeseen. Ei ainakaan lapsia sellaisen kanssa kannata hommata.
Ei-yh:lle seuraavista syistä:
1) Se, joka on lapsia mennyt hankkimaan, vastaa niiden elatuksesta ja kasvatuksesta. En ala muiden lapsia kasvattamaan/paimentamaan, kun minulla ei ole niiden elämään/olemassaoloon osaa eikä arpaa.
2) Lapsettomana miehenä en osaa mieltää omaa rooliani yh-suhteessa ja en koe suhdetta tavoittelemisen arvoiseksi.
3) Nainen on jo kumppaninsa valinnut, ja hätävaraksi/korvikkeeksi en ala.
4) Lapsettoman miehen ja lapsellisen naisen välinen suhde on jo alunalkaen täysin epäsuhtainen eli mies täysin altavastaajan asemassa. En halua tilanteeseen, jossa lapsia käytetään pätemisen välikappaleina.
5) Yksinhuoltajat pariutukoot kaltaisensa seuran eli toisten yksinhuoltajien kanssa. Aidot sinkut pariutukoot keskenään.
6) Haluan tehdä omat lapseni itse, sillä oma vanhemmuus menee sijaisvanhemmuuden edelle 10-0 ja sitä paitsi omiin lapsiin kiintyy aivan eri tavalla, kuin täysin ulkopuolisena lapsiin, joita ei edes tunne omakseen.
7) Perinteinen parisuhde päihittää uusiosuhdeviritelmät 10-0.
8) Miksi luopuisin omasta vanhemmuudesta yh:n hyväksi ? Yhtä hyvin yh olisi voinut jättää omat lapsensa tekemättä, ja pariutua yh-miehen kanssa.
9) En halua omaan parisuhteeseeni yhtään ylimääräistä ja täysin ulkopuolista anoppia, eksää tai muuta kummin kaimaa.
10) Yh-perheissä vanhempia ja kasvattajia on aivan liikaa ! Liian monta lusikkaa samassa sopassa. Kiitos ei !
11) Olen vahvasti sitä mieltä, että kahden lapsettoman ihmisen välinen suhde on se, josta perhettä lähdetään rakentamaan. Piste !
Olen vahvasti sitä mieltä, että sinun kannattaisi pistää piuhat poikki.
Noin täydellisen ihmisen parisuhde ei tule koskaan kestämään, joten ainoa vaihtoehtosi on olla tekemättä lapsia.
Sinua lainatakseni: "Niin se vain on !"
Ai, taisi osua arkaan paikkaan ? No ei hätää, sillä ihmisillä on oikeus olla asioista eri mieltä. Se nyt vain on niin, että lapseton ei saa uusiosuhteesta mitään sellaista, mitä ei saisi normaalisti syntyneestä parisuhteesta.
Ja eikös se mene niin, että jos on lapsia hankkinut eli tullut vanhemmaksi, silloin on myös _velvollisuus_ hoitaa lapset täysikasvuisiksi. Se velvollisuus on sillä, joka niitä lapsia _on mennyt hankkimaan_, ei kenelläkään ulkopuolisella.
Tämä kannattaisi muistaa ennen kuin eroaa. Mutta homma menee niin, että suhteisiin mennään pitämään vain hauskaa, ja heti kun tulee pieniäkin vastoinkäymisiä tai se kuuluisa pelätty "arki" suhteeseen, pistetään eropaperit postiin.
Monelle on tainnut tulla yllätyksenä se, että siihen vanhemmuuteen voi kuulua eräänä vaihtoehtona myös lasten kasvattaminen yksin. Jos kaipaa kotiapua, sitä saa rahalla, etc. Mutta lapseton ei ole mikään hätävara, jolla paikataan pieleen mennyttä suhdetta. Myös lapsettomalla on omat kriteerinsä, jolla ihminen lähtee suhteeseen tai ei. Nämä kriteerit yksinhuoltajan on vain hyväksyttävä, sillä kaikkea haluamaansa ei voi aina saada, vaikka olisi kuinka "superäiti", rakastaja, nuorekas ja ties mitä...
ja mieheni on kuollut.
EN HAE SEURAA.
Sinä olet vakavasti sairas ihminen. Toivottavasti sukulaisillasi ei ole lapsia ja jos onkin niin pysy heistä kaukana.
Kukaan ei luokittele sinua surkeaksi jos et itse tee niin. Minä olen kolmen lapsen yh-äiti ja en ole ikinä ollut surkea sen vuoksi. Olen kasvattamassa upeita lapsia, jotka tulevat myös menestymään elämässään jos ei mitään yllättävää tapahdu. Olen seurustellut vuoden verran akateemisen ja hyvin ahkeran miehen kanssa, jolla myös itsellään on lapsia edellisestä avioliitosta. Kaikki älyllä varustetut ihmiset ymmärtävät, että yksinhuoltajia on niin monenalaisia, aivan kuten perisuhteessa oleviakin. Jos mies olisi tyrmännyt minut yksinhuoltajuuden vuoksi, niin hän ei olisi ollut minulle sopivaa seuraa. Minä lähden siitä, että kun hoidat omat asiasi kunnolla ja olet sopivasti ylpeä itsestäsi, niin kukaan ei sinua surkeaksi luokittele.
"Ihmettelen syvästi miten lapsen omaava nainen voi ajatella että mies vain sujahtaa suhteeseen samalla tavoin kuin lapsettoman sinkkunaisen kanssa ja sitten arki alkaa vain pyöriä siinä sen muksun ja naisen ympärillä."
Minulta sopeutuminen siihen elämänmuutokseen, että kerralla tulla tupsahti kolme uutta ihmistä isoksi osaksi arkeani, otti aikaa sen puolisen vuotta. Mutta onneksi oli sellainen kumppani, joka ymmärsi ettei asiat tapahdu noin vain sormia kevyesti napsauttamalla.
"Miksi miestä kiinnostaisi moinen puolisuhde ja varaisän/isäpuolen rooli?"
Suhteeni silloisen kumppanini lapsiin oli enemmänkin ehkä kaverillinen, kuin isällinen. En sano että se on paras tapa, mutta meillä se toimi, enkä kokenut millään tavalla olevani vain toisella jalalla suhteessa mukana. Puhuminen molempien toiveista ja odotuksista auttoi tässäkin asiassa.
Summasummaarum, eihän nämä parisuhdeasiat ole koskaan helppoja, oli se asetelma mikä tahansa.
"Minulta sopeutuminen siihen elämänmuutokseen, että kerralla tulla tupsahti kolme uutta ihmistä isoksi osaksi arkeani, otti aikaa sen puolisen vuotta. Mutta onneksi oli sellainen kumppani, joka ymmärsi ettei asiat tapahdu noin vain sormia kevyesti napsauttamalla. "
Sinä varmaan sopeudut siihen hyvin.
Minä tiedän etten siihen sopeutuisi. Yksi olisi jo mitä todennäköisemmin liikaa ja mielestäni ei ole oikein naista tai lasta kohtaan että alan itseäni esittämään kyseiseen tilanteeseen erityisen sopeutumiskykyisenä.
"Suhteeni silloisen kumppanini lapsiin oli enemmänkin ehkä kaverillinen, kuin isällinen. En sano että se on paras tapa, mutta meillä se toimi, enkä kokenut millään tavalla olevani vain toisella jalalla suhteessa mukana. Puhuminen molempien toiveista ja odotuksista auttoi tässäkin asiassa. "
Nostan hattua sinulle kun olet jaksanut moisen tehdä. Varmasti yh-äiti on hyvä valinta joillekin.
"Summasummaarum, eihän nämä parisuhdeasiat ole koskaan helppoja, oli se asetelma mikä tahansa. "
Ei ole toki. Jokainen saa valita sen oman elämänsä vaikeuden. Itse olen todennut että yh-äiti ja lapsi tuo suhteeseen jotain sellaista jota minä en yksinkertaisesti tahdo. Ei se tee minusta yhtään sen parempaa tai huonompaa kuin tuosta yh-äidistä.
Ehkä me molemmat menetämme siinä valinnassa jotakin, mutta sellaista se on.
Ainut keino milloin ehkä yh-äidin valitsisin että rakastuisin tähän jalat alta lähtien silmittömästi, mutta silloinkin pitäisi harkita tulevaisuutta sekä esimerkiksi mikä on se alkutilanne lapselle.
Hyvä te lapsettomat miehet,ottakaa enemmän kantaa tähän telaketju feministien puolusteluun.
Miks ukko on jättänyt nää yh:t ja ennenkaikkea miksi tämä on yleensä alkanut tekemään niitä pentuja?
(Eriasia onkin se jos mies on lähtenyt toiseen hiippakuntaan.)
Taitaa kaikki olla itse luusereita,jotka teitä mollaa!
Onneksi on olemassa fiksuja ja omilla aivoilla ajattelevia miehiä.
Ei kannata ottaa mitään roskapussia,pikku vaivoineen taakaksi.
Nämä yh:t etsii itselleen vain elättäjää ja pikku vioilleen.
Tsemppiä kaikille lapsettomille miehille,jättäkää nämä vinkujat omaan arvoonsa.
Olen yh-äiti ja ylpeä siitä. Minulla on neljä ihanaa ja rakasta lasta. En vaihtaisi heitä mihinkään. En pidä itseäni surkeana. Päinvastoin, pidän aika suurta osaa miespuolen edustajista surkeina vätyksinä. Toki niitä fiksujakin joukkoon mahtuu.
Olen koulutettu, hyvässä työssä, taloudellinen tilanne parempi kuin monella yksin eläjällä. Olen kaunis ja urheilullinen.
Minulla on uusi, iso ja ihana koti. Lapsilla ja minulla kivat vaatteet päällä ja hyvää ruokaa syötävänä. Lapsilla on hyvät harrastukset ja muutenkin tykättyjä kavereiden kesken. Tiedän, että saan kasvatettua heistä fiksuja nuoria. Ja hei, tiedän tässä kaikessa ilman ketään Surkeaa miespuolen edustajaa.
Vaikkakin elämääni on tullut kivannäköinen mies, jolla akateeminen koulutus. Fiksu, joka arvostaa minua täysin äitinä ja naisena. Onpa jopa sanonut, että arvostaa minua täysin, eikä todellakaan pidä surkeana.
Hänellä myös lapsi ja osaa ottaa vastuuta muustakin kuin itsestään. Minun lapset eivät ole hänelle ongelma ja päinvastoin. Enkä edes haluaisi miestä, jolla ei ole omia lapsia.
ja kaikenkaikkiaan. Minulla on vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja ystävät, jotka muistavat aina kehua minua ja sitä kuinka vahva ja hieno äiti ja nainen olen. Ja plussana tähän päälle veilä kauniit sanat mieheltäni. Kaikki loput maailman ihmiset saavat pitää minua surkeana. Itse tiedän, että niin ei ole.
kaikille yh äideille voisin sanoa, että arvostakaa itseänne ja välttämättä siihen elämään ei tarvi ketään surkeaa miespuolen edustajaa. Ollaan vahvoja ja hienoja ihmisiä ilmankin. =)
Siis ihan vaan mielenkiinnosta, markkinoilla en ole...mutta: eikö ihminen aina rakastu ihmiseen.? Kaikki kommentit ovat niin ylettömän pinnallisia, aivan kuin ihmisenä olemisen olemus olisi kadotettu. Olen _aivan_ varma, vaikka olisin 10 lapsen yksinhuoltaja, joku joskus jossain rakstuisi minuun eikä valittäisi mistään muusta.
Te yh:t olette kaikki sitä samaa yhteiskunnan pohjasakkaa,luusereita ja loisia.
Kolme henkilöä tai hahmoa teille tarvii olla,jokainen omassa roolissaan.
Koira:Uskollinen ja tottelevainen omistajaansa kohtaan,aina iloinen ja onnellinen saadessaan ruokakupin eteensä.
Hevonen:Panee teitä vuorokaudet ympäriinsä mahtavalla jormalla.Hirnuu siinä välilläkin.
Aasi:Idiootti joka maksaa mukisematta kaikki laskunne ja ostokset.
Tätä se yh:na olo teettää.
Oma napa on se paras,eikö vaan.
Itse olen lapseton alle 30v mies.
Henk.koht voisin ottaa yh-äidinkin, mutta hankaluuksiahan se tuottaa.
Ensinnäkin en kasvattaisi toisen miehen lapsia. Joko kasvattaisin lapsia ominani tai en ollenkaan. Eli en haluaisi olla mikään kolmas pyörä.
Käytännössä tuo tarkottaisi että lasten isä on kuollut ja lapset ovat vielä alle 3v.
Lasten isän täytyy olla kuollut, koska muuten hän on mukana touhuissa taikka täysi hunsvotti.
Molemmat skenaariot ovat huonoja. Joko nainen kelpuutti viimeksi hunsvotin tai mies pyörii mukana.
Toivo kyllä elää vielä omista kakaroista. Onneksi lapsettomia sinkkuja riittää
Jo lähtökohdiltaan ajatus kolmantena pyöränä olemisesta riittää siihen, että parisuhdemielessä ainoa oikea vaihtoehto lapsettomalle miehelle on lapseton nainen.
Kerroit jo viestissäsi, mikä on vikana. Sinulla on kersoja edellisestä
suhteestasi. Luuletko ihan todella, että miehet haluavat "kaupanpäällisenä"
ex-suhteesi hedelmiä??? Yksinhuoltajanainen on sama, kuin merkintä luottotiedoissa
vapaiden sinkkumiesten markkinoilla. Etsit seuraa, mutta kuka täysjärkinen
sinkkumies haluaisi "kaupanpäällisenä" lauman ex-miehen siittämiä kakaroita?
Miksi tyrkytät YH-seuraasi lapsettomille miehille? Luuletko, että miehet
ilomielin ryntäävät luoksesi isäpuoleksi kakaroidesi iloksi?
Minusta tuntuu, että näillä palstoilla muutama ikisinkkumies harrastaa noitavainomaista yksinhuoltajien syyllistämistä. Projisointi tarkoittaa omien ongelmien sysäämistä toisen syyksi, vaikuttaa siltä että muutama mies projisoi ikiomia naista, seksuaalisuutta, äitiyttä ja isyyttä koskevia ongelmiaan yksinhuoltajien niskaan. Ihmisiä pitää ymmärtää, pahuutta ja ilkeyttä sen sijaan ei tarvitse hyväksyä eikä paapoa.
Jeesus sanoi: "Sen, minkä te teette yhdellekään näistä pienistä, sen te teette minulle". Eli pahuus ja välinpitämättömyys kohdistuneena lapsiin (tai pienten lasten äitiin) on pahuutta korotettuna toiseen potenssiin. Lapset ovat syyttömiä isänsä ja äitinsä virheisiin, ja jokaisen lähimmäisen oikeus ja velvollisuus on käyttäytyä kauniisti lapsia (ja äitiään) kohtaan. Ei voi velvottaa ryhtymään isäpuoleksi, mutta ei ole myöskään oikeutta diskriminoida ihmisenä naista, joka on synnyttänyt.
Luin tilastokeskuksen raportista, että 30 - 40 -vuotiaista naisista kuusi tai seitsemän kymmenestä on synnyttänyt vähintään yhden lapsen. Eli siis diskriminoit samalla 60 - 70 % ikäryhmästä, jos etsit lapsetonta seuraa yli 30-vuotiaista. Oma syy sitten, jos törmää lapsettomissa vain sitoutumiskyvyttömiin tms. pettymyksiin.
Minä löysin yhden lapsen 18v yh:na miehen joka oli vuoden vanhempi. Itse halusin erota, mies oli alistava esim. riitatilanteissa käytti fyysistä ylivoimaansa, ei kuitenkaan ollut väkivaltainen, hyvin perhekeskeinen jo niin nuorena. Saimme lapsen yhdessä.
Kahden lapsen yh:na löysin miehen ja muutimme pian yhteen. olimme 10v yhdessä, neljä yhteistä lasta. Mies kuitenkin halusi erota kun ihastui toiseen, ei muutenkaan ollut perhekeskeinen ihminen toisin kuin minä mutta otti kuitenkin isäpuolen ja isän roolin ja nyt hoitaa isäviikkonsa ihan kunnialla ja nauttii lastensa seurasta.
Nyt siis olen kuuden lapsen yh, vanhimmat täysi-ikäisiä 1,5-3 vuoden päästä. En pidä itseäni mitenkään surkeana, päinvastoin tiedän olevani aika supernainen kaiken kokemani jälkeen. Ja varmasti parisuhteeseen paljon parempi ja kypsempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin moni itsekeskeistä elämää viettänyt sinkkunainen josta ei tiedä kukaan, hän itsekään millainen äiti ja puoliso tulisi olemaan. Jos joku hakee äitiä lapsilleen niin minulla on näyttöä siitä millaisia "tuloksia" olen saanut aikaan, erittäin kiltit, kunnolliset, päihteettömät ja jo töitäkin tehneet (erittäin hyvin työtodistuksin;)) teinipojat. Menneistä suhteistani olen oppinut paljon, miehistä ja itsestäni, parisuhteen hoidosta ym. Olen vielä aika nuori ja vielä nuoremman näköinen enkä mitenkään rupsahtanut. En epäile ettenkö miestä vielä löytäisi, mutta ihan ketä tahansa en huolisikaan. Etenkään tuommosia kuin nämä tämän ketjun yh-äideistä märisevät valioyksilöt:D
Lapsen/lasten saaminen kehittää ihmistä aina jollain tavalla parempaan suuntaan, ei päinvastoin. Omasta isäpuolestani tuli ihminen vasta kun sai omia lapsia, sitä ennen oli todella itsekäs nipottaja, josta lasten myötä kasvoi mukava, ystävällinen, kypsä ja jopa epäitsekäs mies. Näillä yh-äitejä haukkuvilla lapsettomilla märisijämiehillä on vaan niin iso aukko elämänkokemuksen mukana tulevassa sivistyksessä että ei niitä voi ottaa edes tosissaan. Toki jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä mitä omalta elämältään ja tulevalta puolisoltaan haluaa. Mutta jos ihmisellä ei ole mitään käsitystä siitä millaisia ominaisuuksia vanhemmuus ja yksinhuoltajuus vaatii ja kehittää niin hänen haukkunsa voi jättää omaan arvoonsa. Myös jos ei ole elänyt vakavassa parisuhteessa/avioliitossa/perhe-elämää niin ei myöskään voi tietää niistä tunteista ja tilanteista mitä eteen tulee. Ihminen muuttuu elämänkokemusten kuten lastensaannin myötä, eikä voi nähdä tulevaisuuteensa millaiseksi itse tai puolisoehdokas muuttuu vuosien saatossa. Minullakin oli hyvä puoliso 10 vuotta kunnes hups vaan otti ja lähti täysin yllättäen riippumatta siitä mitä oli puhuttu ja luvattu etukäteen toisillemme ja sille en taas voinut mitään vaikka kaikkeni yritin mutta toisen ihmisen päänsisälle ei voi mennä.
"Lapsen/lasten saaminen kehittää ihmistä aina jollain tavalla parempaan suuntaan, ei päinvastoin. "
Tätä voit uskotella itsellesi mutta se ei vain pidä paikkaansa.
Toki voi pitää kohdallasi, mutta ei kaikkien.
Ei itsekäs ihminen muutu epäitsekkäämmäksi muun kuin oman lapsensa osalta esimerkiksi.
Eli ihminen on edelleen itsekäs tai jopa tuplasti itsekkäämpi kun hänellä on nyt hyvä syy olla itsekäs: Hänhän on äiti ja haluaa asioita itsekkäästi kahden ihmisen edestä.
Sanottakoon enemmän että yh-äiteys muuttaa ihmistä ja ei välttämättä siihen suuntaan johon lapseton sinkku haluaisi kun etsii sopivaa kumppania.
Tuohon sinun soppaasi pitääkin olla aika fakiiri joka siihen lähtee.
Onko se syyllistämistä, jos mies ei halua yh:n kanssa suhteeseen ? Miksi naiselle ei aikanaan kelvannut yh-mies kumppaniksi ? Millä oikeudella yh voi vaatia varsinkin lapsetonta miestä suhteeseen, jota mies ei tunne omakseen ?
Turha lässyttää prosoinnista, jos et osaa edes vastasta edellä esitettyihin kysymyksiin.
Kuten nimikin jo sanoo, parisuhde on lähtökohdiltaan kahden aikuisen ihmisen välinen tasa-arvoinen suhde, johon normaalisti kuuluu (mahdollisesti) vain yhteisiä lapsia. Sen sijaan uusiosuhdetta ei voi mieltää tavalliseksi parisuhteeksi.
Onko kenties hieman huono itsetunto tai jotain! Kaikille ei vain yksinkertaisesti sovi suhde jossa on jo lapsia.. mutta on niitä sellaisiakin joille asialla ei ole väliä.....
Miksi miehet pitävät yh-äitejä epäkelpoina? Ovatko he pilalla siksi, että ovat kerran rakastuneet väärään mieheen?
Miksi naiset pitävät kokemattomia miehiä epäkelpoina? Ovatko he pilalla siksi, että ovat etsineet turhaan kunnon suhdetta vonkaamisen sijaan?
Luulenpa, että molempiin kysymyksiin on sama surullinen vastaus.
..ja minulla ei ole mitään sitä vastaan jos nainen on yh! Ei sussa ole mikään vikana..pidä vaan silmät auki ja mieli virkeänän niin kyllä se oikea löytyy:)
Yhh, jotenkin se vastuu toisen penskasta "pelottaa". Yleensä naisen exä tuo suhteeseen omat mausteet suhteeseen(ongelmat). Nuorilla naisilla tuntuu olevan 2-3 lasta ja yleensä kahden eri miehen kanssa vielä, joten sekin ehkä kertoo jotain naisesta.. Vähän kiusallista sitten kun tulee tutuille ilmi. Kaikki miehet tietävät mitä ajatella tuosta. No anyway, haluan itse kyllä lapsettoman naisen jonka kanssa teen useamman lapsen ja elän onnellisesti elämän loppuun. Hattua kyllä nostan kun jaksatte tehdä kaiken yksin!
Kavereilta kuultua yh-äideistä: Nyhjäävät kotona, yleensä vähän lihavahkoja kun eivät pääse mukamas liikkumaan, asuvat halvalla seudulla, lasten isään ei mukava törmätä.. Nämä siis yh-äippien kanssa seurustelleilta ukoilta kuultua..
Miksi yh:t syyllistetään, ei eron useinkaan johdu yh:n toimista, vaan ihminen joka jää lastensa lähihuoltajaksi voi pistää kelvottoman miehensä pihalle. Eroon on moinia syitä, syynä voi olla puolison jatkuva alkoholin käyttö, henkinen/fyysinen väkivalta ym. Tai yksinkertaisesti puolisot kasvavat persoonina erilleen, varsinkin jos suhde on ollut pitkä.
Itse koen huoltajuuden ja itsenäisen elämän elämisen antavan minulle suunnattomasti energiaa arkipäivään, ei tarvitse katsoa puolisoa joka löhöää sohvalle kitaten kaljaa kaiket illat, tai nalkuttaa joka asiasta.
Nyt voin harrastaa ja mennä mieltymysten mukaan. Ja en suinkaan ole mikään rupsahtanut entinen rouva, vaan nuorekas, hyvinvoiva nainen, joka ei huoli ja jonka ei tarvitse huolia ketä vaan, en tarvitse miestä elättämään itseäni ja lastani, vaan otan miehen jos tahdon, rakastajaksi, kumppaniksi tasavertaiseen aikuiseen suhteeseen.
"Nyt voin harrastaa ja mennä mieltymysten mukaan. "
Olet varma tästä? Lapsen kanssa eläessä?
"Ja en suinkaan ole mikään rupsahtanut entinen rouva, vaan nuorekas, hyvinvoiva nainen, joka ei huoli ja jonka ei tarvitse huolia ketä vaan, en tarvitse miestä elättämään itseäni ja lastani, vaan otan miehen jos tahdon, rakastajaksi, kumppaniksi tasavertaiseen aikuiseen suhteeseen. "
Mahdollisesti totta, jonka sivujuonteena vähintään kuitenkin on se lapsi joka ei kuulu miehen elämään ennen kuin alkaa sinuun tutustua.
Ainakin itse kokisin suhteen vain tasavertaiseksi jos minullakin olisi jo miehenä oma lapsi. Ilman sitä auttamatta on tilanne kovin erilainen.
Itse yh miehenä (+35v, lapsi luonani pikkuisen yli 50%) ja lapsettoman naisen kanssa kevyesti seurustelevana tuntuu kyllä hiukan siltä nämä lapsettomat on aika eri maailmasta. Eli fakta taitaa olla etten voi ns. vapaallakaan keskittyä toiseen 100%:sti ja luulen että homma ei tuon eri planeetoilta olemisen takia toimivan. Taidan ensi kerralla enemmän katsastella näitä yh:tä:(.
Eli hyvin ymmärrän miksei joku haluaisi tapailla yh:ta kun en itsekään oikein noista ei lapsellisista pidempää kumppania löytyvän.
Toisaalta siihen ihmiseenhän sitä ihastuu ja ehkä rakastuukin, joten kaikkinainen rajailu näillä markkinoilla taitaa olla hölmöä.
Tämä koskee näitä perkelen pukkeja,JÄTTÄKÄÄ NE LAPSETTOMAT NAISET RAUHAAN.
Antakaa heidän olla rauhassa,hakekaa vaan ne yh:t antamaan sitä pillua teille SAATANAN PERVOT.