YKSI SELVÄ ETU VHH.sta

tasataan verensokereita ilman vuoristorataefektiä. Välipalatkin ovat melkoisen turhia.

Kyllä allekirjoitan tuon nälän tunteen häviämisen. Se on mahtavuutta, kun takana on vuosia epäonnistuneita nälkäkuureja. On paljon enemmän aikaa tehdä muuta, kuin askarrella ajatuksineen ruuan kimpussa. Ennen ei ehtinyt kuin kotoa siirtyä työpisteeseen, niin heti oli nälkä kurnimassa, ja oli jo pakko alkaa miettimään seuraavaa siirtoa ruuan suhteen, yleensä piti jo eväät kaivaa ennen ruokatuntia. Nyt menee aamusta iltapäivälle, ennen kuin nautin mitään ruokaa. Vettä tulee juotua kyllä aika reippaasti, ettei kuivu.

Varmaan tuon nälän laantumisen myötä tulee tosiaan nautittua ruokaa paljon vähemmän kuin ennen rhh:lla. Ainakin meillä on ruokamenot pienentyneet. Toisaalta, tulee sallittua itselle enemmän laatuherkkua kuten tummaa suklaata ja pähkinöitä sekä herkkuamme Mascarponea (joka aina loppuu kesken kaupasta mrrrr!!!). Mutta joku jo mainitsikin tässä ketjussa, että ällötys tulee ajoittain aika pian ja välillä ei vaan ilkeä enää syödä. Tämä on mainiota että sitä todella syö pelkästään tarpeeseen eikä tunnesyömistä tai hypoglykemian seurauksena tulevaa ahmimisreaktiota tule lainkaan vaikka olisi pidemmänkin ajan syömättä. Ja on kuitenkin niin hyvä ja virkeä olo. En usko että tätä muutosta voi edes kuvitella kukaan semmoinen, jolla on sokerinsietokyky on ollut normaali eikä verensokerin heittely ole hallinnut elämää.

Ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen meikäläinen on uskomattoman hyvävointinen ja pirteä tähän aikaan vuodesta. Lienee myöskin runsaan D-vitamiinin nauttimisen "syytä". =)))

liikkua, kun ei tule hiilariväsymystä tai hiilaripöhöä.

Puhut vähän mutta asiaa. Mukavaa kun ei tarvi olla koko ajan lappamassa koko ajan jotain naamaan. Pysyy kunnolliset välit ruokailussa.

ja niin palasivat trollitkin.
Vaan että ravintoa VHH:lla saa vain vitamiinipilleripurkista.