Itseluottamus ja kiinnostus poissa

Minä olen 35, eli parhaassa työiässä.Työtön joutuu nuukailmaan rahankäytössään.Tosin minulle on käynyt niin, että tähän nuukailuun ja säästämiseen tottuu ja lopulta sillä vähällään jopa tulee toimeen.Jäin työttömäksi vuosi sitten kun työnantaja meni konkurssiin.Töissä olin kuusi vuotta.Ennen viimeisintä työpaikkaani olin juuri sellainen "reppana" kuin moni muukin, eli työkkärin kursseja kurssien perään ja ilmaistyötä työharjoittelun nimikkeellä.Luonteeltani olen hieman epäsosiaalinen ja viihdyn lähinnä yksin tai muutaman hyvin tutun henkilön seurassa.Minua ei kiinnosta firman pikkujoulut ja muut firman urheilutapahtumat vaan jään mielellään niistä pois.Lisäksi kun olen hieman epäsosiaalinen ja eristäytyvä, niin minun on vaikeaa taas ajatella, että kohta joudun taas jollekin työkkärin kursseille ja joku ihmeen tuutori siellä käyttää jokaisen henkilön luona tyyliin "tämä on tässä on herra x ja herra x on tullut meille työharjoitteluun..." Isothan nämä ansiosidonnaiset eivät ole, ja jos jossain vaiheessa tippuu peruspäivärahalla niin sitten olla vielä tiukemmalla, mutta kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että saa elää omaa yksinkertaista elämäänsä johon kuuluu vaikkapa kirjastolla ja kuntosalilla käynti.Laiska en ole, mutta kun motivaatiota ja itseluottamusta ei vaan riitä enää työpaikan etsimiseen ja työkkärin pompotukseen kurssilta kurssille.Lisäksi olen huomannut saman kuin moni muu, että eipä ole yhtään työpaikkaa, missä ei olisi joku mulkku josta saa sellaiset traumat että ne muistaa vuosienkin päästä.Jopa työkkärin vajaan kahden kuukauden harjoittelujaksolla joku hemmetin pässi alkoi kiusata minua vaikka tein aivan ilmaista työtä firmalle.Koko aika oli arvostelemassa ja neuvomassa ja vahtimassa ja kyselemässä mitä työtehtäviä minä nyt teen.Näin mulle on käynyt työelämässä, tsemppiä vaan kaikille.
2296
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

No ainakin itsetuntemusta sinulta löytyy, joten oisko se sellainen avain, jolla löydät omimman alasi.
Sellaisen missä saat tehdä aika itsenäisesti, vaikka yksin, töitä. Sellaisiakin tehtäviä on.

Nykypäivä vaatii vähän liikaa meitä kaikkia kaikenlaiseen "ryhmätyöhön", "pakkopullan yhteisyöntiin", "virkistysviikonloppuun puolijoukkuteltassa talvisodan hengessä". Ja kaikki nuo joutuu tekemään ihmisten kanssa, joiden kanssa ei "normielämässä" juttelisi edes yllättävän kireistä pakkasista.

Jostain syystä aika monelle työpaikalle pesiytyy niitä samantyylisiä tyyppejä mitä koulumaailmassa tunnettiin aikanaan nimellä "kovikset"; just ne jotka röökäs ennen kuin oppivat tavaamaan, just ne jotka uskals sanoa milloin mitäkin - tarpeetonta ja tarpeellisen loukkaavaa.

Mietin just viimeeksi tänään että se kovasti tänä syksynä mainostettu työpaikan huumori, työporukan kesken viljeltävä kettuilu ja satuttava v*ttuilu on niin veteen piirretty viiva, että missä on se raja joka ylittää sen.

Monesta työpaikasta, oli se harjoittelupaikka tms. puuttuu empatia.
Jos työpaikkaan tulee uusi työntekijä - jokaisen, ihan jokaisen pitäisi muistaa miltä se tuntuikaan se uuteen paikkaan tuleminen, sopeutuminen.

Älä hukkaa energiaa enää enempiin kursseihin.
Raivaa tiesi johonkin kivaan työpaikkaan - niitäkin on! Ainakin haluan uskoa niin....vaikka joo! itselläkin on välillä usko horjunut...

Äänestä

"epäsosiaaliselle" ihmiselle voisi sopia siivoojan työ. Luotettavista henkilöistä on huutava pula.
Kannattaa ensin seurata siivousliikkeiden kohteita, jotta huomaa missä ne siivoavat. Jos esim. haluaa tehdä yksin työtä, niin pyytää päästä sellaiseen kohteeseen jossa saa tehdä yksin.

Palkka ei ole hääppönen, mutta sillä pärjää, kunhan ei liikoja pröystäile.

Minä siivoan aikaisin aamulla juuri sentakia, kun tykkään työskennellä yksin ja tykkään saada itse järjestää työni niin, että homma toimii, eikä pomo läähätä niskaan. Pääsen sopivasti alta pois, kun kohteen työntekijät saapuvat kaakattaen ja kotkottaen.

Siivoojan työ ei ole unelma-ammattini, mutta teen ennemmin sitä, kuin istuisin työkkärin tylsillä kursseilla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


PeteTheWarrior kirjoitti:

Minä olen 35, eli parhaassa työiässä.Työtön joutuu nuukailmaan rahankäytössään.Tosin minulle on käynyt niin, että tähän nuukailuun ja säästämiseen tottuu ja lopulta sillä vähällään jopa tulee toimeen.Jäin työttömäksi vuosi sitten kun työnantaja meni konkurssiin.Töissä olin kuusi vuotta.Ennen viimeisintä työpaikkaani olin juuri sellainen "reppana" kuin moni muukin, eli työkkärin kursseja kurssien perään ja ilmaistyötä työharjoittelun nimikkeellä.Luonteeltani olen hieman epäsosiaalinen ja viihdyn lähinnä yksin tai muutaman hyvin tutun henkilön seurassa.Minua ei kiinnosta firman pikkujoulut ja muut firman urheilutapahtumat vaan jään mielellään niistä pois.Lisäksi kun olen hieman epäsosiaalinen ja eristäytyvä, niin minun on vaikeaa taas ajatella, että kohta joudun taas jollekin työkkärin kursseille ja joku ihmeen tuutori siellä käyttää jokaisen henkilön luona tyyliin "tämä on tässä on herra x ja herra x on tullut meille työharjoitteluun..." Isothan nämä ansiosidonnaiset eivät ole, ja jos jossain vaiheessa tippuu peruspäivärahalla niin sitten olla vielä tiukemmalla, mutta kolikon kääntöpuolena on kuitenkin se, että saa elää omaa yksinkertaista elämäänsä johon kuuluu vaikkapa kirjastolla ja kuntosalilla käynti.Laiska en ole, mutta kun motivaatiota ja itseluottamusta ei vaan riitä enää työpaikan etsimiseen ja työkkärin pompotukseen kurssilta kurssille.Lisäksi olen huomannut saman kuin moni muu, että eipä ole yhtään työpaikkaa, missä ei olisi joku mulkku josta saa sellaiset traumat että ne muistaa vuosienkin päästä.Jopa työkkärin vajaan kahden kuukauden harjoittelujaksolla joku hemmetin pässi alkoi kiusata minua vaikka tein aivan ilmaista työtä firmalle.Koko aika oli arvostelemassa ja neuvomassa ja vahtimassa ja kyselemässä mitä työtehtäviä minä nyt teen.Näin mulle on käynyt työelämässä, tsemppiä vaan kaikille.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu