Voiko nainen olla allapäin (suorastaan jopa masentunut) ilman mitään järkevää syytä? Onko tällainen naisille aivan normaalia? Voiko syynä olla itsetunto-ongelmat vai milloin tällainen tilanne on mielestäsi mahdollinen?
Mielestäni onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään. Oletko itse ollut tilanteessa (nainen) jossa sinusta tuntuu ettet ole miehen arvoinen ja et jaksaisi edes kavereitasi tavata saati tätä miestä?
Asiallisella kommentillasi saatat auttaa paljon. Jatkunut lähes kuukausi jo tällaista ja väkisin alkaa itseään soimaamaan. Yhdessäolo on mielestäni molemmista mukavaa, mutta yhteisiä hetkiä on harvoin koska nainen on ollut vähemmän innokas niiden sopimisesta. Ollaan kyllä puhuttu asiasta ja tuntui ettei mitenkään musta johdu. Ei kuulemma yhtään tiedä mistä apaattinen olo johtuu.
Tekis mieli sanoo että nyt helvetti ryhdistäydyt ja oot mies! (mut eihän se oo mies) :D Ja siis tykkään tästä naisesta kovasti jonka tapasin yli 3kk sitten ja luulis ettei mikään voi lamauttaa niin ettei jaksa edes pitää yhteyttä. Haluun nähdä tapahtuuko mitään kun sunnuntaina on mun synttärit. :D
Mielestäni onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään. Oletko itse ollut tilanteessa (nainen) jossa sinusta tuntuu ettet ole miehen arvoinen ja et jaksaisi edes kavereitasi tavata saati tätä miestä?
Asiallisella kommentillasi saatat auttaa paljon. Jatkunut lähes kuukausi jo tällaista ja väkisin alkaa itseään soimaamaan. Yhdessäolo on mielestäni molemmista mukavaa, mutta yhteisiä hetkiä on harvoin koska nainen on ollut vähemmän innokas niiden sopimisesta. Ollaan kyllä puhuttu asiasta ja tuntui ettei mitenkään musta johdu. Ei kuulemma yhtään tiedä mistä apaattinen olo johtuu.
Tekis mieli sanoo että nyt helvetti ryhdistäydyt ja oot mies! (mut eihän se oo mies) :D Ja siis tykkään tästä naisesta kovasti jonka tapasin yli 3kk sitten ja luulis ettei mikään voi lamauttaa niin ettei jaksa edes pitää yhteyttä. Haluun nähdä tapahtuuko mitään kun sunnuntaina on mun synttärit. :D
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tulee mieleen kaksi asiaa:
A) Empii suhdettanne
B) Syksyn pimeyden mukana tuoma syysmasennus
Kiitos vastauksesta! Jos se on empimistä ni en ymmärrä miten se heijastuu noin vahvasti koko muuhunkin elämään. Eihän tässä kuitenkaan henki oo kyseessä.
Toivottavasti olis vaikka sit syysmasennusta. Vaikee löytää mitään järkeenkäypää selitystä ku mitään ikävää ei oo sattunu.
Voiko nainen olla allapäin (suorastaan jopa masentunut) ilman mitään järkevää syytä? Onko tällainen naisille aivan normaalia?
Masennusta voi sairastaa ilman mitään tapahtumaa elämässä. Kyseessä on aivokemioiden toiminta ja nämä toimivat myös samalla tavalla miehillä - eli hekään eivät tarvitse syytä - eli voi olla normaalia ihmisille.
Itsellä ei kokemusta muuta kuin lähipiiristä* ja pääpiirteissään tietoa, mutta sinulle kumppanina suosittelen ehdottomasti perehtymään aiheeseen. Sillä nuo nytootmieslenkillejalopetaolemastamasentunut-kehotukset eivät ihan oikeasti auta. Ethän kehottaisi jalka poikki olevaa ihmistäkään vaan lopettamaan kokemasta kipua ja ryhdistäytymään. Eli lääkärin pakeille ja hoitoa (lääkitys ja muu tukeva hoito). Ja pidä huolta nyt itsestäkin, masentuneen kumppanina on myös henkisesti haastavaa olla. Varsinkin jos ei oikein ymmärrä miksi se toinen nyt noin, kun ei oo mitään syytäkään.
* ja tämä kokemus lähipiiristä oli myös se, että miehelle oli todella vaikea ymmärtää tuota sairastumista, kun se ei ollut käsin kosketeltavaa. Laukaisevia tapahtumia oli, mutta odotti, että nyt kun kaikki hyvin, niin sittenhän pitäisi vaimonkin olla häpihäpijoujou. Näinhän ei sitten käynyt. Jos tosissaan epäilet masennusta ja käytös on huolestuttavaa, niin sinä et sitä paranna eikä nainen itsekään. Koita hellästi ja tukevasti ehdottaa asiantuntijalta avun etsimistä. Ja tässä auttaa todella paljon se, jos asenteesi ei ole se, että tää on nyt jotenkin ihmisestä itsestään johtuvaa, on laiska tai muuten jotenkin luonteenpiirteistä johtuvaa. Koska masentunut muutenkin voi kärsiä näistä ja läheisen sellainen asenne ei auta ja pahimmassa tilanteessa sairaus kroonistuu hoitamattomana. Eli tutkitkaa nyt ensin tää juttu. Voi olla toki kaamosaikaan liittyvää tai vain ohimenevää apeutta, mutta ainakin tietäisitte ja voisitte silloin sulkea pois tämän mahdollisuuden. Ihmisen käytökseen vaikuttaa ihan oikeasti aivojen ja hormonien toiminta (haluttomuus, masennus jne) ja ne voi oikeasti olla sellaisia juttuja, joihin vaan tarvitsee sen lääketieteellisen avun, että olo muuttuu siedettäväksi ja voi toimia ja muuten asiaa edes käsitellä.
Tsemppiä jatkoon.
Kiitos! Todella hyvä vastaus. Oon ehdottomasti ton lääkäriin menon kannalla. Täytyy ottaa puheeks ja lueskella lisää tästä aiheesta.
Sisäisesti oon ollu tosi harmissani ja se on ehkä johtanu tähän "nyt ryhdistäydyt asenteeseen" varsinkin kun hänkään ei tiedä mistä tää johtuu. Huomasin tosiaan ettei mikään tunnu auttavan ja vaikka on ollut kiva päivä yhdessä ni sama vaan jatkuu. Ollu tosi surkee olo ku tietää että naiselle ei oo asiat hyvin mut tuntuu etten pysty mitenkään auttamaan.
Mukava, että on ihmisiä jotka vastaa noin asiallisesti. En tullu edes ajatelleeks tällasta. :)
Juu jos kyse tuosta ja ihan ehkä muutenkin, niin se kyvyttömyyden tunne auttaa on varmasti teillä kummallakin nyt vahvasti läsnä. Sä et tiedä miten auttaa (fakta: sä et voi parantaa masentunutta ihmistä yksikseen puheen tai tekojen voimalla) ja hän puolestaan voi kokea syyllisyyttä ja häpeää siitä, että on apaattinen, alakuloinen. Siitä on vaikea ryhtyä puhumaan, kun kokee että muutenkin aiheuttaa toiselle vaivaa ja murhetta olemassaolollaan. Avun hakeminenkin on usein se suurin kynnys ja aika usein syykin, miksi masennus voi kroonistua ja päästä tosi pahaksi. Pelätään vieläkin sitä "hullun leimaa" ja jos tulee vaikka lääkityskin. Sen sä voit siinä tehdä, että osoitat että sä et pidä epäonnistuneena tai hulluna vaan kyseessä sairaus siinä missä muutkin ja siihen on vaan haettava apua. Ja se olo ihan oikeasti helpottuu, kun tietää mistä on kyse ja saa apukeinoja.
Ja teidän parisuhteen kannalta ois tosi hyvä juttu, jos te löytäisitte niitä omia keinojanne käsitellä asiaa ja purkautua. Kummatkaan ette halua toisianne rasittaa ja aiheuttaa mielipahaa ja sitten ne omat tunteet ja murheet voi jäädä sisälle vellomaan ja kasvamaan. Ja purkautuvatkin sitten usein turhautumisena toiseen tai epäsopuna. Suakin varmasti stressaa toi tilanne ja koet turhautumisen tunteita, kun et voi auttaa.
Ja mähän en nyt siis tiedä mitä voi olla, mutta lääkäri osaa ainakin tuosta masennuksesta sanoa. Tärkeintä on, että ehdottaessa osoitat myötätuntoa ja huomioit just ne pelot (aiheettomat sellaiset) joita hänellä voi olla asiasta. Eikä miettis nyt muuta, kuin varaa ajan ja menee sinne ja katsoo sitten sen jälkeen, ei nyt miettisi mitään muuta. Tai jos vaikka tyttöystävä suostuisi netistä katsomaan jotain linkkejä aiheesta? Ja tietäessään ja huomatessaan yhtäläisyyksiä voisi suostua.
kyllä mä oon itse (olen siis nainen) joskus turhan useinkin apaattinen ilman syytä. en tosin tingi sen takia poikaystäväni tapaamisista, mutta ollessani hänen kanssaan mieleeni saattaa tulvia yllättäen outoja ajatuksia ja menen vaisuksi ja etäisemmäksi. poikaystäväni varmaan ei jaksa edes kauaa katsella tällaisia mielialan muutoksia.
ja täytyy tunnustaa, saatan tehdä niin joskus ihan vain nähdäkseni välittääkö mies minusta oikeasti. tiedän, että kuulostaa hullulta ja sairaalta ja ilkeältä. jos olen allapäin odotan hänen piristävän minua. harmillista, että minun poikaystäväni ei osaa tehdä sitä aina ihan oikein. sen seurauksena saatan hiukan loukkaantua ja masentua vielä lisää.
en tiedä johtuvatko tunteeni syksystä, sillä emme ole seurustelleet hänen kanssaan vielä pitkään...voi olla että johtuu hormooneista tms...:) naiset on naisii...:)
Tämä nainen ei koskaan seurassani muutu mitenkään oudoksi vaan on jo valmiiksi apaattinen (siis nyt muutaman viime viikon ollut) jos edes olen päässyt häntä tapaamaan. Sitten hän tietenkin pikkuhiljaa tulee iloisemmaksi ja meillä on hauskaa yhdessä, mutta siltikään hän ei ole yhtään innostuneempi ottamaan esim. yhteyttä ja sopimaan milloin taas tavataan ja mitä tehdään. Jos olisi perus kiukuttelua ni sit en olis yhtään ihmeissäni. :D
sitten on varmaan taustalla jotakin.. tiedätkö onko hänelle tapahtunut jotain järkyttävää lähiaikoina?
kuulostaa edelleen hullulta, mutta itse olen aika UJO ja odotan mielummin että poikaystäväni ottaa minuun yhteyttä. mutta toisaalta jos hän on vain muutaman viikon käyttäytynyt näin niin jotainhan on siinä oltava taustalla. olet siis kysynyt naiselta, että painaako jokin mieltä jne?
toisaalta ammattiavun ehdottaminen saattaa olla hiukan järkyttävää naiselle, mutta eihän siinä sitten muu auta jos jatkuu vielä pitkään ilman mitään syytä. toisaalta jos on vaan jotain syysmasennusta niin sittenhän se on vaan ohimenevää.
toivottavasti saatte asianne kuntoon, itsellänikin inhoittava tilanne kun tuntuu ettei poikaystäväni ole minusta enää niin innoissaan kun hän ennen oli ja suhteemme on kuitenkin vielä tuore..:/ mutta ei siitä sen enempää nyt tässä...:)
Kysyin onko jotain sattunut ja hän vastasi selvästi että ei ole. Hän ei ole viimeiseen kuukauteen omatoimisesti ottanut minuun yhteyttä ja tapaamisia on muutenkin tosi vaikea saada sovittua. Viimeksi iskin luurin korvaan ja matkustin hänen luokseen kun en jaksanut kuunnella kuinka hän ei ole nyt sosiaalisella tuulella ja että saan tulla mutta omalla vastuulla (ei oltu nähty kahteen viikkon eikä kumpikaan ollu matkoilla tai mitään). Hän oli silloin hiukan kipeenä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja oli mukavaa. Kysyin ihan suoraan että "mitä kulta masistelet täällä yms?" Ei osannut vastata ja sanoi että voi ihan hyvin jatkua.
Täytyy nyt katella ja ottaa yhessä puheeks
Löysin juttua jostain a-tyyppisestä eli epätyypillisestä masennuksesta. Oireet joita on lueteltu sopisi ainakin erittäin hyvin häneen
http://www.tohtori.fi/?page=5590070&id=4398637
Kukkuu----Luehan tuo ensimmäinen lause uudelleen.
Ei masentunut ihminen ole masentunut jostain syystä....
..voi elämä ja pässiä narussa
Voi olla masentunut, pyydä käymään vaikka lääkärillä. Saattaa suuttua siitä, mutta lopulta varmasti arvostaa huolenpitoa. Jos hän meinaan on oikeasti masentunut, ja alat huutamaan ja ryhdistäytymään, se ei ainakaan auta asiaa.
Koska suhteenne on noin tuore, hän ei luultavasti halua sinun näkevän itseään "huonossa valossa", masentunut kun ei aina jaksa edes hymyillä tai käydä suihkussa - et varmasti itsekään tahtoisi tavata ketään siinä tilassa, varsinkaan ihmistä, johon haluat tehdä vaikutuksen :/
"Kiitos vastauksesta! Jos se on empimistä ni en ymmärrä miten se heijastuu noin vahvasti koko muuhunkin elämään. Eihän tässä kuitenkaan henki oo kyseessä. "
Jos kyseessä on syvempi kuin vain syysmasennus, voi muuten olla henkikin kyseessä, jos ei saa ammattiapua! Olette niin uusi pari, ettei voi tietää jos hänellä onkin vaikka jokin sairaus, jota ei vielä kehtaa sinulle tunnustaa
Hiukan juuri pelottaa toi jos pitää lääkärikäyntiä ehdottaa. Saattaa suuttua loukkaantua varsinkin nyt kun hänen itsetunto ei ole vahvimmillaan. Nyt kyllä ymmärtäisin paremmin miksi hän välttelee tapaamissia. Hän selitti puhelimessa itku kurkussa (vajaa vikko sitten) ettei ole tyytyväinen itseensä. Oon sitten vaan yrittäny selittää kuinka upee hän mielestäni on ja kuinka paljon hänestä tykkään. Se ei kuitenkaan tuntunut auttavan kuin sillä hetkellä. Koitan nyt tukea häntä ihan täysillä. Tää on jatkunu jo niin kauan että on pakko saada tähän jokin ratkaisu. Kiitos paljon avusta kaikille! :)
Mulla on ihan omaa henkilökohtaista kokemusta, sillä "sairastan" tuota apaattisuutta tälläkin hetkellä. Mistä se sitten johtuu? 1) huono itsetunto 2) seurustelun myötä itsetuntoni on jostain syystä huonontunut VAIKKA kuulen mieheltä joka päivä kehuja 3) sosiaalisia vaikeuksia tullut enemmän esiin, estää tapaamasta ihmisiä rennosti (en juurikaan tee mitään, käyn töissä) 4) en jaksa nähdä ihmisiä vaikka niin kovasti haluisin tutustua uusiin 5) seurustelu tuntuu vaikealta ja monimutkaiselta, ikävöin sinkkuaikaa jota ehdin hetken viettää 6) kaipaan sitä kun tunsin olevani viehättävä ja haluttu, alkoholin vaikutuksesta rento ja huolet unohtui. nyt tuntuu että olen kireä kuin ... öö joku. kokoajan kinastellaan tyhmistä asioista. rakastan silti, mutta silti jossain sisimmässä vaivaa vapauden kaipuu. jokin tässä suhteessa lamaannuttaa mut, en vaan jaksa tehdä mitään. ennen tätä suhdetta olin kyllä apaattinen, mutta sain itseni menemään edes jonnekin ( tosin sekin oli vain miesten iskemis mielessä :/) Silti mulla oli paljon kavereita, nyt tuntuu ettei ole yhtään ketään ja tunnen itseni kokoajan yksinäiseksi.
Huoh. olis kiva nauttia elämästä. ei toinenkaan jaksa tämmöstä mutrunaamaa katsoa. Käyn terapiassa ja syön lääkkeitä, mutta empä ole vielä huomannut suurtakaan vaikutusta.
Niin ja mulla oli suhteen alussa semmonen "pako" kokoajan menossa. Mietin juurikin että haluanko tuota suhdetta oikeasti, mitä toinen musta oikein haluaa (mua on rikottu ja petetty) ja muutenkin oli siinä sinkkuajan huumassa. Tuntui että joku yrittää kahlita ja vangita, yhtäkkiä ei saanutkaan tehdä niitä asioita mitä halusi.
Mietin itseäni naisena tilanteeseen ja luultavasti käyttäytyisin apaattisesti tilanteessa missä en viihdy niin hyvin miehen seurassa. On paljon naisia jotka ns. tykkää pitää hihnassaan useampaa miestä ja antaa ymmärtää kaikkien että on kiinnostunut että on sitten valinnan varaa. Ettei vaan naisella olisi toinen mies ajatuksissa kun on seurassasi? Hankalalta kuullostaa mutta toivottavasti saat syyn selville. Hankala se on kyllä näin ihmistä tuntematta arvioida mikä on vialla.
Teille kaikille vastanneille:
Kävi ilmi puhelimessa, että on muutamia asioita mitkä naista on ärsyttänyt (ja siis oon pitkään näin arvellut, mutta en saanu selville että mikä). No siis hän kokee tulevansa arvostelluksi seurassani. Lähinnä siis ulkonäöstään. En itse tajunnut ollenkaan että olisin arvosteleva :/. Sen tiedän että pystyn puhumaan melko avoimesti näppylästä naamassani tai sanomaan että paino on hiukan noussut ja pitää laihduttaa. Ulkonäkö on ilmeisesti naiselle hyvin herkkä asia. En vaan tajunnut sitä kun vasta tässä viime aikoina. Hän aloitti aknelääkityksen vaikka hänen ihonsa on hyvä. Kuulemma muutama näppy pyllyssä ärsytti. Sanoi ettei huvita pariin viikkoon nähdä niitten näppyjen takia. Kypsää..... Hiukan tyhmä olo nyt. En tiedä poistattiko hän luomensakin mun "arvostelun" takia. :/ Masentavaa. Ehkä sit vaan luon ahdistavan auran ympärilleni tai jotain. :D
Oli muitakin asioita, mutta luulen että ne heijastuvat tuosta edellä mainitusta, koska hän ollut melko sulkeutunut. Ei niistä sen enempää. Mielestäni tässä suhteessa oli/(on?) potentiaalia, mutta enää en koe naisen suunnalta kovinkaan suurta sitoutumista.
Teille kaikille vastanneille:
Kävi ilmi puhelimessa, että on muutamia asioita mitkä naista on ärsyttänyt (ja siis oon pitkään näin arvellut, mutta en saanu selville että mikä). No siis hän kokee tulevansa arvostelluksi seurassani. Lähinnä siis ulkonäöstään. En itse tajunnut ollenkaan että olisin arvosteleva :/. Sen tiedän että pystyn puhumaan melko avoimesti näppylästä naamassani tai sanomaan että paino on hiukan noussut ja pitää laihduttaa. Ulkonäkö on ilmeisesti naiselle hyvin herkkä asia. En vaan tajunnut sitä kun vasta tässä viime aikoina. Hän aloitti aknelääkityksen vaikka hänen ihonsa on hyvä. Kuulemma muutama näppy pyllyssä ärsytti. Sanoi ettei huvita pariin viikkoon nähdä niitten näppyjen takia. Kypsää..... Hiukan tyhmä olo nyt. En tiedä poistattiko hän luomensakin mun "arvostelun" takia. :/ Masentavaa. Ehkä sit vaan luon ahdistavan auran ympärilleni tai jotain. :D
Oli muitakin asioita, mutta luulen että ne heijastuvat tuosta edellä mainitusta, koska hän ollut melko sulkeutunut. Ei niistä sen enempää. Mielestäni tässä suhteessa oli/(on?) potentiaalia, mutta enää en koe naisen suunnalta kovinkaan suurta sitoutumista. Olo on kuin jollain pelinappulalla
Teille kaikille vastanneille:
Kävi ilmi puhelimessa, että on muutamia asioita mitkä naista on ärsyttänyt (ja siis oon pitkään näin arvellut, mutta en saanu selville että mikä). No siis hän kokee tulevansa arvostelluksi seurassani. Lähinnä siis ulkonäöstään. En itse tajunnut ollenkaan että olisin arvosteleva :/. Sen tiedän että pystyn puhumaan melko avoimesti näppylästä naamassani tai sanomaan että paino on hiukan noussut ja pitää laihduttaa. Ulkonäkö on ilmeisesti naiselle hyvin herkkä asia. En vaan tajunnut sitä kun vasta tässä viime aikoina. Hän aloitti aknelääkityksen vaikka hänen ihonsa on hyvä. Kuulemma muutama näppy pyllyssä ärsytti. Sanoi ettei huvita pariin viikkoon nähdä niitten näppyjen takia. Kypsää..... Hiukan tyhmä olo nyt. En tiedä poistattiko hän luomensakin mun "arvostelun" takia. :/ Masentavaa. Ehkä sit vaan luon ahdistavan auran ympärilleni tai jotain. :D
Oli muitakin asioita, mutta luulen että ne heijastuvat tuosta edellä mainitusta, koska hän ollut melko sulkeutunut. Ei niistä sen enempää. Mielestäni tässä suhteessa oli/(on?) potentiaalia, mutta enää en koe naisen suunnalta kovinkaan suurta sitoutumista. Olo on kuin jollain pelinappulalla
korjaus: tarkoitin omasta painostani puhumista. :)
korjaus: tarkoitin omasta painostani puhumista. :)
korjaus: tarkoitin omasta painostani puhumista. :)
Hups! anteeks en tiedä miten tollee kävi noitten viestien kaa...
Laita tytsy tekemään Beckin masennustesti, katsotte sitten yhdessä mitä pistemäärä merkitsi.
Masentunut tulkitsee esim. täysin neutraalin, jopa hyväntuulisen jutustelunkin kritiikiksi itseään kohtaan usein. Saattaa mielestäni olla masennusta tai esim. häiriintyneen negatiivinen käsitys omasta ulkonäöstään, mistä on kysymys. Yritä ottaa selvää, onko hän muuten eristäytymässä, siis miten hän voi.
Kiitos noista sanoista xym! Mulla oli eilen synttärit enkä saanu edes onnittelutekstaria. Ei mitään. Päällimmäiseni itellä on vaan mielessä etten ymmärrä koko tilannetta ja tää ei voi johtua vaan musta koska oon mielestäni huomaavainen enkä ketään tarkoituksella loukkaa. En usko että saisin tämän tytsyn mihinkään testiin koska hän loukkaantuu aivan kaikesta ja kaikki mitä teen tai sanon tuntuu ärsyttävän ja sit oon aina että mitä helv... Mutta mun mielestä kans alkaa vaikuttaa ettei sillä oo kaikki ihan jees yläkerrassa ja haluisin kyl auttaa.
Oon 100% varma että tällä tyttelillä tulee olemaan samoja ongelmia muissa tulevissa suhteissa (niin kaveri- kuin parisuhteissakin). Ei kuulemma oo ollu yhdessä kenenkään kaa sitten vuoden 2007 vaan ainoastaan tapaillu (eli paneskellu ja heivannu ku ei enää miellytä eikä nähny mitään vaivaa edes yrittää vakampaa suhdetta). Kaikki on kuulemma vaan ruvennu ärsyttämään sitä. Nyt sillä o välit poikki sen ainoaan naispuoliseen kaveriin ja ei se keskity muuhun ku töihin. Oon nähny sen mukavamman puolen tästä ihmisestä jonka kanssa on kiva olla mut nyt se on täysin kateissa. Hilfe! :D
Nii ja tuntuu tosiaan säälittävältä yrittää ottaa edes yhteyttä siihen ku sillä on tollanen haista kukkanen -asenne. Nojoo seuraavaks etin kyllä niin upeen naisen että huhhuh (jossa olis normaaleja ihmismäisiä piirteitä). :D