Olipa mielenkiintoinen palsta! Oma näkökulmani leivän lihottavuudesta..
25-vuotta tyypin 1 diabeetikkona
--------------------------------------------------------------------------------
Olen kohta 25-v. mitannut verensokeria koska sairastan tyypin 1 diabetesta eli joudun pistämään insuliinia elääkseni. Kun sairastuin v. 1985 niin silloin sairaalassa opetettiin mitä ovat "pitkä ja "lyhyt" kestoiset hiilarit. Silloin opin että, jos haluan mahdollisimman tasaisen verensokerikäyrän niin en koske vaaleaan vehnään(ns. tyhjiin hiilihydraatteihin) mutta täysjyväruisleipä jossa kuitua yli 10 g 100 g:ssa on yksi avaintekijä tasaisessa verensokeritasapainossa ja siten myös insuliiniä ei tarvitse niin paljoa kuin "höty" hiilariruokavaliossa. Samalla painoni on ollut hyvin tasaista BMI n. 22(pituus 183cm paino n. 75 kg). Kun olen kohta kaksikymmentä viisivuotta mittaillut verensokeria monta kertaa päivässä ja noudattanut mielestäni vähä(tai oikeasti sanottuna oikein kuitu pitoista ruokavaliota), harrastanut liikuntaa jonkin verran ja nyt yli nelikymppisenä ei ole liikaa rasvaa vartalossa(fitnesskunnossa) ja elinkomplikaatioita ei ole tullut. Munuaiset ovat "kestäneet" paljon isommat liha määrät kuin ravintosuositukset suositteelee. "Pitkä sokeri HbA1c oli viimeksi HbA1c 6,3.
Päiväni ruokavalioon kuuluvat: Täysjyvätuotteet(tarkalla seulalla), kana, kala,porsaan liha, maituotteita(ei makeutettuja), virgino neitsytöljyä vähintään 2 rkl, porkkana(ei keitettyä mielellään), kasviksia vapaasti(ei mitään salaatin kastikkeita) , pähkinöitä, kahvia(liikaakin).
Eli kirjoittelun pointtini on: Olen vahvasti sitä mieltä että, oikeanlaiset täysjytuotteet kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon koska verensokeri pysyy tasaisena ja saa paljon tärkeitä kuituja ja mikä tärkeintä "ruisleipä" ei lihota vaan oikean laatuisen hiilarin ja energian saanti kulutukseen nähden pitää ihmiset normaalin kokoisena. Valitettavasti se on unohdettu jo vuosikymmeniä sitten mitä varten me ihmiset tänne maapallolle synnyttiin. Eli tekeemän töitä ruoan eteen eikä passiivisena olemiseen...
25-vuotta tyypin 1 diabeetikkona
--------------------------------------------------------------------------------
Olen kohta 25-v. mitannut verensokeria koska sairastan tyypin 1 diabetesta eli joudun pistämään insuliinia elääkseni. Kun sairastuin v. 1985 niin silloin sairaalassa opetettiin mitä ovat "pitkä ja "lyhyt" kestoiset hiilarit. Silloin opin että, jos haluan mahdollisimman tasaisen verensokerikäyrän niin en koske vaaleaan vehnään(ns. tyhjiin hiilihydraatteihin) mutta täysjyväruisleipä jossa kuitua yli 10 g 100 g:ssa on yksi avaintekijä tasaisessa verensokeritasapainossa ja siten myös insuliiniä ei tarvitse niin paljoa kuin "höty" hiilariruokavaliossa. Samalla painoni on ollut hyvin tasaista BMI n. 22(pituus 183cm paino n. 75 kg). Kun olen kohta kaksikymmentä viisivuotta mittaillut verensokeria monta kertaa päivässä ja noudattanut mielestäni vähä(tai oikeasti sanottuna oikein kuitu pitoista ruokavaliota), harrastanut liikuntaa jonkin verran ja nyt yli nelikymppisenä ei ole liikaa rasvaa vartalossa(fitnesskunnossa) ja elinkomplikaatioita ei ole tullut. Munuaiset ovat "kestäneet" paljon isommat liha määrät kuin ravintosuositukset suositteelee. "Pitkä sokeri HbA1c oli viimeksi HbA1c 6,3.
Päiväni ruokavalioon kuuluvat: Täysjyvätuotteet(tarkalla seulalla), kana, kala,porsaan liha, maituotteita(ei makeutettuja), virgino neitsytöljyä vähintään 2 rkl, porkkana(ei keitettyä mielellään), kasviksia vapaasti(ei mitään salaatin kastikkeita) , pähkinöitä, kahvia(liikaakin).
Eli kirjoittelun pointtini on: Olen vahvasti sitä mieltä että, oikeanlaiset täysjytuotteet kuuluvat suomalaiseen ruokavalioon koska verensokeri pysyy tasaisena ja saa paljon tärkeitä kuituja ja mikä tärkeintä "ruisleipä" ei lihota vaan oikean laatuisen hiilarin ja energian saanti kulutukseen nähden pitää ihmiset normaalin kokoisena. Valitettavasti se on unohdettu jo vuosikymmeniä sitten mitä varten me ihmiset tänne maapallolle synnyttiin. Eli tekeemän töitä ruoan eteen eikä passiivisena olemiseen...
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kakkostyyppinä samat sanat.
Ero kokojyväruisleivän ja vehnäleivän välillä on iso, vehnäleipä nostaa minulla verensokeria todella reilusti ja ruisleipä huomattavasti vähemmän. En pysty kyllä ruisleipääkään syömään rajoituksetta, tuommoinen 50 g kerralla on sopiva määrä. Pastakaan (syön kokojyväpastaa maun vuoksi) ei ole ongelma mutta irtonainen riisi ja peruna ovat ongelmallisia. Perunaa syön vähän keitoissa.
Ohra on myös ok, varsinkin ohrapuuro. Pavut kanssa.
Isoin ongelma hiilihydraattien kanssa on määrä, en voi syödä kovinkaan paljoa kerralla ja kun syön kolme ateriaa päivässä niin hiilihydraattien kokonaismäärä jää pieneksi.
Kuidun suhteen kasvikset ovat paljon tärkeämpiä kuin kokojyvävilja, puhun siis itsestäni. Vilja ei auta vatsavaivoihin juuri lainkaan mutta kasviksia syömällä ongelmia ei ole.
Oletko koettanut onko mitään eroa kiinteillä perunoilla ja jauhoisilla perunoilla sokerisi nousuun? Entä bataatti? Mitkä ovat omat kokemuksesi?
Oletko itse huomannut eroa basmatiriisin ja muiden riisien välillä?
"Virallisesti" katsotaan, että yleensä basmatiriisi ja kiinteät perunat sekä bataatit nostaisivat veren sokeria maltillisemmin. Oletko itse kokenut niin?
Ihan uteliaisuuttani ja oppiakseni kysyn.
Ja vielä: älkää häipykö! Järjen ääntä täällä kaivataan!
ja sitten jälleen erimieltä.
Hiilihydraatti on hiilihydraattia =sokeria diabeetikolle.
Vähillä hiilihydraateilla ei kuiduilla ole paljon muuta merkitystä kuin haittaa.
olisiko tärkkelyksen määrällä väliä ? Diabeettisilla henkilöillä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8596651
"Tutkimuksessa tutkittiin kolmen erilaisen leivän vaikutusta diabeettisen henkilön verensokeriin verrattuna valkoiseen leipään. Lopputulos: Kaikki leivät nostivat verensokeria samalla tavalla.
"CONCLUSION: Three different bread types consumed as an alternative to white bread in Turkey, increase blood glucose levels of diabetic patients similar to white bread."
Leivät olivat kokojyvävehnäleipä, vehnäleseleipä ja ruisleipä. Eli on aivan sama syötkö ranskanleipää tai kokojyväleipää, verensokeri pomppaa samalla tavalla. Verensokerin ja insuliinin kannalta, mikään leipä ei siis ole toista terveellisempi. Diabeetikon ei siis kannattaisi juuri leipää syödä. Glykeemisellä indeksillä ei kannata huijata itseään."
ja terveillä:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8596651/40797338
"ei vaikuttanut aterianjälkeisiin verensokereihin.
http://www.nature.com/ejcn/journal/v53/n4/pdf/1600716a.pdf
"Rye bread decreases postprandial insulin response but does not
alter glucose response in healthy Finnish subjects"
"Conclusions: Wholekernel rye bread produces lower postprandial insulin response than wheat bread, but THERE IS NO DIFFERENCE IN GLUCOSE RESPONSE. The latter is in accordance with in vitro results. Postprandial glucose andinsulin may also be affected by type of rye bread. Characteristics of different types of rye breads must be furtherinvestigated to develop health properties of rye breads."
Ei siis terveysvaikutuksia...vaan verensokerit pomppaa ja kovaa, oli valkoista leipää tai ruisleipää! "
muuten verensokiin vaikuttaa se, jos leivän päällä on voita, rasvaista juustoa ja vaikkapa leikkelettä ja kasviksia? Ei kai kukaan nyt paljasta leipää pupella...Kiinnostuksesta kyselen.
Perunaa käytän vähän ja perunan syön kuorineen. Olen pitänyt perunaa "tyhjänä" energiana ja siksi en syö kuin korkeintaan yhden perunan aterialla. Kiinteä peruna mielestäni ei nosta niin nopeasti.
Täysjyväriisiä -ja makaroonin eron vaalean huomaa verensokerin käyttäytymisessä. Eli jos haluaa "hakkaavat" verensokerit niin syö vaaleaa. Itse en kylläkään niin ole riisin - ja makaronin ystävä vaaan Sen täysjyväruisleivän jota menee niin paljon että tällä palstalla ei uskalla tunnustaa sitä. Mutta minun pitää vain todistaa itselleni se ja sen teen verensokeria mittaamalla. Nyt kun oiken lasken niin syön n8- 10 palaa (20g) ruisleipää vrk:ssa riippuen liikunnasta ja verensokerin tasosta. Alhaiset (hypot) korjaan maidolla, sipirillä tai banaanilla jne. Näitä hypoja vain joskus tulee kun on insuliinista riippuvainen(tyypin 1) ja sen alhaisen verensokerin (hypon) korjaamiseen tarvitsee nopeasti vaikuttavaa hiilaria.
Hypo voi tulla vaikka silla tavalla kun on pistänyt insuliinin ja näkee että pistosvälineessä tai kohdassa on verta tai sitten on kuluttanut enemmän kuin on syönyt hiilareita. Liikunta muuten laskee verensokeria vielä pitkään liikunnan jälkeen. Tässä taudissa on oppinut/täytynyt oppia itseään tarkkailemaan tarkasti hiilareiden suhteee.
Tähän voin vain vastata, että on henkilökohtaista verensokerin/hiilareiden tarkkailua monta kertaa päivässä niin yllä oleva ei pidä paikkaansa. On aivan erilaista syödä vaaleaa vehnää kuin täysjyväruista verensokerin kannalta(huomasin tämän jo 25 vuotta sitten kun sairastuin!). Kun oma haima ei tuota insuliiniä sitä pitää pistää jonkin verran ulkoisesti. Insuliinin määrään voi vaikuttaa ruokavaliolla(kuitupitoinen) ja liikunnalla.
että hidastaa verensokerivaikutusta eli aterian GI hieman laskee. Tämänhän jo vanha kansa tiesi ja söi voipottua ! Glykeeminen kuorma on kuitenin valtava, jos vetää 6-9 palaa vaikka ruisleipää päivässä. Potaattikin voi nostaa diabetesriskiä.
"Potato and french fry consumption and risk of type 2 diabetes in women"
http://www.ajcn.org/content/83/2/284.abstract
"Conclusions: Our findings suggest a modest positive association between the consumption of potatoes and the risk of type 2 diabetes in women. This association was more pronounced when potatoes were substituted for whole grains. "
Eikä auttanut perunan korvaaminen täysjyvällä...
Kysymys on koko ajan siitä kuinka paljon hiilihydraattia sietää.
Ottamalla esim. palan hapankorppua, siihen juustohöylällä voita ja päälle rasvaista juustoa niin ravintojakauma alkaa sattua diabeetikolle.
Opetelkaa diabeetikot käyttämään energialaskinta ja vertailkaa verensokereita eri jakaumilla päivän ravinnossa niin homma hoituu.
Diabeetikon hiilihydraatin sietokyky on erittäin rajoitettu jos haluaa pysytellä erossa lääkkeistä (D2) tai mahdollisimman vähällä insuliinilla (D1).
insuliinin määrään voit vaikuttaaa kaikkein eniten pitämällä kaiken sortin hiilihydraatit vähissä tai poissa kokonaan.
suomalaistutkimuksessa, ei tärkkelyksen määrää vakioitu. Verensokeri ja insuliinin määrä oli juurikin siihen verrannollinen.
"Heh, huomasitko, että hiilihydraattimäärä oli pienepi ruisleivässä? Insuliinivastehan tulee hiilihydraatin määrän mukaan...Vähemmän hiilaria, vähemmän insuliinia...Kuitenkaan hiilihydraatien vähennys (ruisleipä vs valkoinen) ei vähentänyt verensokerivastetta eli kaupallisen ruisleivän GI oli sitten ilmeisen korkea (jopa korkeampi kuin valkoisen leivän). Kuidut eivät tässä tutkimuksessa vaikuttaneet mitään. Kannattanee katsoa Taulukko 1 ja kuva 2, niin ymmärrät...
- Vehnäleivässä oli imeytyviä hiilihydraatteja 61 g per annos
- Kokojyväruisleivässä oli imeytyviä hiilihydraatteja 55 g
Tärkkelyksen määrät olivat siis 58,1 g ja 47,6 g.
Niin, ei siis ihme, että ruisleipä vapauttaa vähemmän insuliinia, kun hiilihydraattia on vähemmän. Jos hiilihydraattimäärä olisi ollut sama, ei eroa olisi ollut. Tärkkelyksen määrä on tässä se määräävä tekijä, ei leivän laatu...eli vähentämällä hiilihydraatteja kuten VHH:lla, insuliinia vapautuu vähemmä, mikä on hyvä asia.."
Kiinteä peruna käy selvästi paremmin, toisaalta se tulee minulla yleensä keitosta, jossa on paljon muutakin vihannesta tai sitten perunasalaatista. Ero uuniperunaan on iso, tuommoisessa isossa uuniperunassa on vain luokkaa 40 g hiilihydraattia mutta verensokeri heilahtaa sekä mitatusti että nälkä-indeksillä (ts. kahden tunnin päästä hirveä nälkä) paljon enemmän kuin kiinteillä perunoilla. Kiinteänä perunana käytän Bintjeä ja jauhoisena Rosamundaa. Perunasalaatti lounaana toimii ihan hyvin, verensokeri kestää alle 10 (kaksi tuntia ruokailusta) eikä tule nälkää.
Riisiruuista olen perso vain risotolle, johon käytän Arborio-riisiä ja se ei sovi minulle ollenkaan. Tummasta riisistä tehty pilahvi (riisi kuullotetaan öljyssä ja keitetään kypsäksi) kävisi paljon paremmin mutta sitä tuli opiskeluaikoina syötyä liikaa. Riisillä muutenkin valmistustapa ja lajike tuntuu vaikuttavan paljon. Hassu juttu on sitten se, että sushi on ihan ok vaikka sushi-riisi on aika lailla samanlaisesti käyttäytyvää kuin Arborio. Ilmeisesti risoton valmistuksessa tärkkelys tosiaan irtoaa aika pitkälle. (risotto on siis suolainen riisipuuro, se espanjalainen ruoka on paella.) Lisäkeriisille saattaa paras valmistustapa olla höyrytys, tuntuu että se ei ammu sokeria niin korkealle. Samaten tietysti vaikuttanee keitinveden määrä.
Kokojyväpasta on onneksi ok. Pidän Puttanescasta kovasti.
Bataatista en välitä, joten ei ole tietoakaan.
Itsellä hävisi suurin osa väsymyksestä kun lopetin hiilihydraattilisäkkeiden käytön ja korvasin ne vihanneksilla. Käytän siis edelleen pastaa mutta harvemmin ja perunaa sekä riisiä ruuissa, joissa niitä perinteisesti käytetään.
Risotto harmittaa paljon, pidän kovasti mutta kun se on työläs tehdä enkä pysty syömään sitä kuin hyvin pienen annoksen niin en viitsi tehdä.
"Diabeetikon hiilihydraatin sietokyky on erittäin rajoitettu jos haluaa pysytellä erossa lääkkeistä (D2) tai mahdollisimman vähällä insuliinilla (D1)." Tääs Veijo olet oikeassa. Oikean laatuista ja oikea määrä kulutukseen nähden. Lääkärit nykyään kyllä aika herkästi määräväät lääkkeitä..
Esim jos olen aikeissa lähteä ulos liikkumaan 5 mmol/l vs:ssa niin tarvitsee erilaisesti "tankata" kuin 9 sokereissa. Uskoakseni terveidenkin jollain tavoin tarvitsee ajatella syömisiään ennen lenkille lähtöä?
MIten sitten Veijo tehdään kun haiman Beetasolut eivät tuota insuliinia? Kuhnehoitoako?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/suomen_ensimmainen_haimansiirto_tehtiin_hyksissa_1657671.html
Kohta jo on ovella Langerhansin saarekkeiden siirtokin yhtenä mahdollisuutena.
Ruisleivissä on isot erot, perinteinen ruisleipä on tiivistä ja varsin hitaasti sulavaa. Huonoimmat kaupan leivistä ovat ihan yhtä nopeita kuin valkoinen leipä. Edes kaupallinen juureen tehty ruisleipä ei ole välttämättä kovinkaan hidasta koska kohottamiseen on voitu käyttää ilmaa.
Uskoisin, että tiiviys on paras arvostelutapa ruisleivän hitaudelle. Höttöleipä on aina nopeampaa eikä se, että valmistusaineena on ruista tee asiaa eriksi. Jopa viljan alkuperällä on merkitystä, etelämpänä rukiissakin on enemmän gluteenia, joka mahdollistaa ilmavamman leivän. Jauhatuskin merkitsee paljon, karkeammasta jauhosta tulee tiiviimpi leipä.
Hyvä esimerkki matalasta GI:stä on tortilla, puhdasta vehnäjauhoa ja GI puolet paahtoleivästä.
Itse syön Oululaisen ruispaloja ja Lidlin saksalaista tiiliskivileipää. Nuo eivät nosta minulla verensokeria niin paljoa kuin muut ruisleivät.
mopon kierroslukumittaria laskeakseen v hh :t ja ohh:t ja rhh.t
Mopo savuttaa jo 40 % hh.lla
Näin on mitä enemmän joutuu pureskelemaan sen hitaampaa on hiilihydraattien imeytyminen. Toivottavasti olisi leipätutkimuksissa käytetty suomalaista jälkiuuniruisleipää jonka kuitupitoisuus on n. 13-15 g/100g.
Diabeetikon hiilihydraatin sietokyky on erittäin rajoitettu jos haluaa pysytellä erossa lääkkeistä (D2) tai mahdollisimman vähällä insuliinilla (D1).
Ja mieluummin juureen tehtyä. Joku ulkomainen höttöleipä, joka on tehty kuoritusta ruisjauhosta ja nostatettu hiivalla (ja johon on saatettu lisätä joko gluteenia tai vehnäjauhoa) ei juurikaan poikkea vehnäleivästä.
Tuo on oikeastaan kansallinen häpeä, että ruisleipien GI:tä ei ole mitattu täällä vaan pitää turvautua Australialaisiin mittauksiin.
Hyvä kirjoitus oikeiden kuitujen puolesta. Vertailkaa ulkomuodon eroja Matti Heikkilä vs. Mikael Fogelholm. Mielestäni Mikael on sutjakkaampi: -)