Aika naurettava juttu, mutta:
Minulla on pikkusisko. Olemme molemmat aina olleet timmejä ja hyväkroppaisia, kokoa xs tai 34. Minä urheilen ja treenaan, sisko ei. Minulla on myös vähän mallitaustaa takanani, mutta olen nyt jo liian vanha siihen. Olemme aina vaihdelleet vaatteita keskenämme ja voineet ostaa toiselle vaatteita sovittamalla itselle.
Nyt on käynyt niin, että sisko on "ohittanut" minut vaatekoossa, tottakai se ikä alkaa tuoda lisäkiloja jos ei kuntoile. Hän on nyt pari kokoa minua isompi, n. M. Normaalikroppainen siis, ei mitenkään lihava. Sisko hyväksyy ja tajuaa sen, että nyt joutuu ostamaan itselleen vähän suurempaa vaatekokoa kuin ennen eikä häpeile sitä mitenkään. On sinut asian kanssa. Kai.
Ongelma on siinä, että koska olemme aina olleet samankokoisia, on hän nyt sitä mieltä, että myös minä olen saanut lisäkiloja ja käytän samaa vaatekokoa kuin hän. Todellisuudessa olen pysynyt samankokoisena, eli olen edelleen xs. En paina kiloakaan enempää kuin viime vuonna, tai viisi vuotta sitten. Saan siskolta lahjaksi M/38-koon vaatteita, ja hän tyrkyttää minulle omia heräteostoksiaan ym. Ja kaikki ovat minulle liian suuria. Pidän hyvin istuvasta tyylistä, enkä voi pitää näitä päälläni roikkuvia vaatteita kuin kotivaatteina. Siskoni on hirveän loukkaantunut, kun en pidä hänen antamiaan vaatteita, eikä usko kun sanon niiden olevan minulle suuria. Hän on myös suuttunut minulle, kun en ole lainannut näteimpiä mekkojani hänelle( venymisen/ratkeamisen pelossa, vaikka en tietenkään ole sanonut hänelle niin).
Onko kellään vinkkejä, miten saisin siskon tajuamaan asian laidan. Hyväksymään sen, että emme enää voi vaan lainailla vaatteita keskenämme. Tiedän, että tämä on tosi turhamainen juttu, siksi se niin paljon minua kiusaakin, kun en tahtoisi tämän tulevan siskoni ja minun väliin. Miten saisin hienovaraisesti siskon tajuamaan, että emme olekaan enää samankokoisia ja nyt on erikseen minun ja hänen vaatekaappinsa?
Vaikeaa.
Minulla on pikkusisko. Olemme molemmat aina olleet timmejä ja hyväkroppaisia, kokoa xs tai 34. Minä urheilen ja treenaan, sisko ei. Minulla on myös vähän mallitaustaa takanani, mutta olen nyt jo liian vanha siihen. Olemme aina vaihdelleet vaatteita keskenämme ja voineet ostaa toiselle vaatteita sovittamalla itselle.
Nyt on käynyt niin, että sisko on "ohittanut" minut vaatekoossa, tottakai se ikä alkaa tuoda lisäkiloja jos ei kuntoile. Hän on nyt pari kokoa minua isompi, n. M. Normaalikroppainen siis, ei mitenkään lihava. Sisko hyväksyy ja tajuaa sen, että nyt joutuu ostamaan itselleen vähän suurempaa vaatekokoa kuin ennen eikä häpeile sitä mitenkään. On sinut asian kanssa. Kai.
Ongelma on siinä, että koska olemme aina olleet samankokoisia, on hän nyt sitä mieltä, että myös minä olen saanut lisäkiloja ja käytän samaa vaatekokoa kuin hän. Todellisuudessa olen pysynyt samankokoisena, eli olen edelleen xs. En paina kiloakaan enempää kuin viime vuonna, tai viisi vuotta sitten. Saan siskolta lahjaksi M/38-koon vaatteita, ja hän tyrkyttää minulle omia heräteostoksiaan ym. Ja kaikki ovat minulle liian suuria. Pidän hyvin istuvasta tyylistä, enkä voi pitää näitä päälläni roikkuvia vaatteita kuin kotivaatteina. Siskoni on hirveän loukkaantunut, kun en pidä hänen antamiaan vaatteita, eikä usko kun sanon niiden olevan minulle suuria. Hän on myös suuttunut minulle, kun en ole lainannut näteimpiä mekkojani hänelle( venymisen/ratkeamisen pelossa, vaikka en tietenkään ole sanonut hänelle niin).
Onko kellään vinkkejä, miten saisin siskon tajuamaan asian laidan. Hyväksymään sen, että emme enää voi vaan lainailla vaatteita keskenämme. Tiedän, että tämä on tosi turhamainen juttu, siksi se niin paljon minua kiusaakin, kun en tahtoisi tämän tulevan siskoni ja minun väliin. Miten saisin hienovaraisesti siskon tajuamaan, että emme olekaan enää samankokoisia ja nyt on erikseen minun ja hänen vaatekaappinsa?
Vaikeaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...jotka ovat sinun kokoasi ja joista arvelet siskosi tykkäävän, sitten näytät sitä hänelle itsesi päällä "eiks oo kiva, ihan sun näköinen", annat / lainaat sen, ja kun saumat sitten repeää niin karu totuus paljastuu - ei sovi ei.
Sanot suoraan asian. Sillähän se on selvä
Miksi et neuvoisi myös siskoasi treenaamaan?
Niin, voithan ottaa siskosikin mukaan kuntosalille tai miten nyt ikinä treenaattekaan. Tai sitten vain annat jonkun vaatteistasi hänelle, ja se ei sovikaan. Kyllä siskosi sen vielä tajuaa, ajan myötä jos ei muuten.