Miltä tuntuu olla rakastettu?

paikalle kertomaan muksaan tapaansa ;D

hiton oudolle tuntuu

Toi Montsun vastaus on jo itsessään niin hyvä, että tämä tässä saattaa olla jo liioittelua. Katsos, kun tällaista paskiaista kuin minä, rakastaa joku, niin olo on lähes vaivauttunut siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä on jossain mielessä jopa mahdollista.

Tästä yhdestä ja ainoasta syystä uskon vielä ihmiseen.

nousuhumalaa ja jos tuuri käy, ei tule edes krapulaa.

toiveesta fakta tietoo, helvetin hyvälle tuntuu :) Aijai se sentään tuntuu hyvälle!

No se on ihan mukavaa. On läheisten, ystävien ja suvun varaukseton tuki ja aina mahdollisuus kysyä neuvoa keneltä tahansa, kun ystävistä löytyy juristiksi -alaa, psykoterapeuttia, hallinnollista kokemusta omaavia, päätoimittajia, tutkijataustaisia tmsetc. ja muutenkin ainoastaan täysipäistä sakkia. Ystävät on ihania... Tänäänkin yhden kanssa juteltiin elämän dilemmoista. Ehkä yks parhaista tyypeistä, jonka ikinä olen tuntenut, mutta meidän ystävyys nyt kantaakin suuurinpiirtein melkein kymmenen vuoden taakse. Pohdittiin mm., miten hankalaakin joskus on akateemisen alan valinneen elämä, vaikka itse valittiin alamme. Tyydyttikö vastaus? Parisuhderakkausasioita en halua kommentoida, koska vaikka anonyymina kirjoitankin, kuuluvat ne kokemukseni ainoastaan minulle, enkä muutenkaan pidä palstakirjoittajien uteliaisuudesta. joskus kun olen erehtynyt jotakin "tunnetta" sanomaan, olen saanut kaikki hullut kimppuuni.

Mielestäni jokainen ansaitsisi olla rakastettu, ainakin jollakin tasolla. Älä jää yksin, vaan hae vaikka keskusteluapua, jos koet olosi yksin huonoksi. Yksin olemistakin pitää silti elämässä kestää ja sietää. Jokaisen velvollisuus on kestää itseään. Kukaan ihminen ei voi nojata muihin ja jokainen on aina jossakin mielessä myös yksin, koska kukaan ei sun puolesta päätä, että mitä valintoja sä elämässäsi teet. Ystävät ovat silti avuksi. Jos kohtelet ihmisiä hyvin ja toimit itsesi eteen säällisesti, saat sellaisia. Usein asia on niin.

aina hyvälle tuntuu. Se on kiva kuulla toiselta, ja joskus sanoakin toiselle, mutta ei se sitä tarkoita että aina pitäisi olla KAAAMEASSA HUMALASSA että sen saa sanotuksi, sen sijaan ettei olisi.

Parisuhteessa se tuo turvallisuuden tunteen.

on lämmin, onnellinen ja turvallinen hyvänolontunne. Hieman utuinen ja jalat irti maasta mieliala.

asiaan jahka alan tajuamaan mitä rakkaus on...

kuin rakastaa.

kun oma lapsi laittaa sinulle tekstarin klo puoli viisi iltapäivällä, että "Koska sä tuut; mulla on vaan ikävä kun oot koko päivän ollu jossain muualla kuin kotona..."

Ja sitä kun oma äiti katsoo sinuun kiitollisena, kun olet käynyt pukemassa hänen päälleen ja hieronut vähän kipua lievittävää lääkettä hänen käsiinsä ja selkäänsä.

Haaveissani se olisi myös jotakin sellaista kuin kumppanin aamusuukko ennen töihin lähtöä ja lämmin halaus töistä palattua. - Kokea myötä- ja vastoinkäymiset yhdessä ja tuntea olevansa kotona sellaisen ihmisen kanssa, jonka lähellä sinun on joka hetki hyvä ja turvallista olla.

että ne ihmiset diggaa niin hyvinä kuin huonoina päivinä ja niiden pysyvyyteen ja rakkauteen voi aina luottaa.

hemmetin hienolta. Mutta sellaisen löytymiseen menee paljon työtä ja aikaa...

pitäisi tuntua täysin itsestäänselvyydeltä, vaan se pitäisi ottaa kiitollisena vastaan, jos sellaisena saa elämässä olla.

Olen ollut rakastettu, ihan lapsuudesta asti ja eri elämän vaiheessa. Lapsen ja aikuisen välistä rakkautta ei pyytettömyydessään kai voi ylittää, mutta on mulla aavistus, että sellaista, samankaltaista voi olla myös kahden aikuisen, ei sukua olevan ihmisen kesken..

kun miesystävä kutsuu polvelleen kun näkee että olen allapäin. Välittämistä.

Kiitos ajatuksistanne. Oli rohkaisevaa lukea ja mielenkiintoistakin sekä mieltä lämmittävää. Ehkä jossain on vielä jotain minullekin elämäni varrella...