Että avainsana naisen kauneudessa on itseluottamus? (ei siis itserakkaus) ;) Vaatimattomammankin näköinen nainen on viehättävä kunhan hän on vain sinut itsensä kanssa. Se näkyy silmissä. ne ovat tyytyväiset, uteliaan ystävälliset ja rauhalliset. Itsevarma nainen tietää että hän saa olla ja näkyä, eikä keneltäkään tarvitse pyytää anteeksi sitä.
eikö olekin niin?
Susse
4980
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voipi olla. Itse olen kaunis, mutta ongelmia on persoonassa kuten, en ole sinut itseni kanssa, huono itsetunto, ujo, arka, silmistä näkyy pelokkuus ja epävarmuus, en ole koskaan tyytyväinen itseeni, rauhaton ja jatkuvasti saa olla pyytämässä anteeksi olemassa oloaan, kun on tunne, että ei saa olla ja näkyä. Näky voi olla suorastaan huvittava, vaikka kaunis olisikin ja tällainen on takuuvarma miehen karkotin.
Minulla taitaa olla vähän samaa vikaa, mutta muutun epävarmaksi vasta kun rakastun. Jos minulla ei ole erityisesti tunteita pelissä niin olen kyllä varma itsestäni. Tämä asia on haitannut varsinkin parisuhteitani. Sitten tulee mukaan mustasukkaisuus ja tunnen kokoajan huonommuutta kaikessa esim. vertaan itseäni miesten exiin. En koskaan tunne olevani riittävän hyvä missään enkä riittävän kaunis. Vaikka en sitä aina näytäkään, niin sisälläni asuu paha olo usein.Tälläkin hetkellä olen todella rakastunut ja asun miehen kanssa yhdessä. Suhdettamme riuhtoo hänen exänsä, jotka jatkuvasti tyrkyttävät itseään hänelle. Tämä on ihan totta, ei mielikuvituksen tuotetta. Yksi heistä innostui lähentelemään miestäni baarissa minun silmieni edessä. Mieheni on myös kerran pettänyt ja jättänyt minut, kun tapasi mielenkiintoisen naisen ja oli kyllästynyt minuun. Palasimme yhteen puolen vuoden päästä, mutta vaikka hän sanoo haluavansa olla kanssani niin on aina paha olo. Toisaalta ajattelen, että jos en olisi hänen kanssaan, en haluaisi ketään.
Minulla on takanani huono isäsuhde,koulukiusausta ja parisuhdeväkivaltaa.Ehkä kaikki se on tehnyt minusta epävarman, vaikka avuja minulla olisikin vaikka missiksi asti ja olen aina kiltti kaikille kanssaihmisilleni.Onko tarinassani jotakin ,mikä kuulostaisi sinulta?
Tiedän, erinäisten sattumuksien kautta moinen huono itsetunto on koettu vaik kaunis olen minäkin. Muuta en suostu uskomaan ;)
Mutta tiedätkö, siitä pääsee irti =) *toivoa siis on.
Reseptinä on olla ottamatta itseään liian tosissaan. Mokailla saa ja pitää. Ja sitten vielä liian kauniina itsensä pitäminen *tsot tsot. Jos itse on suuna päänä arvostelemassa taviksia sitä pelkää että tulee itse arvosteltavaksi. Täytyisi muistaa että muut ihmiset eivät ole vihollisia vaan lajitovereita. Jos hymyä ja sympatiaa riittää, kukaan ei voi sinua vihata. Eräs huomion arvoinen seikka on myös pelko tunteena. Se todellakin on VAIN tunne, sillä ei ole mitään yhteyttä todellisuuden kanssa.
Mustasukkaisuus johtuu juuri tuosta huonosta itseluottamuksesta sekä luottamuksesta suhteeseenne. Voisiko olla (en halua pelotella) että miehesi on sen oloinen, että saattaisi lähteä toistekin mielenkiintoisen naisen matkaan?
Tuollaiset hairahdukset ovat siitä ikäviä, että ne jättävät jälkeensä kasan raunioita. Tarkoitan että turhaan hyvät suhteet ongelmistuvat kun toinen tekee turhan virheen. (vrt. olin niin kännissä etten tajunut)
Minun mieheni on myös kovasti naisten mieleen. Exät eivät häntä jahtaa, mutta vieraat sitäkin enemmän. Kukaan ei sentään ole silmieni edessä käpälöinyt, mutta se ei kieli arvostuksesta vaan juonittelusta. Kuitenkin, olen huomannut, että kun en enää jaksanut olla mustis, se näkyi heti naamasta. Naiset katsovat nyt että puolisoni on niin luottamuksen arvoinen, ettei sitä kannata edes yrittää (heh)