että miehen sikamainen käytös voi viedä seksihalut pois?
Mieheni oli suhteen alussa tosi kiltti ja herrasmies. Nykyään kun asutaan yhdessä niin se kiroilee, käyttäytyy kuin sika välil (piereskelee, puhuu paskalla käymisestä, röyhtäilee yms) itse en tykkää siitä yhtään, enkä tee niin sen enkä kenenkään muun seurassa. Lisäksi aina räpläilee mua kriittisistä paikoista mikä lisää ahdistusta, pelkään et se koskee kun tuntuu et se rupeaa heti ahdistelemaan. Edellisessä pitkässä suhteessa kävi samoin ja halut loppui. Onko niin että pitkässä suhteessa mies ei enää välitä käytöstavoista vaan voi tehdä mitä vaan toisen seurassa. Kun kerroin asiasta se ei uskonut ja sanoi viel et pitääks täs nyt esittää jtn herrasmiestä? :/ Ei mun kaveritkaan noin käyttäydy mun seuras vaik oltais jo pidempään tuntenu kun mieheni kanssa.
Mieheni oli suhteen alussa tosi kiltti ja herrasmies. Nykyään kun asutaan yhdessä niin se kiroilee, käyttäytyy kuin sika välil (piereskelee, puhuu paskalla käymisestä, röyhtäilee yms) itse en tykkää siitä yhtään, enkä tee niin sen enkä kenenkään muun seurassa. Lisäksi aina räpläilee mua kriittisistä paikoista mikä lisää ahdistusta, pelkään et se koskee kun tuntuu et se rupeaa heti ahdistelemaan. Edellisessä pitkässä suhteessa kävi samoin ja halut loppui. Onko niin että pitkässä suhteessa mies ei enää välitä käytöstavoista vaan voi tehdä mitä vaan toisen seurassa. Kun kerroin asiasta se ei uskonut ja sanoi viel et pitääks täs nyt esittää jtn herrasmiestä? :/ Ei mun kaveritkaan noin käyttäydy mun seuras vaik oltais jo pidempään tuntenu kun mieheni kanssa.
Vastaukset 66
Vanhimmat
jos sua alkaa miehen käytös ahdistaa, niin miksei olis mahdollista et seksihalut lähtee? kyl mulla ainakin luultavasti vähenis halut jos mies olisi tommonen ja jos mies ahdistaisi mua.
mies on vaan rentoutunu sun seurassas, tollasiahan ne jotkut kai on?! omalle kohalle ei onneks oo yhtään tollasta sattunut.
en enää tiedä mitä tehdä. Oon puhunutkin sille monesti. Ja se sanoo et valitan turhasta. Oli just osuvasti sanottu et mies on rentoutunut mun seurassa. Niinhän siinä kävi. Ja pahinta et haluja ei ole enää yhtään. Mies on muuten fiksu ja luotettava, kohtelee muuten hyvin, mut tuo sikamainen puoli pilaa kaiken, tai ainakin sen seksielämän. Kun sitä ei tosiaan enää oo, joskus kerran parissa kuussa suostun ja oon väkisin siinä tilanteessa, tuntuu pahalta, toivon et halut palaisi jollain ihme tavalla. Mies sanonu vaa et ei saa tehdä mtn ku mä valitan. Välillä tuntuu et oltais jtn kavereita, niin se ainakin käyttäytyy mun seurassa, ihan kuin olisin miespuolinen kaveri. En sit tiiä voisko tuon jotenkin muuttaa...
puhuminen on varmaan ainoa vaihtoehto. en usko että muuta ratkaisua olis, siis jos et suinpäin tahdo erota. esitä asiasi hienovaraisesti liikaa "mäkättämättä" ja kerro milta susta tuntuu kun mies käyttäytyy noin sikamaisesti. EHKÄ hän ymmärtää..mut jos ei niin en sitten tiedä.
vaikea auttaa kun en itse ole tilanteessa ollut:(
totuus on että ihmistä on vaikea muuttaa ja mitä jollekin on normaalia toiselle on vastenmielistä :S
Kellä lähtee kellä ei. Eikö kyse ole silloin rakastamisesta ja toisen hyväksymisestä jos tuollainen ei vaikuta. Ei se muhun ainakaan vaikuta, vaikka itse en vastaavalla tavalla "sikailisi" edes pelkän itseni seurassa. Mua kyllä naurattaa välillä se, kun mies pieraisee. Naurun sekaisesti kiljun sille, että HYI, tukehdun!! ja nauran. Onhan se aika koomista. En ymmärrä miksi sellainen häiritsisi jotakuta.
ei se nyt haittaa jos joskus vahingossa pieree, mut ku koko ajan, itse asiassa nyt se on menny muualle aina jos pierettää kun oon asiasta huomauttanut :D Mut sitten myös se kielenkäyttö, jatkuva pelleily ja ahdisteleminen, sitä et tulee muka halaamaan mut tunkeekin heti kätensä housuihin. Muutenkin tuntuu et suhteessakin miehen ja naisenkin pitäisi olla vähän salaperäinen, eikä tuoda kaikki näkyviin, ja kertoa kaikesta, sitä varten on kaverit, suhteessa kumppanin pitäisi olla viehättävä, nyt ollaan ku kavereita jolle kerrotaan ja näytetään kaikki, ehkä sekin tappaa suhteesta sen intohimon, en tiedä :S
se herrasmies pitää olla pitkässä suhteessakin. Vaikka tuntee jo pitkään pitää muistaa et ollaan kuitenkin parisuhteessa..:/
eiks tää mies sitten ikinä tee mitään romanttista, vaan piereskelee ja röyhtäilee päivät pitkät? :D
jos löytyis pehmeempiki puoli ni ei se piereskely ja röyhtäily haittais niin paljoo ja jos ruma kielenkäyttö ei kohdistu suhun. tottakai pitkässäkin suhteessa ollessa pitää säilyttää se tietty viehättävyys. ja jos jätkä on aiemmin ollut erilainen, niin eihän se välttämättä ole enää sikamaisen käytöksensä kanssa sitä mihin tykästyit? mut puhupuhupuhu sille. luulis ymmärtävän jos haluaa sun kanssa olla niin vähän tapoja parantaa:)
No ei se oikeastaan tee mitään romanttista ikinä...Auttaa vaan peruskotiaskareissa yms. On tosiaan ollut erilainen, nyt kyl huomaa et ei sen tarvi enää miettiä mitä tekee ja on jopa ihmetellyt et sen kaveri on herrasmies sen naisensa kanssa eikä piereskele eikä kiroile yms ja sanoi et hyvä ku saa olla oma itsensä mun seurassa.:D Nyt vasta tajusin et se saattaa olla syy mun haluttomuuteen, et se kohtelee mua ku kaveria.. Ja oon ehkä itsekin ennen sallinnut ton "omana itsenä olemisen" ja nyt kun se on alkanut mennä yli niin mua on alkanut ärsyttää. Mun exä oli just samanlanen ja lopulta erottiin mun aloitteesta :S
Miehesi kiroilee, piereskelee ja röyhtäilee. Hän on siis ihka oikea ihminen eikä romanttisen mielikuvasi ruumiillistuma. Ja tämän takia sinulta on nyt sitten mennyt halut.
Ei kai tätä voi mitenkään sanoilla enää kommentoida, katso vaikka tästä:
http://rob.nu/wp-content/uploads/2009/09/facepalm2.jpg
Jos miehelläsi on ruuansulatusongelmia tms kannattaa toki etsiä apua muilta foorumeilta. Jättää esim. yleisimmät ruuansulatusongelmia aiheuttavat ravintotekijät kuten viljatuotteet ja/tai maito pois.
niin ku seuraavissa viesteissä selitin niin enemmän häiritsee muu sikailu kuten ruma kielenkäyttö (jos puhuu seksistäkin rumasti) ja ahdistelu.. Joka tapauksessa ei ole enää haluja sitä kohtaan, ja alussa oli joten jossain on vika ja ainakin nyt tuntuu että juuri tuossa käytöksessä. Niin kuin sanoin niin toisessa pitkässä suhteessa oli sama juttu... Ennen tota suhdetta tapailin yhtä miestä joka oli herrasmies eikä yrittänyt ikinä mitään ja se oli ainoa ketä kohtaan oli valtavat halut ja nyt kun mietin niin se johtui sen käytöksestä.. Silloin vaan kumpikaan ei ollut valmis seurusteluun..
Aivan erillään tämän "Sikailija-Sid" poikaystäväsi habituksesta ja tavoista, et kai popsi E-pillereitä voidaksesi kerran kahdessa kuussa antautua miehen toiveisiin? Haluttomuus voisi liittyä myös hormonaalisen ehkäisyn sivuvaikutuksiin. Näistä asioista on terveyspalstalla ollut paljon juttua, jos haluat tutustua.
Jos olet syönyt pillereitä, jätä pois. Kolmessa kuukaudessa tai puolessa vuodessa näet ja tunnet eron. Kondomi riittänee teille.
Poikaystäväsi on siis sinusta seksuaalisesti kiinnostunut ja tämä on sinulle se ongelma.
Mietihän vähän oletko vielä ihan kypsä suhteeseen vai mitä muita ongelmia pääkopassasi on. Jos ja kun vika on omassa päässä, tulet aina törmäämään samoihin ongelmiin. Jos nyt kuitenkin haluat "herrasmiesseuraa", etsi vaikka deitti-palstoilta miehiä, joille riittää suhteessa pelkkä kädestä kiinni pitäminen ja haliminen.
ahdistelevasti lähestyä jos seksiä haluaa.. Itse koen sen ahdisteluksi. En sit tiiä onks mun päässä vika vai oonko tavannut vaan väärän miehen. Jotenkin aina kun mua yritetään fyysisesti niin menee halut eikä jatkossa tee enää mieli. Sen yhden kanssa oli tosiaan et se ei ikinä yrittänyt eikä vihjaillut ja mun piti "yrittää" sitä ja haluja riitti..
"Jotenkin aina kun mua yritetään fyysisesti niin menee halut eikä jatkossa tee enää mieli."
Tämä on se mysteeri, joka sinun tulisi ratkaista. Lapsuudesta/nuoruudesta/traumaattisista mieskokemuksista voi alkaa kaivelemaan, terapeutin kanssa tai ilman
mitäs jos ite lähestyisit poikaystävääs silleen "romanttisesti"? silleen niinku itse tahtoisit tän "esileikin" käyvän? jos sitte alkais halut heräämään?
Jaahas, vastauksista päätellen naisen pitäisi tutkituttaa päänsä, kun häntä ällöttää sikamainen ja itseään halventava käytös. Ei toistakymmentä vuotta kanssani asunut mies IKINÄ käyttäytynyt noin inhorealistisesti, eikä nykyinenkään miesystäväni. Avomieheni olikin saanut hyvän kotikasvatuksen. En tiedä millainen sikala miehesi koti oli, mutta ei häävejä pisteitä hänen perheelleen heru tapakasvatuksesta.
Vaihda miestä, tai ainakin ilmoita muuttavasi pois silloinjasilloin, jos hän ei ala käyttäytymään sinua miellyttävällä tavalla. Ei tuollaista tarvitse sietää. Tosin en usko, että hän lopultakaan oikein ymmärtää, ainakaan jos et suunnilleen tee huoneentaulua kohteliaista käytöstavoista, joita odotat noudatettavan.
Mies ilmeisesti pitää sinua ja suhteessa pysymistäsi täydellisenä itsestäänselvyytenä, siis et ole mitään mihin pitäisi panostaa millään tavalla. Yritä kärsivällisesti selittää hänelle myös seksihalujesi häviämisen syyt.
"Sikamainen ja halventava käytös" on tässä teidän tyttöjen omaa keksintöä, sisäisen psykodraaman tulosta, jolla tuskin on mitään yhteyttä todellisuuteen. Normaalisti kehittynyt nainen pääasiassa nauttii kun tulee miehen haluamaksi. Piereskely tai röyhtäily luonnollisina ruumiin toimintoina eivät ole sen enempää sikamaisia kuin halventaviakaan.
Joo, ei se että haluaa, mutta se miten sen osoittaa. Ei minua ainakaan sytytä sellainen yhtäkkinen "suoraan asiaan" -kouriminen, perseelle läpsiminen ynnä muu. Toistaiseksi olen sen kestänyt (tai sanon toki että älä jaksa jne), mutta pidemmän päälle se alkaa tuntua jotenkin oudosti kaverilliselta. Vaikea selittää mikä alapään kourimisessa on kaverillista, mutta jotenkin se vaan on. Sanotaanko että se ei ole kovin eroottista. Tuskin se miestäkään mitenkään hirveästi sytyttää, se on vain sellaista lapsellista "höhöhöö, tuossa on pillu! kouraisempa vähän".
Se on siis kaverillista verrattuna siihen, että mies vähän "sensuellimmin" ja eroottisemmin lähestyisi, esim. vaikka tulisi kiinni koko kropallaan, liikuttelisi käsiään muutenkin kuin tarramalla suoraan haaroihin tai tisseihin, suutelisi vaikka niskaa tai jotain. Se olisi mielestäni jotenkin AIKUISEMPI tapa lähestyä... Sellaisesta tökeröstä kourimisesta tulee lähinnä mieleen jokin teini, joka ei ole ennen pääsyt paljon naista kokeilemaan ja on sitten niin hauskaa kun on joku jonka haaroihin voi iskeä kätensä koska vaan. (Mutta ikää on kyllä jo melkein 30.)
Kyllä minulla haluja silti miestäni kohtaan on, mutta ne kyllä syttyvät ihan muissa tilanteissa kuin noissa kourimisissa. Parhaiten ne syttyvät silloin, kun mies on esim vähän omissa ajatuksissaan, etäämmällä ja saan tavallaan katsella häntä niin kuin etäisyyden päästä. En koe että minun halujani vähentäisi siis se jos mies osoittaa haluaan minua kohtaan vaan se, MITEN se osoitetaan. Sellainen tökerö kouriminen ja muu ei vaan ole yhtään eroottista. Ei se minua ole erityisemmin toistaiseksi haitannutkaan, mutta ei se kyllä mitenkään eroottisuutta edesautakaan. Ehkä se on jotain sellaista, että toista haluttaa muttei jostain syystä halua sitä "vakavassa mielessä" tuoda esiin niin se purkautuu sellaisena lapsellisena kourimisena.
Vastasin jo tuohon, mutta vastataan nyt tähänkin kommenttiin vielä erikseen.
"Normaalisti kehittynyt nainen pääasiassa nauttii kun tulee miehen haluamaksi."
Sen halun voi näyttää aika monella tavalla. Ainakin minun mielestäni se on kakaramaista eikä ollenkaan sytyttävää, jos ilman varoituksen sanaa tullaan ja kouraistaan alapäästä (ja ehkä vielä hihitetään päälle). Pitäisikö siinä jotenkin syttyä vai? Kuten tuohon toiseenkin vastaukseeni kirjoitin, niin minulle tulee sellaisesta käytöksestä mieleen lähinnä jokin teini, joka on juuri vasta päässyt naisen makuun ja sitten naista pitää puristella ja läpsiä ja kopeloida niin kuin jotain uutta ja jännää esinettä konsanaan.
Yhtä hyvin voisi sanoa, että tuollainen "sensuelli" siirappiminen tapa lähestyä on teinimäistä. Se on jotain teineille suunnatuista hollywood-elokuvista opittua "näin naista lähestytään sensuellisti", jonka taustalla kätkeytyy torjutuksi tulemisen ja naisen lähestymisen pelko ylipäätään. Sen sijaan aidosti miesmäinen tapa on kouraista naistaan aina silloin tällöin haarovälistä ja siten tehdä naiselle selväksi kenelle naisen tavara oikeasti kuuluu. Naisellisessa naisessa tällainen herättää turvallisuuden tunteen ja sen kautta seksuaalisen halun syttymisen.
Mutta sitten on näitä henkisiä teininaisia, joihin on tarttunut naistenlehdistä, feministisistä opeista yms. halvaannuttava meemimörkö, joka estää heitä nauttimasta suoraan osoitetusta kiinnostuksesta. Valitettavasti tällaiset naiset eivät tajua, että heidän ongelmansa on tällaisten parisuhteen todellisuudelle vihamielisten ideologioiden psyykkinen internalisaatio. Tästä syystä heidän parisuhdeongelmiinsa ei pohjimmiltaan auta mikään muu kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja laittaa oma pääkoppa remonttiin
Kerroppa .nykyaika miten oma rakkauselämäsi voi omilla opeillasi toteutettuna?
Kiitos kysymästä, erittäin hyvin. Minulla ei mitään niistä ongelmista, joista näillä palstoilla yleisesti mangutaan.
Miten oma rakkauselämäsi? Et ainakaan vaikuta kovin tyytyväiseltä.
Ööö, nyt et tainnut kyllä ihan ymmärtää mistä puhuin. Ehkä sana "sensuelli" oli minulta vähän väärä valinta, jos se tuollaisen käsityksen loi. Minä en tarkoittanut mitään "siirappimaista" (inhoan sellaista), sikäli kun nyt ymmärrämme siirappimaisuuden samalla tavalla. En siis tarkoittanut mitään ruusuja ja kädestä pitämistä, hunajaisia lemmenlurituksia ja silmien räpyttelyä :D Enkä sitä että seksiä halutessaan täytyy silitellä päätä ja pussailla ujosti, katsoa syvälle silmiin, hieroa niskaa ja jutella henkeviä. Enkä edes mitään lievempiä versioita tällaisesta. Se tuntuu hyvältä, kun mies vaikka tulee ja määrätietoisesti pistää minut seinää vasten tms.
Voihan olla, että minä ja aloittajakin puhumme eri asiasta, mutta minä siis puhuin sellaisesta kakaramaisesta vaikutelmasta. Sellaisesta, että kouraistaan ja hihitetään päälle niin kuin se olisi jokin maailman hassuin juttu. Minä en jaksa sellaista lapsellista "kisailua", josta tulee mieleen lähinnä puberteetti-ikäisten välituntileikit, joissa pojat ajavat tyttöjä takaa ja tytöt kiljuvat innostuneina. Jos kourii niin sekin täytyisi mielummin tehdä niin kuin aikuinen :D
Niin ja pointti siis oli että olisi paljon sytyttävämpää, jos mies tavallaan ottaisi naisen "haltuun" sillä tavalla aikuismaisesti, että se pillun olemassaolo ei olisi joka päivä yhtä jännä juttu kuin teinipojalle konsanaan. Sellainen lapsellinen kopeloiminen ei tuo sellaista mielikuvaa, että mies olisi jotenkin varma tai taitava naisten kanssa, vaan ennemminkin sellaisen että naisen ruumiinosat ovat jotain niin jännittävää että niitä pitää päästä joka käänteessä sorkkimaan. Tämä on tietenkin kärjistystä nyt siinä mielessä, että ei tuo käytös minulle ainakaan mikään elämää suurempi ongelma ole. Mutta ei myöskään mikään erotiikkaa lisäävä asia, sillä teinimäinen kopelointi ei ole kovin sytyttävää.
mut se vaa sanoi et ei tollaisen pitäis vaikuttaa. No muhun ainakin vaikuttaa. En usko et kaikki miehet on tollaisia. Mietin mitä oon tehnyt väärin et se pitää mua itsestään selvyytenä kun edellisessäkin pitkässä suhteessa kävi samoin..
Just tollainen likainen kielenkäyttö, ne ällöt mulkkuvitsit yms.. Itse tykkään kilteistä miehistä joille seksi ei ole panemista vaan paljon enemmän.
siis koko sen suhtautuminen seksiin on likainen, mikä näkyy kaikessa toiminnassa ja puheessa ja varmaan se just aiheuttaa sitä et alkaa ahdistaa..
Pääsääntöisesti puolisolta saa juuri niin paljon tai vähän kuin osaa/uskaltaa vaatia. Mitä olen tehnyt väärin-asenne kuvastaa hyvin mentaliteettiasi. Pikku hiljaa tilanne on luisunut tähän, koska et ole vaatinut mitään, et ole ollut assertiivinen (jämäkkä) omissa toiveissasi. Nyt kärsitte molemmat, mieskin varmaan kärsii seksin puutteesta ja siitä, että ei tunne itseään haluttavaksi, sinun halusi kohteeksi.
Siispä, nyt on sinun itse muutettava omia (liian mukautuvia, pasiivisia, kilttejä) ajatus- ja toimintamalleja. Kysy itseltäsi, mitä minä haluan, ja ryhdy toteuttamaan toiveitasi. Mies on ehkä vielä "korjattavissa", tai tarvittaessa vaikka ilmaa puhdistavan riidankin kautta saattaa selvitä, että olette yhdessä pelkästä tottumuksesta, ei rakkaudesta, ja ero olisi parasta molemmille.
Seuraavassa suhteessa lopeta ylisopeutuminen, miellyttäminen, ja ilmaise selkeästi toiveesi ja tarpeesi. Ei tarkoita nalkutusta, vaan miehen koulutusta "positiivisella vahvistamisella". Eli kehu ja pidä hyvänä heti kun edistystä ilmenee. Onnellista loppuelämää sinulle!
kiitos neuvosta. Yritän viel puhua. Ero tuntuu ihan hirveältä ajatukselta, kuitenkin välitän siitä ja rakastan ( ainakin uskon niin) ja tiedän et se rakastaa mua...Ollaan viime aikoina tiuskittu aika paljon toisillemme, kun molempien tavat ärsyttää kumpaakin, niin mietin et ollaanko muutettu liian aikaisin yhteen...Muuten se on kyl pitäny musta huolta yms mutta jos ei ole intohimoa niin se vaikuttaa kyl kaikkeen...
Olettekohan muutenkin tottuneet olla möllöttämään kotona liiaksi? Onko sinulla omia menoja ja harrastuksia, joista saat iloa ja energiaa myös parisuhteessa jaettavaksi. Liikuntaharrastukset, vaikka zumba tai kuntonyrkkeily. Jos saat miehesi mukaan yhteisiin menoihin ja harrastuksiin, vielä parempi. Hänen olisi hyvä nähdä vaikkapa baarissa, kotibileissä tai harrastuksissa, miten muut miehet katselevat perääsi ja ovat kiinnostuneita. Samalla kun vietät virkistävää aikaa vaikkapa tapaamalla kavereita, muista kiinnittää huomiota myös sopivasti ulkoasuusi, hyvännäköiset vaatteet, meikki ja kampaus, korkokengät ym. Eli jos laiskanpulskealle miehellesi ei ole tullut mieleenkään, että sinulla voisi olla vientiä myös muiden taholta, voit antaa hänelle hieman terveen mustasukkaisuuden aihetta. Tiedät varmaan mitä tarkoitan. Esim. kerrot meneväsi illaksi ulos, mutta et kerro ihan tarkkaan minne ja kenen kanssa.
Terveen itsetutkiskelun paikka miehelle, jos hän vielä rakastaa. Uskon että kohtelusi tällä keinoin paranee huomattavasti. Ja uskon myös, että olet hyvän, rakastavan ja arvostavan kohtelun arvoinen!
"Sen sijaan aidosti miesmäinen tapa on kouraista naistaan aina silloin tällöin haarovälistä ja siten tehdä naiselle selväksi kenelle naisen tavara oikeasti kuuluu. Naisellisessa naisessa tällainen herättää turvallisuuden tunteen ja sen kautta seksuaalisen halun syttymisen. "
HAHAHAHA :D Voi jumalauta, kyllä on melkosia neitejä sitten munkin miehet olleet: ei todellakaan ole miesmäistä kouria toisen alapäätä ja naisessa yllätyksellinen karkea sukuelinten kouriminen jatkuvasti ei todellakaan herätä mitään turvallisuuden tunteita! Joskus pikapanoissa käydään melko suoraan asiaan, mutta kouriminen pilluun yleensä... Joopa joo. Naisen tavara kuuluu ihan oikeasti naiselle itselleen ja naisellinen, itsevarma nainen todellakin osaa kyllä määritellä ihan itse mitä haluaa ja että hänen tavaransa kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen. Naisellinen nainen haluaa hyvin kohtelevan miehen, vaikka ottaisikin joskus huumorilla ja todellakin, vaatii aikuista miestä, joka osaa jotain muutakin, kun kouria ja luulee, että naisen tavara "kuuluu miehelle". Lisäksi oikea aikuinen miehekäs mies osaa myös ottaa naisensa huomioon, ja jos nainen sanoo, ettei pidä kivana pillun kourimista, ja lapsellisuuksia, niin miehekäs aikuinen mies osaa myös ottaa opikseen, löytää kompromisseja, luoda aitoa, molempia miellyttävää turvallisuutta ja osoittaa naiselle seksuaalista halua muutenkin, jopa niin hyvin, että voi luopua tuollaisesta kourimisesta kokonaan, jos nainen ei siitä tykkää.
Ja seksiin kuuluu joskus sekä hidas että nopea eteneminen, mutta aina molemmin puolinen kuunteleminen ja toisen kunnioittaminen. Jos toinen kokee jonkun asian halventavaksi, sitä ei sitten tehdä! Näin siis naisellisten naisten ja miehekkäiden miesten, aikuisten ja seksuaalisesti osaavien suhteissa, suhteissa, joissa on todellista toisen kunnioittamista ja arvostamista ja missä seksi pohjautuu molempien haluun ja intohimoon sekä vapauteen valita.
Niin, naistenlehdissä tosiaan tehdään parisuhteista jokin korrektiivin poliitikan alaosasto ja tuloksensa on sitten tuollaista käytännöstä vieraantunutta kultaisten käytöstapojen moraalioppia.
Viestisi tosiasiallinen sisältö tuli onneksi selville jo heti avauksessa "melkoisia neitejä ovat munkin mieheni olleet". Jokin on sittenkin onnistunut menemään pieleen "aikuisten välisissä suhteissa" ja vielä monta kertaa. Ehkä ensi kerralla kannattaa paremmalla onnella kokeilla rohkeasti haaroväliin käyvää miestä, jos vaikka sillä suhteella olisi kestävämpi perusta.
Kerropa .nykyaika, kun tiedetään että kotona nähty ja opittu parhaiten ja pahimmin sanelee tulevan oman käytöksen, ja sen mitä pidetään normaalina. Niin että minua jäi kiinnostamaan että kuka teillä kotona työnsi käden äitisi haaroväliin tuon tuosta, isäsi, sinä itse vaiko naapurin sedät?
Joo ja sisälukutaitoakaan ei ole suuremmin ehkä opetettu ;) Tekstin sävystä ja yhteydestä tulee mielestäni hyvin ilmi kommentin "kyllä on melkosia neitejä sitten munkin miehet olleet" sarkasmi, jolla kirjoittaja viittaa siihen että nimimerkin nykyaika määritelmän mukaan hänen miehensä ovat olleet neitejä, ei hänen mielestään.
Taidatkin .nykyaika olla vähän sellaista mustavalkoisempaa tyyppiä? Sinun teksteistäsi tulee vaikutelma, että sinä näet maailmassa vain kahdenlaisia miehiä: a) nössöjä maitonaamapuudeleita, jotka eivät edes sängyssä puhumattakaan muualla uskalla ottaa tilannetta haltuun tai b) maskuliinisia alfauroksia, joille nainen on omistusesine siinä missä muutkin ja joiden perusoikeuksiin kuuluu survaista käpälä naisen haaroihin juuri silloin kun itseä sattuu huvittamaan.
Ja välimuotojahan ei siis tietenkään ole, koska maailmassa on vain mustaa ja valkoista.
Niin, pointti oli kyllä viestissä se, että niin "aikuismaisia" kuin kirjoittajan aikaisemmat suhteet ovat olleet, niin jostain syystä ne ovat kuitenkin päätyneet eroon. Miksiköhän?
Heh. Vedätkö siis johtopäätöksen, että suhteiden päättyminen on johtunut siitä, että miehet eivät ole kourineet naista tökerösti? Melkoista mutkien suoraksi vetämistä. Sitä paitsi harvat suhteet nykypäivänä kestävät läpi elämän. Sinun teoriasiko on, että syy tähän ilmiöön on parjaamasi kunnioittava käytös? Minä taas uskon syitä olevan lukuisia, eikä välttämättä ollenkaan päällimmäisten joukossa se ettei mies kouri naistaan haaroista ”miehekkäästi”. Vaikutat niin hurahtaneelta tähän teoriaasi, että näet sen selityksenä kaikkeen.
Tavallaan ymmärrän pointtisi; koiranpentumainen lässyttäminen, runollisuus, kiltteys ja pyyteetön uhrautuminen ei ole mikään ihanne varmaan kovinkaan monen mielestä. Mutta ei kyllä ole myöskään ”jätkäporukkamainen” käytös ja tökerö kopelointi. Onneksi maailma ei ole mustavalkoinen ja nämä todella ovat vain harvinaisia ääripäitä.
Ja toiseksi, tässä keskustelussa on mielestäni kyse siitä, että mies ei suhtaudu naiseen niin kuin naiseen, vaan hän suhtautuu naiseen kuin nainen olisi vain yksi kavereista, tietenkin sillä edulla että naisella on pillu jota voi kouria (kun se on niin jännää). Eroottisuus ei synny kovakouraisella haarojen lääppimisellä eikä jätkäporukkamaisella käytöksellä. Eroottisuus tarvitsee pientä jännitettä, ja jännitteen syntymistä ei auta kaverillinen käytös yhdistettynä käden tunkemiseen housuihin. Oikeasti miehekästä ja eroottista ei ole naisen räplääminen toisen rajoja kunnioittamatta.
"Aikuismaiset" suhteet päättyvät eroon luonnollisesti siksi kun ei ymmärretä mikä on ero on todellisuudella ja komealta kalskahtavilta moraaliperiaatteilla ihmissuhteissa. Jos on mielestään ollut kypsissä aikuisten välisissä ihmissuhteissa useampaankin kertaan, mutta hommasta ei ole tullut valmista, niin kyllä siinä vaiheessa pitäisi alkaa jo vakavasti miettimään, että ovatko omat käsitykset ihmissuhteista kovinkaan vakaalla pohjalla. Ihmisten rationalisoinnit seuraavat omia latujaan (kulloinkin vallitsevan ideologian mukaisesti) ja todelliset motiivit ja käyttäytymisen mallit sanelevat ihmissuhteiden kohtalon ilkeästi ylevät ideologismoraaliset näkökohdat sivuuttaen.
Siinä mielessä olen samaa mieltä, että uskon myös epärealististen odotusten olevan yksi syy suhteiden kariutumiseen. Odotetaan jotakin elämää suurempaa, vaikka oikeasti se parisuhdekin on vain elämää, ja arkea. Hyppäsit nyt vähän korkeammalle abstraktiotasolle enkä siis saanut vastausta siihen, oletatko juuri tässä ketjussa esiintulleiden ongelmien olevan se keskeinen erojen syy. Vai onko siirrytty jo laajemmille vesille eikä puhutakaan enää siitä, onko esim. miehen taipumus ”kourimisyllätyksiin” hyvä vai huono juttu.
Spekuloin nyt vähän, että tarkoitatko ilmaisulla ”todelliset motiivit ja käyttäytymisen mallit” kenties sitä, että ihmisten (erit. miesten?) syy olla suhteessa on lähinnä fyysinen? Ja että tässä tässä ylevässä ideologismoraalisessa maailmassa tuota asiaa pidetään pahana, ja seksuaalisuus yritetään asettaa johonkin korrektiin muottiin?
Minä välttäisin edelleen mustavalkoisuutta, sillä jälleen kerran molempi on parempi. On muitakin vaihtoehtoja kuin eläimellinen ja seksuaalinen ja ”tökerö” (mutta ah niin sytyttävä?) suhde tai vaihtoehtoisesti täysin pehmokulttuurin alistama sängyssä ja sängyn ulkopuolella korrektiuteen pyrkivä suhde, jossa seksuaalisuuskin on pistetty tiettyyn kulttuuriseen muottiin. Minä en kestäisi elää kummassakaan näistä ääripääsuhteista. Onneksi on muutakin kuin ääripäitä.
Niin ja minua alkoi kovasti kiinnostaa, että mitä mielestäsi ovat nämä ”todelliset motiivit”?
naisten kommenteista, muistakin kuin tästä, tulee monesti sellainen vässykkämäinen kuva miehistä? Odotatte, että jos mies lukee tekstejä kuten: "miehekäs aikuinen mies osaa myös ottaa opikseen, löytää kompromisseja, luoda aitoa, molempia miellyttävää turvallisuutta" " seksiin kuuluu joskus sekä hidas että nopea eteneminen, mutta aina molemmin puolinen kuunteleminen ja toisen kunnioittaminen.", niin siitä välittyisi jotenkin se, että mieheltä halutaan intohimoa jne (mainitset sen kyllä ohimennen lopussa). Jos mies ottaa asiakseen luoda turvallisuutta ja kuunnella, niin homma menee täysin kaveripohjalle kohta.
Eipä silti, en kannata piereskelyä ja tavaran kourintaa randomisti.
Millaista vastausta odotit tyhmään kysymykseesi? Tietystikään haarojen kourimisella ei pelasteta parisuhdetta, jolla ei muutoin ole olemassa olon edellytyksiä. Naista (ja naisen kiintymystä) hallitaan kokonaisuutena eikä yksittäisillä teknisluontoisilla jipoilla.
Suuri osa miehistä voi odottaa naiselta enintään seksiä ja kiintymystä ja siksi miehet realisteina eivät edellytä naisilta kovin paljoa. Naisilla puolestaan on vaikeaa, kun nainen ja sen pesä haluavat eri asioita. Mitä ulkokohtaisempi ja valmiiksi pureskellumpi suhtautumistapa ihmissuhteisiin, sitä enemmän käyttäytymistä säätelevät yksinkertaiset tiedostamattomat tai ideologiset yllykkeet.
Niin, kuten jo tuossa aiemminkin mainitsin, niin haluaisin tietää mitä sinulle edustavat nämä "todelliset motiivit ja käyttäytymisen mallit " ja mitä taas nämä "ylevät ideologismoraaliset näkökohdat".
Jos luit tekstini vähänkin ajatuksella, huomasit varmaan että en olettanut sinun tarkoittavan että "teknisellä" haarojen kourimisella pelastetaan parisuhde. Viittasin juurikin siihen yleiseen kokonaisuuteen, ja haluaisin edelleen tietää mitä sinun mielestäsi ovat nuo todelliset motiivit ja mitkä taas sitä turhaa ja valmiiksi pureskeltua. Ilmaisusi on sen verran epämääräistä, ettei siitä voi oikeastaan vielä päätellä mitä mieltä käytännössä olet. Ts. millainen on hyvä suhde ja millainen huono, ihan konkreettisesti.
Tuolla epämääräisellä tasolla nimittäin olen varmaan kanssasi oikeastaan samaa mieltä; minustakin tulee olla realisti eikä määrittää suhteitaan joidenkin saippuasarjojen perusteella. Minustakin valmiin ideologian tai kaavan noudattaminen on typerää, ja ihmisen tulisi olla kosketuksissa siihen mitä oikeasti haluaa. Kuitenkin mielipiteesi konkreettisemmista asioista näyttävätkin olevan aika paljon ristissä minun mielipiteideni kanssa. Siksipä olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan konreettisemmalla tasolla sinun kuvauksesi hyvästä suhteesta ja huonosta suhteesta, eli mitä ovat nämä todelliset motiivit joiden mukaan eletään ja mitä taas ovat nämä ideologiset jutut jotka vain haittaavat suhdetta. Entä mikä on miehen rooli ja mikä naisen? Tulisiko naisen ja miehen suhde olla mielestäsi eläimellinen, vain seksuaaliseen vetovoimaan perustuva? Entä mitä mieltä olet uskollisuuden vaatimuksesta?
Entä mitä tarkoittaa se, että "Suuri osa miehistä voi odottaa naiselta enintään seksiä ja kiintymystä"? Etenkin kiinnostaa kohta "voi odottaa". Sinustako suurin osa naisista ei ole kykeneviä antamaan miehen elämään mitään muuta? Olisiko sinusta esim. epärealistista odottaa naiselta keskustelukykyä, huumorintajua ja sitä että nainen voisi olla hyvä tyyppi, jonka seurassa viihtyy? Onko tuo mielestäsi jo tätä "ideologista" huuhaata? Entä mikä kaikki taas on sitä huuhaata, jota naisen ei tulisi mieheltä odottaa (jos olisi realisti)?
Jotkut miehet ovat vaan käytökseltään tosi törkyjä. Minun mieheni on jo pitkälti yli viisikymppinen ja ja käyttäytyy edelleen todella naista halventavasti. Tällaiset yllättävät kouraisut sieltä ja täältä oksettavat ja tekevät hänestä todella vastenmielisen.
Kaipaisin todella romantiikkaa ja hellyyttä tällaisen inhoseksin tilalle. YÄK!
Yritä saada miehesi ymmäärtämään, että kaipaat rakkautta ja hellyyttä etkä mitään repivää seksuaalisuutta. Viimeinen vaihtoehto on erota ja katsoa tarkkaan jatkossa kenen mukaan lähtee.
Joskus voi käydä tietysti niin, että jos sutta lähtee karkuun köntystää karhu vastaan. Sitä en todellakaan toivo sinulle.
Me naiset oltaisiin tosi onnellisia jos me saataisiin edes ripaus hellyyttä ja lämmintä huomiota.
Sinähän olet kysymyksinesi kuin mikäkin herhiläinen. Korkean abstraktiotason käyttäminen on tarkoituksellista. Suomi24-forumissa ei esitellä konkreettisia tilanteita, vaan toisen osapuolen näkemyksiä niistä. Tietysti viesteihin voisi vastata myös puhtaasti siltä pohjalta, että olettaa näkymysten vastaavan konkreettisia tilanteita, mutta se olisi pitkälti hölmöläisten hommaa.
Naisten kykyä tarjota miehelleen edes seksiä ja affektiota rajoittaa olennaisesti se, että vallitsevat ideologiat kohtelevat naisen aivoja kaltoin: voi sanoa, että naiset ovat tietyllä tavalla tulleet hulluiksi (konkreettinen esimerkki, ruumiskuvan vääristyminen: http://www.iltalehti.fi/laihdutus/2010112412754371_lh.shtml ). Ei ainoastaan naisen ruumiskuva ole vääristynyt, vaan käsitys todellisuudesta yleensäkin. Siksi heitä ei voi parantaa järkipuheella eikä heiltä voi odottaa suhteissa juuri mitään. Mielenterveydellisesti ongelmista kärsivät ovat usein jääneet kiinni omansa mielensä solmuihin, minkä takia heidän ajattelutapansa on yleensäkin hyvin itsekeskeinen (ja toisin päin). Miehen tehtävänä suhteessa on pudottaa nainen valtaistuimeltaan, jolle nainen on vastoin tahtoaan (yhteiskunnallisesti) asetettu. Sillä valta-asema ei tee naisen psyykelle hyvää. Tämän jälkeen naisella on turvallinen kiintopiste (mies) ajattelulleen ja tunne-elämälleen ja naisen psyykkinen eheytyminen voi alkaa.
Kas vain, olinkin aika varma ettei sinulta saa vastausta. Oli jotenkin aistittavissa.
"Suomi24-forumissa ei esitellä konkreettisia tilanteita, vaan toisen osapuolen näkemyksiä niistä."
No mistäs sinä nyt tuollaisen "lain" vetäisit? :D Kyllähän keskustelussa on ihan yleistä antaa esimerkkejä ja kertoa myös konkreettisesti mitä höpinöillään tarkoittaa. Siis silloin, jos kyseessä on oikeasti keskustelu eikä vain tarkoitus yrittää "voittaa" keskustelukumppani. Pelkkään abstraktioon pakeneminen kertoo usein siitä, ettei oikeastaan edes tiedetä mitä oikeasti väitetään. Tyypillistä on myös mm. syyttää toista hulluksi, jos ei osaa/halua vastata suoraan. Aika alkeellinen reaktio.
"Ei ainoastaan naisen ruumiskuva ole vääristynyt, vaan käsitys todellisuudesta yleensäkin"
Heh, mutta miehet ovat onneksi todellisuudentajultaan erinomaisia ja mieleltään aivan terveitä.
"Miehen tehtävänä suhteessa on pudottaa nainen valtaistuimeltaan, jolle nainen on vastoin tahtoaan (yhteiskunnallisesti) asetettu. Sillä valta-asema ei tee naisen psyykelle hyvää. Tämän jälkeen naisella on turvallinen kiintopiste (mies) ajattelulleen ja tunne-elämälleen ja naisen psyykkinen eheytyminen voi alkaa. "
No joo. Miksiköhän oikeastaan edes alennuin vastaamaan tähän, olihan se jo aiemmin havaittavissa ettei sinulla ole ihan kaikki palikat kasassa itselläsikään. Olet tainnut itse olla liian rakastunut naiseen joskus ja jäänyt siksi alakynteen, ja nyt kompensoit sitä toisella ääripäällä. Niin tai näin niin jotakin hirveää kaunaa naisia kohtaan näkyy olevan. Mutta antaapi olla minun osaltani, tekisin vain itseni naurettavaksi jos alentuisin "keskustelemaan" kanssasi. Sen verran paksua olivat nuo viimeisimmät juttusi, etkä edes vastannut kysymyksiin. Etkä sinä varmaan halua muille tällaista hyvää parisuhdetta, jos et suostu edes esimerkkejä tästä hyvästä antamaan. Kunhan nyt purat naisvihaasi täällä. Kannattaisko hoidattaa ne omat traumat eikä yrittää kääntää kaikkia ongelmia naisten syyksi.
Suoraan sanottuna, luettuani kaikki kommenttisi, tämä kuulostaa ihan hirveältä.
Itse olen naimisissa aasialaisen naisen kanssa, ja hänen kulttuurissaan on normaalia että jos mies haluaa vaimoaan niin vaimo palvelee auliisti, eikä mies yleensä välitä naisen tarpeista juurikaan. Tyypillistä useimmissa aasian maissa... mutta aivan sikamaista.
Me rakastamme toisiamme, ja koska rakastamme, haluamme molemmat tehdä toisen elämän mahdollisimman mukavaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä siä että molemmat kertovat avoimesti asioista jotka häiritsevät, ja sitten yhdessä mietimme mitä asialle olisi tehtävissä.
Kuitenkaan, syy siihen miksi minä muutan tapojani hänelle miellyttävämmiksi ei ole se että haluaisin itse tehdä toisin, vaan se että en halua tehdä sellaista mikä tekisi hänen elämänsä epämiellyttäväksi.
Mitä tulee seksiin, niin en voisi kuvitellakaan ikinä pakottavani häntä siihen, eikä voivani vaatia sitä häneltä. Näin ollen, halutessani sitä pyrin siihen että hän syttyy siihen... tämä onnistuu häntä miellyttävillä ja kiihottavilla tavoilla joita olen oppinut, ja joita aina oppii uusia (kun haluaa).
Hän voi aina kertoa minulle mikä miellyttää ja mikä ei, joten tyhmäkin ymmärtää mikä saa hänet innostumaan asiasta ja mikä ei. Kaiken lisäksi, koska olen valmis tekemään aika paljon jotta hän voi seksistä nauttia, ei se innostukseni siihen ole yleensä hänelle asia, josta hän edes haluaisi kieltäytyä.
Näin ei alusta ollut, mutta sen voi yhdessä oppia. Jos siis haluaa.
Mielestäni ongelmanne syy ei ole käytös sinänsä, vaan yksinkertaisesti se että hän ei todella rakasta sinua. Jos hän rakastaisi, eikö hän haluaisi tehdä kaiken voitavansa jotta sinulla olisi hyvä ja miellyttävä olla kotona ja muuallakin hänen seurassaan.
Ratkaisu tähän ei mielestäni myöskään ole se mitä joku ehdotti eli mustasukkaisuuden lietsominen saattamalla hänet näkemään miten muut sinua kohtaan esim. baareissa käyttäytyvät.
Koska olette olleet niin vähän aikaa yhdessä, lienee syytä todellakin miettiä muutitteko yhten liian aikaisin. Koska hän ei siis todellakaan rakasta sinua haluten tehdä sinut onnelliseksi, vaan saatuaan sinusta vain automaatin seksiin ja kotihommiin haluaa tehdä vain oman elämänsä mahdollisimman helpoksi, uskaltaisin väittää että teidän olisi aika keskustella tästä asiasta todella juurta jaksain, ja hänen olisi aika valita, rakastaako hän sinua ja haluaako tehdä sinut onnelliseksi (nämä kaksi ovat hyvin lähellä sama asia) VAI eroatteko.
Ei sinun ole mitään järkeä elää miehen kanssa joka pitää sinua kodinkoneena ja panopuuna, vaikka kuinka häntä rakastat.
Niin, tyypillinen suomalainen mies käyttäytyy palvelualttiian aasialaisen kanssa kuvailemallasi tavalla ja siksi ne suhteet kukoistavatkin. Nainen ei kuitenkaan kunnioita miestä, joka kohtelee häntä paremmn kuin mitä hän ansaitsisi tulla kohdelluksi. Ja naiset eivät kohtele miehiä hyvin (katso nyt näitäkin naisia tässäkin ketjussa, jotka opastavat kouluttamaan miehestä puudelin), joten valitettavasti ohjeet, joita jakelet tilanteesi pohjalta, eivät ole yleistettävissä. Naisia tulee yleensä kohdella "huonosti", jotta mies heidän silmissään ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin.
" Ja naiset eivät kohtele miehiä hyvin (katso nyt näitäkin naisia tässäkin ketjussa, jotka opastavat kouluttamaan miehestä puudelin), joten valitettavasti ohjeet, joita jakelet tilanteesi pohjalta, eivät ole yleistettävissä. Naisia tulee yleensä kohdella "huonosti", jotta mies heidän silmissään ansaitsee tulla kohdelluksi hyvin."
Mies joka kohtelee vaimoaan huonosti, on sika siitä riippumatta rakastaako hän vaimoaan vai ei.
Miksi ihmeessä kohtelisin huonosti vaimoani, jota rakastan hyvin paljon ? Miten kukaan haluaa kohdella huonosti ihmistä jota rakastaa ? Toivottavasti sinulla ei ole lapsia, jos elät oppiesi mukaan.
Kannattaisiko sinun ihan oikeasti mennä psykiatrille ?
ja nyt se uskoo et sen käytös voi olla syynä tähän ongelmaan ja lupasi olla kiltisti mun seurassa, joten katsotaan miten tästä etenee. Tiedän kyl 100% et se rakastaa mua, sen on kyl näyttänyt monesti teoilla, se nyt vaan rentoutui liikaa mun seurassa ja ymmärsi ku sanoin et ei se voi olla samanlainen mun kaa kun sen miespuolisten kavereiden kanssa, esim. heittää samalaista huumoria yms.. Ainakin nyt tuntuu et se otti sen vakavasti ja haluaa oikeasti panostaa tähän.
Toivon että nuo ovat sinun sanojasi, sinun tulkintasi... "olla kiltisti".
Minulle tulee heti mieleen lapsi joka on jäänyt kiinni vaikkapa koulupinnauksesta... ja vaikka hän edelleen haluaisi pinnata kun ei koulu kiinnosta, niin hän kuitenkin lupaa "olla kiltisti" ja mennä kouluun vaikka se ei häntä pätkääkään haluta.
Jos olet hänen todellisen rakkautensa kohde, ei hänen tarvitse yrittää olla kiltisti, vaan hänen päällimmäisin tahtonsa on saada sinut tuntemaan olosi mukavaksi, kaikessa yhdessäolossanne.
Jos hän rakastaa sinua, hänen "rentoutumisensa" ilmenee avautumisena sinulle ja suurempana läheisyytenä sinun kanssasi; EI siis räpläilynä, kiroiluna tai piereskelynä.
(Okei, siis tietysti jos hän aivan sika ihmisenä niin sitten tietysti rentoutuminen voisi tarkoittaa "sinua kohtaan huonosti käyttäytymistä".)
Jos itse olisin mies joka vain haluaa seksiä ja toisen muita palveluja, niin kyllä minäkin selittäisin asiaa kuinka vain ja lupaisin olla kiltisti... mikä tarkoittaisi sitä että yritän näytellä olevani hyvä ja hellä aviomies vähän aikaa. Mutta se ei onnistu kauaa, ja todelliset tarkoitusperät tulevat esiin uudelleeen ja uudelleen.
Kyseleekö hän sinulta mitä haluaisit, mistä pitäisit, mitä ja miten sinä haluaisit, koska se on merkki siitä että hän todella rakastaa sinua ja spontaanisti etsii keinoja ilahduttaa sinua. Jokainen mies kyllä tietää että vaikkei yhtään välittäisi naisestaan, niin aina pitää nyt silloin tällöin jotakin keksiä, kukkia tms.
Sen, rakastaako hän sinua todella, näet siitä miten hän jatkuvasti sinua kohtelee, haluaako hän uhrata omaa aikaansa jotta sinulla olisi mukavaa, ja siitä, onko hän välittömästi ITSE heti pahoillaan jos on joskus tehnyt jotakin jonka tietää pahoittavan mielesi.
kyl ymmärtänyt että on käyttäytynyt väärin, et ei tosiaan voi olla samanlainen kun kavereiden kanssa, sanoi et ymmärsi et se voi hyvinkin olla syy tähän ongelmaan. Ja kyl se auttaa mua kotitöissä yms et ei halua multa vaa seksiä ja palveluita.. Ja kyllä on pyytänyt monesti anteeksi. Olet varmaan ymmärtänyt väärin,voi olla et vähän liioittelin, kun olin suuttunut, on se oikeasti normaalisti herrasmies, mutta kun ollaan muutettu yhteen niin rentoutui mun seurassa ja alkanut olla täysin oma itsensä, mutta ymmärsi nyt kun selitin että ei se voi olla mun kaa samanlainen kuin sen kavereiden kanssa, et parisuhteessa pitää olla viehättävä toisen silmissä. Oon kyl itsekin sallinut sille ton käytöksen ja mennyt mukaan siihen mulkkuhuumoriin, eli vikaa on mussakin... Ja tosta jalkovälin yms kouraamisesta se sanoi et tietää et kukaan nainen ei siitä tykkää, et se on tyhmää ja lapsellista eikä se ajatellut... Noo katotaan miten tää nyt tässä etenee..
Postailet nyt näitä naismytologian korruptoimia viestejäsi ja heittelet alakoulumaisia kommentteja, mistä palstan naiset palkitsevat sinut peukuilla. Luepa nyt ajatuksella se viesti loppuun, josta lainauksesi otit, niin ymmärrät kyllä, miksi nimenomaan rakastamaansa naista on joskus kohdeltava "huonosti" (= hänen ansaitsemallaan tavalla).
Kun mystifioi naisen, niin jossain vaiheessa todellisuus alkaa yleensä potkia kivuliaasti kasseille. Sitten voi olla tarvetta mielenterveyskuntoutukseen sinullakin.
En ole mitenkään harmistunut vaikka yksikään nainen ei palkitsisi viestejäni peukulla tai millän muullakaan.
Kysymys on yksinomaan siitä että olet kaiketi ymmärtänyt parisuhteen perimmäisen tarkoituksen jotenkin väärin. Parisuhteen tarkoitus ei ole kouluttaa toista, opettaaa toista elämään itselle sopivalla tavalla, käyttää toista hyväksi omien tarpeiden tyydyttämiseen tms.
Jos alkaa parisuhteen, on sen olennaisena osana syvä rakkaus ja kunnioitus toista kohtaan ystävänä, rakastajana ja puolisona. Siihen yhtälöön ei yksinkertaisesti mahdu toisen "rankaiseminen" tai "kurittaminen" toisen puutteiden takia. Sellainen käytös johtaa vääjäämättä asetelmaan jossa kumpikin alkaa lahjoa, uhkailla tai kiristää toista elämään itselle sopivalla tavalla.
Naisia, eikä sen paremmin miehiäkään, ei tule kohdella huonosti jotta toinen heidän silmissään alkaisi kohdella toista paremmin. Sehän on aivan selvää kiristystä... "jos et kohtele minua paremmin, niin..."
Jos rakkautesi ja kunnioituksesi toista kohtaan ei ole tarpeeksi syvä, että olet valmis auttamaan toista kaikessa, ja antamaan hänelle hänen puutteensa ja epätäydellisyytensä anteeksi, et voi mitenkään odottaa toisen rakastavan tai kunnioittavan sinua enemmän sen vuoksi että kotelet häntä huonosti. Tällainen toiminta johtaa vain aina pahempaan.
Ymmärsin kai hieman väärin tilanteenne. Anteeksi.
Parisuhteessa tulee aina tilanteita jolloin toinen voi olla ikäänkuin "ei-oma-itsensä" mistä tahansa syystä. Silloin on tärkeää että asioista jutellaan perinpohjin kun tilanne on ohi (yleensä tilanteen ollessä "päällä" seurauksena keskustelusta on vain lihava riita). Niitä asioita ei koskaan saa vain lakaista maton alle.
Mutta näin oletkin nyt ymmärtääkseni menetellyt. Uskon että asioiden käsitteleminen lisää keskinäistä välittämistä ja rakkautta, ja opitte taas jotakin uutta toisistanne ihmisinä.
Toivon teille kaikkea hyvää.
Onhan se kivaa, kun pääsee osoittamaan "moraalisuuttaan" ja "selkärankaisuuttaan" ihmissuhteissa mielikuvitusvastustajaa vastaan. Kehottaisin sinua kuitenkin lukemaan huolellisesti läpi postaukset, joita kommentoit, ennen kuin lähdet julistamaan ihmissuhdeoppiasi. Olet autuaallisesti onnistunut olemaan tajuamatta mitä sinulle on selitetty. Useimmilla miehillä on nuoruusvuosina tuo sama kehitysvaihe, joka sitten muuttuu myöhemmällä iällä katkeruudeksi, kun ei tajuta kuinka vuosien varrella on ihan itse kylvetty oman onnettomuuden siemenet.
Tässä sulle resepti ongelmaan: JÄTÄ SE JA OTA UUS TILALLE!
Mikä tässä nyt on niin vaikeata? Ei se ainakaan muuttumaan tuosta tule!
Myönnän sen itsekin, että aluksi piparin toivossa esitän jotain muuta kuin olen mut kuka jaksaa enää parin viikon jälkeen tehä sitä?
Miehenä ajattelisin että käytös on jokseenkin normaalia miehen käytöstä, mutta rajansa kaikella. Piereskely yms. sikailu on varmasti haitaksi naisen intohimoille miestä kohtaan. Itsellä on sama tilanne. Käyttäydyn "sikamaisesti" naista kohtaan, mutta en haluisi loukata häntä. Syitä on myös etten välttämättä rakasta häntä ja en välitä enää niin paljoa hänestä...Himoitsen muita naisia enemmän, mutten rakasta heitä...
"...joka sitten muuttuu myöhemmällä iällä katkeruudeksi, kun ei tajuta kuinka vuosien varrella on ihan itse kylvetty oman onnettomuuden siemenet."
Vain lauseen alkuosa on väärin (eli se jota en lainannut).
Itse olen enemmät puolet elämästäni ollut avioliitossa, eli en itse siis ole ihan nuori.
Jos parisuhde on kamppailua, valehtelemista tai asioiden pimittämistä, siinä kiinni jäämistä, huonoa käytöstä yms. niin SE liitto muuttuu ajan myötä katkeraksi.
Mutta miten ihmeessä perustelet sen, että rakkaudellinen suhde jossa pyritään avoimeen, tasapuoliseen kanssakäymiseen ja joka kaikilta osiltaan perustuu toisen kunnioittamiseen... muka muuttuisi katkeruudeksi ???
Jos se pitäisi paikkansa, niin silloinhan kaikki äidit muuttuisivat ajan kanssa katkeriksi lapsiaan kohtaan. Näin ei kuitenkaan usein asia ole. Todellinen rakkaus toista kohtaan kestää aika paljonkin, ja jos molemmat pyrkivät tekemään toisen elämän hyväksi... mikä ihme siinä sitä katkeruutta tuo ?
Olet kenties omassa liitossasi noudattanut noita periaatteitasi, mikä on aiheuttanut suhteen kylmenemisen (mikä on itsestäänselvyys jos käyttäytyisi kuten opetat). Omat virheesi ovat muuttuneet katkeruudeksi, itse kylvettyäsi liittosi tuhon siemeniä, ja nyt kuvittelet että rakkaudellisessa liitossa kävisi samoin.
Jos liitossa toinen käyttäytyy huonosti, silloin ratkaisu ei ole vastata pahaan pahalla, vaan yhdessä käydä ongelmia läpi ja päästä eroon koston kierteestä.
Olet nyt ilmeisesti suhteessa palvelualttiin ja nöyrän aasialaisnaisen kanssa etkä oikein ymmärrä sitä parisuhteiden todellisuutta, jossa suurin osa miehistä elää. Asemastasi jakelet sitten kirkasotsaisia muiden tilanteeseen soveltumattomia ihmissuhdeoppejasi. Tilanne rinnastuu siihen, että porvarillisesta idyllistä Mogadishun väkivaltaiseen kaaokseen siirtyvää valmistettaisiin koitokseensa pyhäkouluopeilla. Niillä eväillä ei siellä pärjätä. Miehet eivät hyödy ihmissuhteissa mitään pänttäämällä käytöksen kultaista kirjaa. Sen sijaan paljon hyödyllisempi opus olisi ”kuinka ansaitset vihollisesi kunnioituksen” tms . Kuten itse totesit ilman kunnioitusta ei ole rakkautta. A priori naiset eivät kunnioita (naisesta kiinnostunutta) miestä piirun vertaa, vaan pikemminkin halveksivat tätä.
ikäinen olet, vaikutat aika nuorelta?
Tuohan on aivan normaalia miehen käytöstä. Musta olisi aivan kamalaa jos mä en saisi piereskellä kotonani tai käyttäytyä ns. "normaalisti" vaan mun pitäisi koko ajan tsempata. Niin ja olen muuten nainen.
Taidat olla rakentanut aikamoisia pilivilinnoja parisuhteesta.
Minun mies oli aika samantapainen kun meidän suhde alko n. 21v. sitten. Hänellä oli kamala tapa ilmaista halujaan likistelemällä kovakouraisesti, tulemalla makaamaan päälleni ja hieromalla ruumistaan omaani vasten vaikken pitänyt siitä, se oli minusta inhottavaa ja ahdistavaa. Lisäksi hän teki sitä lastemme nähden. Aluksi en kehdannut sanoa mitään, sitten sanoin nätisti että älä viitsi ja kun sekään ei tehonnut niin potkaisin hänet pois joka kerta kun hän tuli ja sanoin tosi tiukalla äänellä että vihaan tuollaista lopeta tuo!! Se tehosi sitten ja tuollaiset lähentelyt ovat miltei loppuneet. Mutta sukupuolisen halun se tappoi toista kohtaan, kun toinen lähestyy sinua liian aggressiivisesti. Lisäksi alkaa pelätä kaikkea läheisyyttä kun ajattelen automaattisesti että taasko se tulee sieltä kimppuuni.
Miehet: olisiko teistä mukavaa jos naisenne kourisivat teitä kovakouraisesti munista?? Kuvitelkaa itsenne naisen asemaan, olisiko se teistä eroottista????
MInun mielestäni mieheni tuontapainen käytös kertoo hänen omasta käsittelemättömästä vaikeudestaan suhteessa seksuaalisuuteen ja läheisyyteenkin. Hän ei osaa ilmaista halujaan eikä tarpeitaan mitenkään muuten kuin lähes luolamiesmäisellä käytöksellä. Sitten vielä siihen päälle kaikki idioottimainen vitsailu seksisasioihin liittyen, sukupuolisuuteen, homokammoisuus..
Toisen kunnioitus ja huomioonotto tuntuu olevan aivan utopiaa monelle miehelle. Että voisi puhua mitä haluaa ja tarvitsee ja arvostaa. Jos toinen ei pidä siitä että piereskellään niin onko niin vaikeaa pidättää?
niin tutulta, tolta se just tuntuu. Mites teillä sitten se suhde eteni?
Nykyään ei edes tee mieli pussata sitä ( viime aikoina oon yrittänyt herätellä niitä halujani ja joskus on alkanut tulemaan jtn ja sanoin sille et nyt tekis mieli, mut sen sijaan et mentäis suoraan hommiin mies tekee jtn muuta, et pitää siis harrastaa seksiä silloin kun sille sopii!? ) niin sen hengitys haisee aina niin pahalle, et ei edes tee mieli sitäkään aina...Kyl se nyt prkl vaikuttaa, tuskin sekään innostuis jos piereskelisin ja haisisin pahalle jatkuvasti ja käyttäisin rumaa kieltä..
"Lisäksi alkaa pelätä kaikkea läheisyyttä kun ajattelen automaattisesti että taasko se tulee sieltä kimppuuni. "
"Sitten vielä siihen päälle kaikki idioottimainen vitsailu seksisasioihin liittyen, sukupuolisuuteen, homokammoisuus."
Ihan kuin mun suusta. On oikeasti helpottavaa huomata et on muitakin jotka on samaa mieltä mun kanssa eikä heti syyttämässä mua. Pakko lisätä yksi juttu, mitä en muistanut aikaisemmin mainita, mies kertoi joskus että sillä kävi samoin sen exän kanssa, eli exän ei enää tehnyt mieli. Oisko se vika nyt tosiaan miehessä!?
Nyt ollaan siinä tilassa että kelaan eroa lähes koko ajan. Seksiasiat on välillä ihan jäässä, välillä annan säälistä. Asiat mitkä pitää yhdessä on lapset ja koira.
Jotenki omat silmät avautu tässä keskustelussa tajuamaan että tuo mieheni ikävä tapa käydä minuun käsiksi vasten omaa tahtoani oli kyllä yksi mikä sai minut pelkäämään läheisyyyttä häneen. Lisäksi se tappoi seksuaalisen haluni mieheeni.
Asia on niin, että on herrasmiehiä, jotka ovat aina herrasmiehiä, ja sitten on näitä perusjamppoja, jotka käyttäytyvät kuten sun miehesi.
Puolensa kummassakin. Herrasmies voi olla täydellinen sellaiselle naiselle, jota pitää kohdella kuin kukkaa kämmenellä ja nainen voi ja haluaa olla sellainen. Eli herkkä, avuton ja Nainen, isolla N:llä. Hillitty ja rauhallinen, kauniskäytöksinen ym. eli mies saa olla Mies, mutta ei sovinisti.
Herrasmiehestä ei koskaan tule tuollaista köyrijää, hän ei tee sitä ikinä omalle rakkaalleen, vaimolleen, lastensa äidille, elämänsää naiselle, sulottarelle etc, vaan hän on aina herrasmies, mutta se vaatii myös naiselta herkkyyttä tiedostaa tämä asia. Eli halut ne tulee säännöllisesti miehellekin ja nainen osaa oikein käsitellä miehensä tarpeita ja mies kunnioittaa tätä.
Sitten on nämä perusmiehet, jotka tekevät tuota kaikkea, ovat ihan tavallisia äidin poikia, kilttejä, mutta se poikamaisuus tulee esiin juuri sun tapauksessa. Jotkut kasvattavat itselleen selkärangan puolisonsa jatkuvalla opastuksella. Se voi olla raskas tie. Vaatii tahtoa antaa kaikessa ymmäryksessä itseään pantavaksi :).
Sitten on nämä sovinistit erikseen.