Miksi työnantaja haluaa, että työnhakija valehtelee ja sitten työnantaja leikkii uskovansa. Miksei rehellisyyttä arvosteta? Esim. kyseessä ns. paskaduuni, jota kukaan ei tekisi, jollei olisi pakko. Ollaan siis työhaastattelussa useampi hakija ja haastattelija kysyy jokaiselta, miksi olet valinnut juuri tämän alan omaksi alaksesi. No kaikki tietty sanovat, että kun tämä on niin kiinnostava ja mukava ala. Sitten yksi sanoo suoraan, ettei ole valinnut, vaan on ajautunut alalle. Haastattelija ei tykkää tästä, mutta kuka nyt HEI IHAN OIKEASTI tietoisesti valitsisi tylsän ja huonopalkkaisen työn, jossa saa pokkuroida asiakkaita täyspäiväisesti. Nykyään työpaikkaa ei niin vain valita, vaan tehdään sitä mitä saa. Ja nykyäänhän ei myöskään alaa vaihdeta noin vain - jos olet jollekin alalle päätynyt, niin muusta on turha haaveilla.
Valehtelu työhaastattelussa
jjfäösjfdööäsdjjfjls
31549
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Valkeat valheet pitävät yhteiskunnan kasassa. Jos kaikki puhuisivat aina totta olisi pian kylätappelu päällä työpaikalla. Avioliitot hajoaisivat samoin kaverisuhteet poliittisesta järjestelmästä puhumattakaan.
Itse rekrytoijana kun toimin jokusen vuoden aiemmassa duunissa, niin kysyin tiettyjä tuollaisia vähän pistomallisia kysymyksiä tilanteen mukaan ja itse asiassa se oli yksi ja sama mitä ihminen SANOI, vaan se MITEN SANOI ja eleet.
Esim. kovin rajatapauksessa, kun et ollut ihan varma oliko joku oikeasti haluamassa jotakin paikkaa vai oliko nyt suunnilleen muuten vain tai itsekään syytä sisäistämättä juuri siinä haastattelussa, niin sopivaan kohtaan napautettu joku ytimekäs kysymys saattoi avata asiaa paljonkin.
Esim. jos et oikein ota jonkun motiiveista selvää, niin napauttamalla vähän yllättävään kohtaan johdateltuun ja edettyyn linjaan nähden kysymyksen miksi hakee, saa usein juuri selvyyden asiaan. Jos ihminen alkaa katsella kengänkärkiään ja huokailla, että no kun en mä nyt mitään muuta keksinyt ja äiti pakotti hakemaan kun olen ollut niin kauan kotona ja vain kuunnellut rappia (yllättävän paljon muuten vastataan odottamattomaan kysymykseen ns. sanon mitä ajattelen -linjalla, jos ei ole yhtään etenkään valmistautunut) niin siinähän se tuleekin sitten. Mutta aina otettava huomioon, että ujollekin henkilölle annettava mahdollisuus esittää kantansa ja puristaa kohteliaasti jonkinlainen vastaus. Joku menee kummiskin mahdollisesti aivan lukkoon, mutta on kuitenkin tosihakija ja kokee ns. jonkun mielestä alemman tason duuninkin mielekkäänä ja on asiaa pohtinut pitkäänkin. Ja omaa muodossa tai toisessa kokemustakin ja osaamista, joka juuri passeli hakuun nähden. Usein ihmisten virhe hieman onkin se, että laittavat hakemukseen kaiken maailman kokemukset, kurssit ja pätevyydet mutta ei mitään joka liittyisi haettavaan työtehtävään. Eli ajatellaan, että näytetään hyvältä siten. Mutta juuri joku oleellinen lyhyt kokemus ja koulutus/kurssi jätetään ehkä jopa mainitsematta sivuavalta tai peräti samalta alalta, koska "ei ne halua tätä kuulla".
Joten aina se jotenkin vain nähtävä hakemusten taakse ja joskus se vain on ehdottomasti paras ja motivoitunein henkilö joka on tehnyt vaatimattoman hakemuksen ja esittää asiansa ujosti. Useimmiten pahimmat "mä aion tehdä tätä vain hetken, heti lähden kun parempaa tulee eteen" -hakijat "palavatkin" siinä että esittelevät kaiken mahdollisen liirumin, ja antavat kovin kehutyylisen kuvan sitten haastattelussakin. Koska se on kuitenkin taivaan tosi, että ainakin heikoimpien palkkatessien ja matalapalkka-alojen työpaikkoja täytettäessä kannattaa AINA kuitenkin pyrkiä valitsemaan se jolla on osaaminen ja PYSYVYYS edes haastattelussa mitaten suhteellisen kohdillaan. Saluunan ovet käyvät muutenkin suuntaan ja toiseen koko ajan ja perehdytys ja opettaminen vie kuitenkin aina aikansa. On tietysti aloja ja hommia missä ei vain yksinkertaisesti väki pysy, vaikka olisi "hyväkin firma" (jokaisella on toki omat kokemuksensa suorittavasta matalapalkka-akseliston työnantajistosta, ymmärrettävää). Mutta aina työnantajapuolelta edes hieman helpompaa, jos motivaatio on hakijalla kohdallaan.
Näin suoraan sanoen: Nokkaa pitkin haastattelussa katsovat diplomi-insinööri joka ei ole oman alansa töitä saanut, ei useinkaan ole se paras veto ottaa suorittavaan, raskaaseen ja välillä heikompien työolosuhteiden duuniin, kuin joku alan ammattikoulun käynyt ja vähän työkokemusta omaava, jonka hakuperuste on se että pitää alasta mutta aiemman firman kilpailutukset ovat menneet vähän heikosti ja nyt haluaisi säännöllisempää hommaa kuin kohdemenetysten vuoksi on aiemmalla tarjota tms. Vaikka kuinka kehuisi dippainssi miten movitoitunut ja pätevä tyyppi on, jonka ottamista ei varmasti kaduta. Tietyillä aloilla nyt vain sen tietää, että aika vähän kovin koulutettua väkeä hakee niin, että on todellakin asioista kiinnostunut. Ehkä paras mitä olen itse kuullut "Mä olen täällä koska työkkäri pakotti, jos mä en saisi karenssia niin voisin vaikka kakata tohon sun pöydälle osoittaakseni etten halua tätä työtä". Siinä kohdassa kyllä pokka petti jo itselläkin täysin ja oli todettava, että niin miten se kakkaaminen eroaa siitä että sanot sen suullisesti tekevästi, jos tulkitaan sitä ettet itse halua tätä työtä...:) Silloin meni hiukan sormi suuhun. Neutraalisti kyllä toivotin onnea jatkossa työnhakuun ja en minä tuollaisia koskaan eteenpäin ilmoittanut, että joku oli epämotivoitunut hakija omasta aloitteestaan. Minun tehtäväni oli selvittää hakijoiden työtaitoja ja motivaatiota, ei sitä miksi ollaan haastatteluun tultu. Jos syyt ovat väärät, niin se nyt on vain sama kuin hakija joka ei sillä kertaa ole ihan sopiva.
ja anteeksi diplomi-insinöörit, mutta näin sen vain on.
Valehtelen syyn miksi olen ollut näin pitkään työttömänä, en voi kertoa todellista syytä, koska ei kukaan ottaisi töihin ei ne kyllä muutenkaan ota.