Viimeksi huomasin yhden nuoren naisen menevän samalla bussilla ( ei seutuliikennebussilla ). Sillä oli kissa mukanaan ja jotenkin moneen kertaan meinasin sanoa jotakin siitä kissasta, koska tykkään eläimistä. Nainen oli mielestäni ihan tavallinen. Jotenkin se oli vain vaikeata, vaikka nykyään saatan alkaa juttelemaan naisten kanssa kaikenlaista. Eihän sitä koko ajan nuorisinkkumieskään jaksa alkaa jutustelemaan nuorten naisten kanssa. Tää tuntuu lähinnä selittelyltä, koska jotenkin koko ajan ajattelin sanoa jotain sille naiselle. Tuttavallisessa mielessä, en iskumielessä, koska kieltämättä sen kantolaatikon sisällä oleva kissa kiinitti mun huomion. Olin siis jääräpää kun en jutellut. Aloin jo suurentelemaan asiaa mielessäni niin kuin luin täältä jonkun kirjoittamasta miehen tekemästä ihmeellisestä iskurityksestä ( jättää tuntemattomalle naiselle oma puhelinnumeronsa )jossain odotushuoneessa, jonka seurauksena nämä kaksi ihmistä asuu nykyään yhdessä. Tällainen iskuyritys on tietenkin hyvä kun nainen suostuu, mutta jos liikaa alkais käyttäytymään samanlailla, niin vaikuttais se aika epätoivoiselta. Missä on siis se sinkkumiehen epätoivoisuuden ja sopivan yrityksen raja ? Tietenkin voi olla vähemmän sukupuolisesti suuntautunut ja jutella vaan ihmisille riippumatta kummasta sukupuolesta on kyse. Naiset kuulemma tykkäisivät että jos ne ovat jossain itsekseen ( kassajonossa, puistossa, bussissa...) että miehet enemmän juttelisivat heille. Kuitenkin sitä valitetaan että miehiltä ei näin kesäisin saa ollenkaan rauhaa ( vai tarkoitetaanko sillä joitain liian röyhkeitä yrityksiä ?). Taidan olla vähän hölmä kun mietin tällaisia. Tiedän että mun pitäs aina jutella silloin kun siltä tuntuu ja sitä asiaa ei kannattais turhaa monimutkaistaa. Kaduttaa etten jutellut sille naiselle, vaan tein siitä niin suuren asian, vaikka oon ihan sosiaalinen ihminen. Silti ajattelen että voi mennä liiaallisuuksiin jos alkaa höpiseen lähes jokaisen nuoren naisen kanssa vastaavanlaisissa tilanteissa. Enkä ees mitenkään pitänyt sitä naista erityisen kiinnostavana, jotenkin sen kissa vaan teki siitä mielenkiintoisen...ohhoijaa...taidan seota :)
Lähestyäkö vaiko ei ?
Kas siinä pulma
2386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Turhaa tuommosta yksittäistä tilannetta on rueta sen enempää pähkäilemään. Eikun vaan uusia tilanteita "tsekkailemaan". Epätoivoisuus sana kannattaa unohtaa.
sähän oon jaksanu pohtia:). ihan hyvä kylläkin, koska miehet yleensä käyttää aivojaan ihan liian harvoin.
mutta niin..juurikin tää 'miehiltä ei saa rauhaa'-kommentti tarkottaa juurikin lähinnä näitä limasia, yököttäviä imbesillejä (jotka kaiken muun hyvän lisäks on jossain kolmessa promillessa..), joiden keskustelunavaus on mallia 'meille vai teille, pulu' tai vaihtoehtosesti käyvät sen kummempia sumeilematta perseestä kiinni.
eli siis, normaali kanssakäyminen, juttelemaan tuleminen, sosiaalisuus, ystävällisyys..on ihan täysin eri asia. siitä ei tod voi tulla muuta kun hyvä mieli:). toki ujommat ihmiset saattavat jopa hetkeksi häkeltyä, mutta siihen ei maailma kaadu.
toisin sanoen olit oikeessa siinä ettei kannata monimutkaistaa asioita, juttelemaan vaan silloin kun tekee mieli (jutella;)).
niin, ja ainakin allekirjottanut ei muuten ees osaa ottaa sitä iskuyrityksenä, jolloin se ei myöskään vaikuta epätoivoselta.