Poikaystävälläni on lapsi exänsä kansa ja poikaystäväni tavallaan jätti minun vuokseni tuon lapsensa äidin. Pelkäsin kovasti poikaystäväni vanhempien ja sukulaisten tapaamista, koska heidän suhtautumisensa tällaiseen "perheenrikkojaan" hirvitti. He ottivat minut yllättävän hyvin vastaan ja tietävät minun olevan monessa mielessä parempi miniäehdkas, kuin tuo ex.
Poikaystäväni äiti pitää kuitenkin järjettömän paljon (soittelevat päiittäin, käyvät yhdessä ostoksilla jne,...) yhteyttä poikaystäväni exään. Kun vielä ottaa huomioon sen, ettei tuo ex anna poikaystäväni tavata nykyään lainkaan omaa lastaan tai edes salli tämän tunnustavan isyyttään, tuntuu tilanne uskomattomalta. Poikaystäväni äiti on ollut minua kohtaan alusta asti ystävällinen, mutta ärsyttää, kun näillä on kotonaankin hyllyt täynnä kuvia tuosta poikaystäväni ex-tyttöystävästä (kun olisikin kuvia vain lapsesta). Jotenkin minusta tuntuu, että tuo tuleva anoppi on kaksinaamainen. Poikaystäväni on itsekin sanonut äitinsä yrittävän saada tätä palaamaan exänsä kanssa yhteen. Nämä ovat kuulemma tullee toimeen erittäin hyvin ja olleet alusta saakka läheisiä.
Mietin kuitenkin sitä, minkä takia poikaystäväni äiti kokee tuon exn paremmaksi miniäehdokkaaksi. Tämä seurusteli ensin vuoden verran poikaystäväni kanssa (meni ihan samalla tavalla "väliin", kuin minäkin, eli heidän tavatessaan mies seurusteli vielä toisen kanssa) ja sitten he erosivat. Eron jälkeen he jatkoivat vielä jonkin aikaa seksisuhdetta ja tuo tyttö jätti pillerit pois kertomatta kuitenkaan miehelle (antoi ymmärtää käyttävänsä niitä edelleen)ja tuli raskaaksi. tavallaan hän siis lapsen avulla hankki miehen takaisin itselleen. Tuo suhde ei kuitenkaan lapsenkaan vuoksi kestänyt, vaan rakoili jatkuvasti. Poikaystäväni oli vasta kuukausi ennen meidän tapaamistamme muuttanut virallisesti yhteen tuon lapsensa äidin kanssa. Meillä oli yhdenillanjuttu ja minulla ei ollut mitään tarkoitusta "vampata" varattua miestä itselleni. Tämä teki itse sen ratkaisun: pommitti minua soitoillaan 2 viikkoa, kunnes ensimmäisen kerran päätin vastata. Tämä kertoi jättäneensä exänsä ja halusi suhteen minun kanssani. Aloimme viettää aikaa yhdessä ja tapailu kehittyi seurusteluksi. Tuo exä jäi katkerana soittelemaan perään ja alkoi kiristää miestä lapsella. Tällä hetkellä mies ei siis saa tavata omaa poikaansa lainkaan ja lapsen äiti estää isyyden tunnustamisen (mies ei halua vuoden oikeusprosessia ja anataa asian siksi olla). Nuo poikaystäväni ovat tietoisia mainitsemistani asioista, mutta ilmeisesti tuo minun tuleva anoppini nyt vain on niin ihastunut mummona olemiseen, että haluaa siksi vaalia suhdettaan poikansa exään.
Poikaystäväni ex on 20-vuotias, poikaystäväni 21 ja minä 24. Tuolta exältä jäi lapsen vuoksi koulut kesken ja tämä elää täysin sosiaaliturvan varassa. Tällä ei ole kiinnostusta jatkaa opintoja, vaan tämä elää yksin lapselleen. Poikaystäväni ei halunnut aikanaan isäksi, vaan joutui tuohon tilanteeseen tavallaan vastentahtoisesti. En ymmärrä miksi tuo tuleva anoppini siis näkee tuolla tavalla toimivan vielä lapsellisen tytön pojalleen parempana tyttöystävänä, kuin minut. Opiskelen yliopistossa ja minulla on koulun ohella erittäin hyväpalkkainen työ. Ennen kaikkea olen se nainen, jonka kanssa poikaystäväni itse haluaa jakaa elämänsä. Se onkin toki minulle tärkeintä, mutta inhottaa tavata poikaystäväni vanhempia, kun tiedän, että tuo äiti vain mielistelee, mutta omassa mielessään toivoo, että heidn poikansa palaisi yhteen exänsä kanssa.
Poikaystäväni äiti pitää kuitenkin järjettömän paljon (soittelevat päiittäin, käyvät yhdessä ostoksilla jne,...) yhteyttä poikaystäväni exään. Kun vielä ottaa huomioon sen, ettei tuo ex anna poikaystäväni tavata nykyään lainkaan omaa lastaan tai edes salli tämän tunnustavan isyyttään, tuntuu tilanne uskomattomalta. Poikaystäväni äiti on ollut minua kohtaan alusta asti ystävällinen, mutta ärsyttää, kun näillä on kotonaankin hyllyt täynnä kuvia tuosta poikaystäväni ex-tyttöystävästä (kun olisikin kuvia vain lapsesta). Jotenkin minusta tuntuu, että tuo tuleva anoppi on kaksinaamainen. Poikaystäväni on itsekin sanonut äitinsä yrittävän saada tätä palaamaan exänsä kanssa yhteen. Nämä ovat kuulemma tullee toimeen erittäin hyvin ja olleet alusta saakka läheisiä.
Mietin kuitenkin sitä, minkä takia poikaystäväni äiti kokee tuon exn paremmaksi miniäehdokkaaksi. Tämä seurusteli ensin vuoden verran poikaystäväni kanssa (meni ihan samalla tavalla "väliin", kuin minäkin, eli heidän tavatessaan mies seurusteli vielä toisen kanssa) ja sitten he erosivat. Eron jälkeen he jatkoivat vielä jonkin aikaa seksisuhdetta ja tuo tyttö jätti pillerit pois kertomatta kuitenkaan miehelle (antoi ymmärtää käyttävänsä niitä edelleen)ja tuli raskaaksi. tavallaan hän siis lapsen avulla hankki miehen takaisin itselleen. Tuo suhde ei kuitenkaan lapsenkaan vuoksi kestänyt, vaan rakoili jatkuvasti. Poikaystäväni oli vasta kuukausi ennen meidän tapaamistamme muuttanut virallisesti yhteen tuon lapsensa äidin kanssa. Meillä oli yhdenillanjuttu ja minulla ei ollut mitään tarkoitusta "vampata" varattua miestä itselleni. Tämä teki itse sen ratkaisun: pommitti minua soitoillaan 2 viikkoa, kunnes ensimmäisen kerran päätin vastata. Tämä kertoi jättäneensä exänsä ja halusi suhteen minun kanssani. Aloimme viettää aikaa yhdessä ja tapailu kehittyi seurusteluksi. Tuo exä jäi katkerana soittelemaan perään ja alkoi kiristää miestä lapsella. Tällä hetkellä mies ei siis saa tavata omaa poikaansa lainkaan ja lapsen äiti estää isyyden tunnustamisen (mies ei halua vuoden oikeusprosessia ja anataa asian siksi olla). Nuo poikaystäväni ovat tietoisia mainitsemistani asioista, mutta ilmeisesti tuo minun tuleva anoppini nyt vain on niin ihastunut mummona olemiseen, että haluaa siksi vaalia suhdettaan poikansa exään.
Poikaystäväni ex on 20-vuotias, poikaystäväni 21 ja minä 24. Tuolta exältä jäi lapsen vuoksi koulut kesken ja tämä elää täysin sosiaaliturvan varassa. Tällä ei ole kiinnostusta jatkaa opintoja, vaan tämä elää yksin lapselleen. Poikaystäväni ei halunnut aikanaan isäksi, vaan joutui tuohon tilanteeseen tavallaan vastentahtoisesti. En ymmärrä miksi tuo tuleva anoppini siis näkee tuolla tavalla toimivan vielä lapsellisen tytön pojalleen parempana tyttöystävänä, kuin minut. Opiskelen yliopistossa ja minulla on koulun ohella erittäin hyväpalkkainen työ. Ennen kaikkea olen se nainen, jonka kanssa poikaystäväni itse haluaa jakaa elämänsä. Se onkin toki minulle tärkeintä, mutta inhottaa tavata poikaystäväni vanhempia, kun tiedän, että tuo äiti vain mielistelee, mutta omassa mielessään toivoo, että heidn poikansa palaisi yhteen exänsä kanssa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nyt kyllä tulee takkiin, mutta itsehän kysyit.
Ei mummona oloon ihastuta eikä se ole joku leikki. Poika on lapsenlapsi ja sitä toivottavasti rakastetaan aidosti, silloin pakettiin kuuluu myös lapsen äiti. Jos äiti vielä on mukava ihminen sitä parempi. Pitäisikö sinut asettaa paljon yläpuolelle koulutuksesi vuoksi. Onneksi lapsella on ainakin yksi aikuinen ihminen elämässä. Kai on aika normaalia, että isovanhemmat haluaisivat lapsenlapsiensa isän ja äidin elävän yhdessä.
Sinut on otettu mukavasti vastaan, ole iloinen siitä. Ethän sinä anoppisi kanssa ala elämään vai oletko niin epävarma suhteestasi, että epäilet anopin sen pystyvän rikkomaan.
epävarma suhteestani, eikä minua pitäisi asettaa kenenkään yläpuolelle koulutukseni vuoksi. En tiedä kävikö kirjoituksestani selväksi se asia, että poikaystäväni mielestä tämä lapsensa äiti ei suinkaan ole mukava ihminen, koska on nyt evännyt lapselta oikeuden isäänsä ja virallisesti myös noihin isovanhempiin. Kun mies ei ole koskaan tunnustanut lasta (lapsen äiti on estänyT), ei lapsella edes virallisesti ole näitä isovanhempia. Lisäksi käsitykseni mukaan eronneilla pareilla on yleisesti ottaen sellainen käytäntö, että nuo mummolakyläilyt laopsen kanssa hoidetaan aina sen vanhemman taholta, kumman puolen sukulaisista on kysymys. Koska isä ei edes itse saa tavata lastaan (lapsen äidin toimesta), niin täytyykö sen äidin olla joka päivä änkemässä exänsä vanhempien luo?
On täysin normaalia, että isovanhemmat tahtoisivat lapsenapsensa vanhempien elävän yhdessä, mutta eikö näille merkitse mitään heidän oman lapsensa onni? Jos poika ei halua elää lapsensa äidin kanssa, niin täytyykö isovanhempien olla tökkimässä soppaa omine lusikoineen?
Jos olen epävarma suhteestani, niin en ainakaan tuon poikaystäväni lapsen äidin, enkä tulevan anoppini suhteen. Pelkään vaan, etten opi itse myöskään pitämään poikaystäväni äidistä, kun koen ja kuulen tämän koko ajan "juonivan" selkäni takana.
On pelkästään poikaystävän saamattomuutta, että lapsi ei ole virallisesti tunnustettu.
Äiti ei voi estää isyyden selvitystä ja vahvistusta. Poikaystäväsi taitaisi mieluummin paeta vastuuta ja unohtaa koko käärön.
Kun kerran kaikki osapuolet ovat kuitenkin vakuuttuneet poikaystäväsi isyydestä, ei ola lainkaan kummallista, että hänen äitinsä haluaa olla yhteydessä pienokaiseen.
Sinun käsityksesi eronneista on muutoinkin hatara, nämä asiat riippuvat täysin vallitsevasta tilanteesta ja ihmisten kyvystä sopeutua uuteen tilanteeseen.
Nähdäkseni selkäsi takana ei tapahdu juonimista. Et vain osaa oikein käsitellä tilannetta, joka onkin hieman ristiriitainen. Poikaystävä ei saa tavata lastaan, mutta näinköhän tämä sitä edes haluaa, kun ei oikeuksiaan perää.
Minun mielestäni on ainakin täysin luonnollista, että anoppini on yhteydessä mieheni lasten äitiin myös suoraan. En koe sitä juonimisena, enkä takinkääntönä. Anoppi on minua kohtaan ystävällinen ja lämmin. Ei siinä ole kyse kaksinaamaisuudesta. En voi alkaa asettamaan rajoja sille, ketä hän tapaa ja millaiset välitä sälyttää. En vaikka olen hänen poikansa vihitty vaimo.
Jos anoppisikin pelkää menettävänsä lapsenlapsensa jos ei jatkuvia välejä pidä... Kyllähän kuulostaa kovilla kierroksilla menevän tuo anoppisi... Tiedän näin monta kertaa tapahtuneen. niin kuin usein muulloinkin, en usko tuon siitä ex-ästä ja sen paremmuudesta johtuvn vaan todellakin ainoastaan lapsenlapsesta...
Ja ei siihen isyydentunnustukseen mitään oikeusprosesseja tarvita, miehesi menee lastenvalvojan tykö, kertoo tilanteen ja vaatii isyysselvityksiä. Jonka jälkeen lapsi on niissä sann lapsen äiti mitä sanoo. Kyllä se lapsen etu on tärkeämpi kuin äitin lapsella leikkiminen.
tarvitaan oikeusprosessi, koska lastenvalvojalla käymisen jälkeen lv ottaa yhteyttä äitiin ja jos äiti vastustaa (kuten tämä on uhannut tehdä), ei maistraatti voi vahvistaa isyyttä ja täten isän täytyy nostaa kanne.
eihän se kersa kuiteskaan ole edes miehes pentu. nää tapaukset on niin tuttuja... yleisiä nykyaikana. Niinkuin kauniissa ja rohkeissa: oikea isä paljastuu vasta yli 30 vuoden jälkeen!
Unohtakaa koko lapsi ja sen äiti, niin ei tarvi miettiä moisia luusereita.
Kirjoituksestasi päätellen poikaystäväsi o n kanssasi pelkästään rahan takia. Ex-tyttöystävä on hänen elämänsä rakkaus. Sillä hetkellä kun ex ottaa hänet takaisin, sinä lennät kuin leppäkeihäs. Itselleni kävi juuri sillä tavalla.
aika kaukana siitä,... minulla on kyllä hyvät tulot jne,... mutta en minä nyt niin hullu ole, että poikaystävälleni rahaa syytäisin ja että tämä minun varoistani hyötyisi. poikaystäväni exä ei myöskään ole tälle elämänsä rakkaus. poikaystäväni ei ole tuon exänsä (lapsen äiti) kanssa lainkaan tekemisissä. sen sijaan poikaystäväni vanhemmat ovat.
niin, poikaystäväni on kanssani siksi, että olen mukava, kaunis, älykäs, hyvä sängyssä, avoin, sosiaalinen, mielenkiintoinen, paljhon elämää ja maailmaa nähnyt, menestyvä, ahkera jne,... raha on takuulla niitä viiemisiä asioita, jotka tälle merkkaavat. minun elintasostani tämä ei hyödy mitään muuta, kuin sen, että saa leivän päälleen sekä juustoa, että makkaraa ja asuu prameammin, kuin ennen. poikaystävälleni ei kuitenkaan merkitse suuremmin se, miten tämä asuu, silläonhan tuo moneen kertaan kysellyt, emmekö voisi muuttaa pienempään asuntoon, sillä häntä harmittaa, ettei pysty maksamaan puolta asumismenoistamme (en sitä kyllä odotakaan, koska asuisin tässä samassa paikassa oli poikaystävää tai ei).
Poikaystäväsi on sinun kanssa yhden yön keikan jälkeen, ilmoittanut kahden viikon kuluttua, että haluaa elää sinun kanssa, siis tuttavuus yhden yön jälkeen ja sen sitten varmuus, että olet se oikea. Herää jo, oliskohan kysymys sinun kauneudesta, älykkyydestä, rahasta ja rakkaudesta ei tietoakaan. Ehkä entinen ex on huomannut tämän, eikä halua lapselleen epäkypsää isää, mutta haluaa isovanhemmat lapselleen. Myös sinun kypsymättömyyttä osoittaa kysymykset, eikö yleensä isovanhempien lapset toimita lapsia isovanhemmilleen, et tiedä elämästä vielä mitään,
on paljon miehiä, jotka eivät halua olla missään yhteydessä lapsiinsa (alkoholi, mustis uus) ja silloin äiti hoitaa onneksi tämän homman, lapselle on nimittäin iso rikkaus, että on myös isovanhemmat.
Mies kyllä veisi lapsen itse isovanhempien luo (omien vanhempiensa siis), jos lapsen äiti vain antaisi tämän olla tekemisissä lapsen kanssa (ei ole kysymys siitä, etteikö isä haluaisi). En pidä sitä normaalina/sopivana, että lapsen äiti käy poikaystäväni äidin kanssa shoppailemassa ym, ilman, että edes lapsi on mukana.
Miksi et pidä sopivana anopin ja hänen lapsenlapasensa äidin yhteydenpitoa?
Lähteekö anoppi sinun kanssasi shoppailemaan? Oletko kokeillut?
Mies kyllä veisi lapsen itse isovanhempien luo...olisiko isä halukas olemaan itse lapsen kanssa? Jo hänen "ei halua riidellä" asenteensa on jokseenkin läpinäkyvää, liittyen nyt isyyden tunnustamiseen, isyyden vahvistuksen vaatimiseen.
Viesti ikävä kyllä tässä tilanteessa eksälle, eli lapsen äidille on se, että miestä ei kiinnosta lapsi.
Lues myös uudelleen kommenttini tuolla ylempänä.
On paljon mahdollista, että anoppisi pitää yhteyttä lapseen, koska hänkään ei toisaalta halua riidellä poikaystäväsi kanssa, mutta ei myöskään halua menettää kontaktia lapsenlapseensa.
Nämä tällaiset asia ovat harvoin yksioikoisia.
Mitäpä jos exän lapsi ei olekaan poikaystäväsi? Hän kieltää isyyden muka siksi, että poikaystäväsi on huono isä, mutta ei oikeasti halua testejä tms. koska lapsi onkin jonkun muun? Kannattaa miettiä...