Haluaisin kommentteja miehiltäkin.
Muutimme poikakaverin kanssa yhteen yli vuoden seurustelun jälkeen. Alussa kun tapasimme, minä olin ehkä enemmän mielissään hänestä kuin hän minusta, ainakaan hän ei ilmaissut tunteitaan samalla tavalla kuin minä ja yhtä voimakkaasti. Olin aina ensimmäinen joka sanoi rakastuneensa, parikin kertaa sanoin sen ja en saanut samaa ilmoitusta häneltä. Hän sanoi että hänelle rakastuminen ei vain tule niin helposti ja nopeaa... mitä tästä voi päätellä? mielestäni sitä vain rakastuu tai sitten ei rakastu.. en usko että siinä on mitään hiton aikarajoja että mulle ei tule niin nopeasti sitä tunnetta yms yms..
mietin nyt että onko hän ikinä ollut minuun rakastunut.. nyt hän kyllä sanoo että rakastaa jne mutta en muistaakseni ole ikinä kuullut häneltä "olen rakastunut sinuun" lausetta.. mitä mieltä olette tästä? jotkuhan menevät yhteen sen takia että ovat löytäneet "sopivan" kumppanin ja on "järkevää" ottaa tällainen ja tällainen kumppani.. mieheni on kropaltaan todella hyvännäköinen, minä en niinkään. Alussa minulla oli ylipainoa jonkin verran ja silti mies otti minut. Ois varmasti saanut paaaljon paremmankin. Tätä mietin paljon, miksi hän otti itseään selvästi "alemmalla" tasolla olevan, kun olisi saanut paremmankin?
kertokaa minkälaisia itse olette rakkauden tunnustamisessa ja ns. itsensä alttiiksi laittamisessa
Muutimme poikakaverin kanssa yhteen yli vuoden seurustelun jälkeen. Alussa kun tapasimme, minä olin ehkä enemmän mielissään hänestä kuin hän minusta, ainakaan hän ei ilmaissut tunteitaan samalla tavalla kuin minä ja yhtä voimakkaasti. Olin aina ensimmäinen joka sanoi rakastuneensa, parikin kertaa sanoin sen ja en saanut samaa ilmoitusta häneltä. Hän sanoi että hänelle rakastuminen ei vain tule niin helposti ja nopeaa... mitä tästä voi päätellä? mielestäni sitä vain rakastuu tai sitten ei rakastu.. en usko että siinä on mitään hiton aikarajoja että mulle ei tule niin nopeasti sitä tunnetta yms yms..
mietin nyt että onko hän ikinä ollut minuun rakastunut.. nyt hän kyllä sanoo että rakastaa jne mutta en muistaakseni ole ikinä kuullut häneltä "olen rakastunut sinuun" lausetta.. mitä mieltä olette tästä? jotkuhan menevät yhteen sen takia että ovat löytäneet "sopivan" kumppanin ja on "järkevää" ottaa tällainen ja tällainen kumppani.. mieheni on kropaltaan todella hyvännäköinen, minä en niinkään. Alussa minulla oli ylipainoa jonkin verran ja silti mies otti minut. Ois varmasti saanut paaaljon paremmankin. Tätä mietin paljon, miksi hän otti itseään selvästi "alemmalla" tasolla olevan, kun olisi saanut paremmankin?
kertokaa minkälaisia itse olette rakkauden tunnustamisessa ja ns. itsensä alttiiksi laittamisessa
Vastaukset 6
Vanhimmat
tommosia, ettei ne niin helposti sano rakastavansa, vaikka rakastaisikin. Eiköhän teot puhu sen puolesta. Mitä valitat jos kerran olette yhteen jo muuttaneet.
Ei niitä tunnustuksia kannata sen kummemmin tivata. Jos menee hyvin niin eiköhän se riitä.
Jos alat epäilemään, niin asetat kyseenalaiseksi suhteenne epävarmuudellasi ja siinä käy juuri niin kuin pelkäätkin. Turhaa jossitella onko sopiva vai järkevä, vai mitä. Ei kukaan ulkopuolinen täällä voi sanoa sitä miksi miehesi sinut otti, todennäköisesti siksi että välittää sinusta. Mitä vastausta oikein haet, odotatko ilkeitä kommentteja, sillä täällähän niitä satelee usein urakalla.
Unohda koko suoli24 ja keskity teidän suhteeseenne. Nauti siitä, että teillä on toisenne.
Turhaa tuommoisia on murehtia.
Jos hän rakastaa, niin eikös silloin ole jossain vaiheessa rakastunutkin.
Miksi yrität mitätöidä hänen rakkautensa epäilyilläsi.
Rakastatko sinä oikeasti, kun et luota kumppanisi rakkauteen.
Jotta voit rakastaa ja olla rakastettu, sinun tulee hyväksyä itsesi ja pitää itseäsi rakkauden arvoisena, eikä jotenkin alemmalla tasolla olevana.
Lopeta itsesi mollaus. Arvosta itseasi, jotta miehesikin sen huomaa. Heikko itsetunto on rankkaa, mutta sinun tulee rakastaa sinua sinuna, jotta muutkin rakastaisivat sinua. Unohda heti tuo alemmalla tasolla- juttu! Entinen kumppanini lopulta petti mua, samantyyppisen ajatteluni ja kundin oman egon kohotus ongelmien takia, erosin ja sain lopulta 8 vuoden takaisen ihastukseni, ja pian muutetaan yhteen ja kundi sanoo joka paiva, miten paljon rakastaa. Niin kyl jokainen nainen sen ansaitsee kuulla oli millainen vain!
Itse olen tuollainen "hitaasti lämpenevä". Meni ehkä sellainen puolisen vuotta että pystyin sanomaan rakastavani toista. En ole koskaan rakastanut tulisesti vaan rakastuin tosiaan hitaasti. Toinen puolisko kertoi myöhemmin pelänneensä ties mitä, kunen vastannut hänen rakkauden tunnustuksiinsa samalla mitalla. En vain halunnut sanoa, mitä en tarkoittanut. Kerroin sen silloin, kun kysyi asiasta. Ongelma se ei ole enää ollut. Rakastan ja sanon sen, vaikka aikaa veikin vähän enemmän.
Ehkäpä se siitä.
Rakkaus on tahtotila. Ihastuminen on tunnetila.
Vanhoissa jutuissa on viisautta. "Tahddotko rakastaa ..."
Tyhmä kysymys. Miten voi tietää, onko 'rakkaus' oikeaa, jos kukaan ei tiedä edes sitä, mitä se 'rakkaus' on. Jos sinä epäilet, niin ongelma lienee oma itsetuntosi, hoida se kondikseen ja etsi sellainen, joka tunnustaa sulle rakkautensa. Siltikin, siitä huolimatta, epäonni saattaa suosia, koska mieähet ottavat sellaisen naisen, jota voivat solvata ja tehdä huonommakseen. Ne jotenkin huomaa sen itsetunto-ongelman ja käyttävät sitä hyväkseen päästäkseen niskan päälle ja tehdäkseen puolisosta alamaisen ja kynnysmaton.