Murretaanpas taas myyttejä: http://www.tohtori.fi/?page=7978510&id=7389218#
Rasvanpolttoliikunnan myytti
MythBuster
20301
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
poikkeaa melkoisesti tästä heikkilän "vuoroin varastoi, vuoroin kuluttaa energiaa" aivopiereskelystä.
.
Varmasti 50kg ylipainoinen juokseekin ketterästi kuin Viren. =))) Viren taisi muuten ollakin yksi niistä oman tien kulkijoista, jotka ei tankanneet itseään hiilareilla ennen suoritusta. Aika hyvällä menestyksellä... =)))
Panee miettimään sitäkin, miksi suomalainen kestävyysurheilu on siinä jamassa nykyään kuin on.
???
Vaikka tämä nyt ei siis mitenkään aloitukseen liitykään, niin otetaan yksi päivä Lassen ruokavaliosta elokuulta vuodelta 1972:
Ennen aamulenkkiä: mannapuuro ja mustikkakeitto, 1 kuppi kahvia, 1 siivua paahdettua leipää, voi ja juusto.
Lenkin jälkeen: 1 lasi tuoremehua, kivennäisvettä, 1-2 palaa ruisleipää, sinihomejuustoa, majoneesia, tomaattia, 1-2 lasia maitoa
Iltalenkin jälkeen: kuoritut perunat, maksapihvit kermakastikkeella, porkkanaraste, puolukkaa, punajuurta, tuorekurkkua, 1-2 lasia maitoa, 1-2 siivua ruisleipää, voita, jäätelöä, persikoita.
Illalla: kahvi ja viineri.
Lähde: Lasse Virenin menestyksen portaat, Rolf Haikkola, 2003.
silti VHH:lla.
Muistetaanpa vaan sitä suomalaista kolmiloikkaajaa taimikä pituushyppääjä se nyt olikaan. Alkoi VHH:lla ja heti tulokset putosivat.
tollo kirjoitat edelleen väärällä nikillä. mitä varten jänkkäät kirjoita omalla nimimerkilläsi vai oletko tuollainen aasi joka luulee olevansa hyväkin kirjoittaja. mutta paskanlevittäjät kyllä tunnistaa hajusta.
eväillä otettiin kuitenkin usea olympia kulta.
Missä on meidän aikamme terveystuotteet. Margariini,rasvaton maito,kevytjuusto, Ja 1972 ruisleipä oli ruisleipää,ei nykyistä sekaleipää,tuoremehu oli tuoremehua,ei nykyistä esanssi ja lisäainelitkua.
Vääntäkää tuosta ruokavalio,VHH:ksi tai THL:n lautasmalliksi,halujenne mukaan. Mutta ei tuo miltään hiilaritankkaukselta näytä. Ja jota ilman ei kykene liikkumaan kuten eräs täällä väittää.
mutta toki nykyäänkin saa halutessaan kunnon ruisleipää ja tuoremehua.
Erityisesti tuossa ruokavaliossa viehättää nuo ravintoaineet, joilla hoidetaan mieltä: jäätelö, persikat, kahvi ja viineri :)
Ai niin, kuinka paljon päivässä hiilareita tarkkoittaa "tankkaus"? 50 E%? 60 E%?
Minua on ihmetyttänyt se miten jotkut väittävät ettie Vhh.la jaksa liikkua. Itse jaksan oikein mainiosti. On Vhh.sta mitä mieltä tahansa. On aika sairasta levittää tuollaista tietoa. Ja en kyllä ymmärrä mitä ihmiset saavat siitä kun levittävät tuota harhaa. Usemmat kun eivät ole edes kokeilleet vhh.ta mutta tietävät jaksaako sillä liikua vai ei. Nämä häiriköt ovat kyllä muutenkin häiriintyneitä. Ei luulisi kiinostavan se mitä muut syö. Mutta sairaanloinen on kiinnostus ja sairaanloinen on väärän tiedon levittämisen tarve.
Kunnollistakin ruisleipää,jos tekee itse juuresta. Teollisesti on vaikea saada kunnon ruisleipää. Harvalla pienleipomollakaan on aikaa tehdä leipä juuresta hapattamalla.
En osaa sanoa mikä on hiilihydraatti tankkauksen %raja. Mutta eräiden suullahan väitetään kivenkovaan.että jos ravinnosta ei saa hiilareita vähintään tuota 60E% ei kykene mihinkään. No nuo väitteet tietysti kertovat aika paljon kirjoittajastaan.
Eikä tarvitse miettiä kuin entisajan metsätöitä. Millaisella ravinnolla ne tehtiin. Ruisleipä,voi ja läski. Tietysti joku nyt väittää että runsanhiilihydraattistahan se ravinto oli ja lyö pöytään oikein %. Mutta oliko se sitä todellisuudessa.
No se varmaan vähän riippuu siitä mitä tarkoitetaan liikkumisella. Itselläni kyllä juoksuvauhdit laskivat ja palautuminen hidastui alle 20 E% hh-määrillä. Toki kevyt liikkuminen onnistui, jaksoin oikein hyvin esim. tehdä ruokaostokset Prismassa eikä palautumiseenkaan mennyt kovin kauaa :)
No joo, mutta siis mielestäni hh-määrät kannattaa aina sovittaa suhteessa oman liikunnan määrään ja tehoon. Joillakin se voipi tarkoittaa yli 40 E% hh, joillakin alle 5 %. Pääasia on se, että jaksaa liikkua haluamallaan teholla ja että olo tuntuu virkeältä ja terveeltä.
Toi nyt oli vähän huono kirjoitus rasvanpoltotsta sillä siinä ei otettu kantaa esim aamureeneihin ennen aamupalaa tai siihen mitenkä esim päivän hiilari annosta vähentämällä saadaan rasvanpolttoa tehostettua ja mitenkä se vaikuttaa noihin hiilari / rasvan käyttö prosenteihin.
Käsitääkseni?! Jos kehossa on hiilihydraati varastoja niin ihminen poltaa aina ne varastot ensiksi ja alkaa sen jälkeen vasta poltamaan rasvaa. Tähän "factaan" perustuu esim vhh ruokavalion teho painon pudotuksessa.
onnistuu VHH:lla ripeät tunnin lenkit tosin kävelemällä tai sauvakävellen. Samoin parin tunnin pyörälenkit(pitenpiä en ole edes kokeilut,ei ole ollut tarvetta). Mutta tosiaan mihin minkäkin pitää riittää.
Ja miten nopeasti niistä on palauduttava. Onko vaikka tunnin reippaan kävelyn jälkeen pystyttävä lähtemään uudelle lenkille tunnin kuluttua vai riittääkö seuraava päivä. Itse palaudun kyllä seuraavaksi päiväksi.
Kun harrastin voimailulajeja ja vedin hiilareita. Ei kovasta jalkatreenistä palautunut kunnolla edes seuraavana päivänä. Ja jos alle latasit liika hiilareita et jaksanut treenata. Enkä huomannut palautumisessa eroa minkään palautusjuoman tai kivennäisveden välillä. Ainut ero oli etten enää ostanut kaikenmaailman jauheita,niin rahat säästyivät. Minun kohdallani homma toimi näin.
Normaaliin kuntoliikuntaan riittää potkua VHH:lla sen minkä siihen tarvitsee. Mutta siihen en ota kantaa jos täytyy vetää kaksi treeniä päivässä. Tosin Vireeni näytti kyllä selviävän niistä suht pienillä hiilarimäärillä. Ja vitosella ja kympillä tuli kuitenkin Münchenissä kultaa.
sanoi hyvin tuosta juoksemisesta. "Jos ihminen olisi tarkoitettu juoksemaan sillä olisi kivekset peräkkäin".
"Jos kehossa on hiilihydraati varastoja niin ihminen poltaa aina ne varastot ensiksi ja alkaa sen jälkeen vasta poltamaan rasvaa."
Olet ymmärtänyt väärin. Ko. Linkistä:
"Karkeasti ottaen, mitä raskaampi työ, sen enemmän käytetään hiilihydraatteja.
Matalatehoisessa liikunnassa rasvat muodostavat pääosan energiantuotannosta. Liikunnan tehon ollessa 50 % maksimaalisesta suorituskyvystä rasvat muodostavat noin 65 % energiantuotannosta ja hiilihydraatit noin 35 %. Rasvaa on elimistössä tarjolla runsaasti, joten energiaa rasvavarastoista riittää niin, ettei siitä muodostu liikuntasuoritusta rajoittavaa tekijää. Sen sijaan liikunnan tehon ollessa kova, eli esimerkiksi 85 % maksimaalisesta suorituskyvystä, rasvat muodostavat enää vain noin 25 % energiantuotannosta, jolloin hiilihydraattien merkitys energialähteenä korostuu. Veren sokerista ja lihasten varastosokerista (glykogeenista) riittää energiaa noin 1-2 tunnin suoritukseen."
Metsätyöt perinteisillä menetelmillä ovat sen verran raskaita, ettei niitä puurolla tehdä. Eväänä oli ruisleipää, kahvia, maitoa. Leivänpäällysteenä voi ja savuläski. Iltaruokana oli kyllä yleensä jotain pottuvoittoista mutta luulen silti, että kyllä VHH:lla oltiin.
Eipä tuolla ravinnolla pitkään eletty, isoisäkin kuoli jo 50-kymppisenä.
Ei hiilihydraattitankkauksessa ole mitään erityistä rajaa. Enemmän vaikuttaa ajanhetki (jokunen tunti ennen suoritusta, varmaan yksilöllistä). Ei niihin glykogeenivarastoihin mahdu mahdottomia. Periaatteessa glykogeeniä palaa muutama kymmenen prosenttia energiasta. Isolla äijällä siis jotain 200 kCal/h. Tuo on vain 50 g hiilihydraattia. En nyt jollain Pellinki-dieetillä suosittelisi raskasta liikuntaa mutta itsellä ei ole ongelmia. Palautuminen kyllä kestää hiukan pidempään mutta minulle kyllä riittää pari kertaa viikossa muutenkin.
Hiilihydraattipitoisesta ruuasta on ainakin itselle enemmän haittaa kuin hyötyä. Syyn luulen olevan verensokerin laskussa kun liikunta kuitenkin kuluttaa ensiksi verensokeria. Itselle sopiva "tankkaus" on 50 g pastaa lounaalla jos illalla menee salille. Toipumiseen pari desiä omenamehua on ok.
Tuosta toipumisestakaan en tiedä, ihan hyvin olisi kivennäisvesikin toimia. Täytyy kokeilla jahka pääsen taas salille (astma kiusasi pitkään).
Riippuu tehosta ja liikuntalajista. Eli kun lihaksissa on noin 300 g (1200 kCal) glykogeeniä niin tuosta voi laskea sen riittävyyden. Kunnon täytyy olla älyttömän hyvä jos kykenee pitkään suoritukseen maksimiteholla.
Cooperin testin 12 minuuttia on aika hyvä aikajänne noihin maksimitehoihin.
Jos energiasta 20% tulee glukogeenistä ja kulutus on 1000 kCal/h niin glykogeeniä kuluu 50 g tunnissa ja jos kulutus on tasaista niin sitä riittää siis 6 tunniksi. Itsellä loppuu kunto paljon ennen tuota.
noita häiriköiden disinformaatiota. Kuten se että yksitäiseen lihakseen kerääntynyt glukokeeni kun loppuu lihas ei saa sitä mistään muualta lihaksistosta. Vaan on odotettava siihen täydennystä.
Tämähän johtaisi siihen että jos heilutat sormiasi. Pikkurillisi väsyisi nopeammin. Siinä kun on pienimmät lihakset sormista,ja näin ollen pienimmät glukogeenivarastot. Tai vielä pahempaa. Sydän on lihas. Jos siis liikunassa sydäntä rasitetaan niin että sen glulokeenivarastot tuhjenevät. Pitäisi sydän pysähtyä ja odottaa että varastot taas täyttyvät. Eli täysin naurettava väite.