Mieheni petti minua kaksi viikkoa sitten baarissa toisen naisen kanssa. Hän meni naisen luo yöksi, mutta ei "kyennytkään" harrastamaan seksiä tämän kanssa, koska rakastaa minua. Suudeltu oli ja tissejä puristeltu.
Uskon tapahtumien kulun, ja mieheni todella katuu tapahtunutta ja haluaa jatkaa yhdessä.
Olemme olleet yhdessä neljä vuotta ja kaksi niistä naimisissa. Meillä ei ole lapsia.
Suhteemme on aina ollut todella ihana, ja sovimme niinsanotusti yhteen täydellisesti, ulkopuoliset pitävät meitä "ihanneparina". Olen kuitenkin todella loukattu ja surullinen ja täysin kykenemätön päättämään mitä teen. Otanko eron?
Hän vannoo todella, ettei koskaan enää petä luottamustani. Rakastan ja haluan jatkaa, mutten tiedä pystynkö, luotanko, jäänkö odottamaan toista kertaa?
Onko kenelläkään kokemuksia siitä, että mies olisi pettänyt sen yhden kerran ja sen jälkeen kyennyt elämään sitoutuneessa parisuhteessa ilman syrjähyppyjä?
Uskon tapahtumien kulun, ja mieheni todella katuu tapahtunutta ja haluaa jatkaa yhdessä.
Olemme olleet yhdessä neljä vuotta ja kaksi niistä naimisissa. Meillä ei ole lapsia.
Suhteemme on aina ollut todella ihana, ja sovimme niinsanotusti yhteen täydellisesti, ulkopuoliset pitävät meitä "ihanneparina". Olen kuitenkin todella loukattu ja surullinen ja täysin kykenemätön päättämään mitä teen. Otanko eron?
Hän vannoo todella, ettei koskaan enää petä luottamustani. Rakastan ja haluan jatkaa, mutten tiedä pystynkö, luotanko, jäänkö odottamaan toista kertaa?
Onko kenelläkään kokemuksia siitä, että mies olisi pettänyt sen yhden kerran ja sen jälkeen kyennyt elämään sitoutuneessa parisuhteessa ilman syrjähyppyjä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsellä sama tilanne. Olemme olleet nyt 6 vuotta yhdessä ja mies petti minua suhteen alkuaikana. Annoin silloin anteeksi, mutta mietin joskus, että millaista elämäni olisi jos olisin lähtenyt kävelemään. Joskus kadun etten lähtenyt ja joskus taas tuntuu hyvältä etten lähtenyt. Olen antanut asian anteeksi, mutta unohtamaan ei pysty. Tunnen edelleen itseni petetyksi ja loukatuksi, vaikka asiasta on kulunut jo monta vuotta aikaa. En tiedä, teinkö oikean tai väärän ratkaisun, mutta yritän antaa asian olla ja ajan kulua ja toivon että jonain päivänä en enää muista asiaa. Ehkä tapauksestasi tekee lievemmän se, että mies ei lopulta pystynyt pettämään ja se kertoo sen, että hän oikeasti rakastaa vain sinua. Itse mietin, että pitääkö mieheni minua itsestäänselvyytenä, kun ei koskaan kerro että rakastaa ja tunnen saavani liian vähän huomiota. Olen helposti mustasukkainen ja jään miettimään, että jokohan taas on joku muu kiikarissa, vaikka luotankin että ei ole. Ei se helppoa ole, unohtaa sellainen asia. Mieti rauhassa, pystytkö antamaan anteeksi. Miehesi ilmeisesti kertoi sinulle itse, myös se kertoo selkärangasta, josta haluaisin sinuna pitää kiinni. Itse sain selville muuta kautta ja loppuun asti hän yritti valehdella asiasta, eli siitäkin jäi paha mieli ja petetty olo. Mietin asiaa edelleen.
Vaimolla oli väittämänsä mukaan pelkästään sellainen verbaalinen ja tekstailu juttu, josta jäi kiinni. Eivät kuulemma ole mitään muuta tehneet. Tapahtumasta on jo yli vuosi enkä vieläkään luota vaimoon täysin. Aina kun on pitkään töissä, juhlimassa tai muuta vastaavaa, niin ajatus hiipii mieleen. jopa välillä kun menee aiemmin kun minä nukkumaan, että näinköhän tekstailee siellä jonkun kanssa...
Ei tule luottamus takaisin helposti, ei todellakaan ja voin vakuuttaa, että tulet kärsimään tilanteesta pitkään vielä...
on kahteen suuntaan toimiva juttu ; ei riitä, että pettänyt osapuoli tekee kaikkensa saadakseen luottamuksen palaamaan, vaan petetyn pitää myös osoittaa haluavansa luottaa toiseen jälleen. Omasta kokemuksesta tiedän, että se on vaikeaa - ja sille luottamusta takaisin hankkivalle osapuolelle itseasiassa jopa vielä rankempaan, kun pitää ne aiheettomatkin epäillykset "sulattaa". Omalle miehelleni kiitos siitä nyt jälkikäteen, että kesti kaikki "skitsoiluni" silloin, kun tilanne oli päällä meidän suhteessamme vähäsen tuon aloittajan kaltaisen jutun seurauksena.
Jaa'a. Tilanne on vaikea. Kyllä tuossa kohtaa kannattaisi miettiä suhteen hyviä ja huonoja puolia. Jaksatko tulevaisuudessa supinat ja merkitsevät katseet? Entä minkä ikäinen olet, kykenetkö löytämään paremman tai yhtä hyvän saaliin? Pystytkö jatkossa luottamaan mieheen? Kun hän lähtee baariin niin pystytkö olemaan varma ettei mitään tapahdu? Oletko valmis hyväksymään ns. "avoimen suhteen"?
Itse ottaisin eron. Jos mies ei hallitse tekojaan niin ei hallitse. Tämä oli mieheltäsi mahdollisesti jonkinlainen alitajuinen testi, katsoo miten suhtaudut. Mikäli et halua että vastaava jatkuu niin valitettavasti tähän testiin ei ole mitään muuta ratkaisua kuin ero. Pysyvä ja lopullinen.
vuosia sitten. Kaikkien mielestä olimme unelmapari, enkä olisi ikinä uskonut, että mieheni voisi pettää minua. Annoin anteeksi, koska rakastin miestäni aivan järjettömästi. Tuli toinen kerta, annoin anteeksi. Tuli kolmas kerta, annoin anteeksi. Tuli neljäs kerta, annoin anteeksi. Jossain vaiheessa pettävää miestä vaan rakastaa vähemmän ja vähemmän, ja lopuksi on aivan samantekevää mitä se ihana mies selän takana puuhailee enkä ole enää pitkään aikaan ollut tietävinäni mitä mies säätää. Eipähän tarvitse enää itsekään olla uskollinen. Olisin varmaan onnellisempi, jos olisin heti ensimäisestä kerrasta jättänyt mieheni. Toisaalta, todennäköisesti myös seuraava mies olisi pettänyt minua ja olisinko voittanut mitään. Rakkauteen en ole uskonut enää pitkään aikaan.
Kuulostaa tutulta...olemme olleet mieheni kanssa 3 vuotta yhdessä ja suhteen alkuaikana hän myös petti minua samalla tavalla kun miehesi..meni baarista toisen luo..sain tietää siitä häneltä itseltään ja silloin kertoi ettei mitään tapahtunut muuta kun pussailua ym..asia on tullut esiin ja häirinnyt monessa riidassa..ja vasta vähän aikaa sitten tulikin esille että olikin tapahtunut paljon enemmän kun tuo pussailu mutta ei ollut aikasemmin voinnut kertoa kun oli kuulemma hävennyt tekoaan niin paljon...silloin tuntui taas yhtä pahalta kun sai tietää mitä oikeestaan oli tapahtunut...mutta mieheni on todella muuttunut niistä alkuajoista sen takia pystyn vielä jatkamaan...ja olen ihan onnellinen että olen joskus antanut anteeksi ja pystynyt jatkamaan...tänä päivänä luottamus ei ole ihan 100% mutta varmaan 95%...ja mieheni tietää että jos vielä joskus tulee jotain hölmöilemään juttumme loppuu siihen...olen ihan tarpeeksi antanut jo anteeksi alkuaikoina...nämä asiat eivät ole mitään helppoja..vaikka joskus ennen aina sanoi että jos joku minua pettää jätän sen heti...mutta ei ne aina niin menekkään...kannattaa siis todella miettiä ja pohtia suhdetta kokonaisuudessaan ja KESKUSTELLA...se on meillä ollut todella tärkeä osa suhdetta että kaikista asioista pystyy keskustelemaan...toivottavasti saat jonkunlaisen ratkaisun aikaseksi...ei sitä pettämistä ikinä unohda..kyllä se aina mielessä on välillä enemmän ja välillä vähemmän...mutta itse voin sanoa että tällä hetkellä olen tosi onnellinen ja rakastunut...ja nyt tietää ettei ainakaan mitkään pikku kriisit tätä suhdetta kaada....