Luulosairaana pitäminen puoskarointia!

Avaus puoskarointia vastaan:

Taudit pitää tutkia oikeasti.

Edes lääkärin luulo ei ole tiedon väärti!

87

2150

    Vastaukset

    • Homesairaat ovat varmaan tämän hetken puoskaroiduin ryhmä, joka on jätetty kokonaan hoidotta.



      • sanasinko kirjoitti:

        Haastan kaikki kynnelle kykenevät kannattamaan tätä ketjua!

        HOME SWEET HOME:

        http://www.youtube.com/watch?v=OYuY98iR02A&feature=player_embedded

        "Haastan kaikki kynnelle kykenevät kannattamaan tätä ketjua!"

        - Höh, ei yhtään kannatusta?

        Itsekö tässä pitää runoilla kuin ruuneberi koko ajan.

        Missä on Vertti-Eetu - sano sinä edes jotain!


      • sanasinko kirjoitti:

        "Haastan kaikki kynnelle kykenevät kannattamaan tätä ketjua!"

        - Höh, ei yhtään kannatusta?

        Itsekö tässä pitää runoilla kuin ruuneberi koko ajan.

        Missä on Vertti-Eetu - sano sinä edes jotain!

        luulotauti ole joskus sittenkin siellä homebisneksessä. Luulevat poistavansa ongelmat poppakonstein ja usein "ehkä" mittatilaustyönä. Tai miten on omatoimiset "homeremonttien tekijät" omistusasunnoissa. Ilman mitään suojaimia ja ilman oikeaa asiantuntemusta "tee se itse porukat".
        "Meillä ei ole vielä työkaluja nykymyrkyille". "Ehkä kymmenen vuoden päästä".
        Palokunta on kuulemma hoitanut niitä pahimpa toksiinimyrkkytapauksia kuntoon.

        Meilläkään Sanasinko ei ole tulevaisuus kovin ruusuinen jollemme hakeudu puhtaaseen asuntoon ja heittele kaikki pois mitkä oireita aiheuttavat. Kiertäen kaukaa paikat missä oireita on.
        Vähintä on se selviämisellemme, että olemme paljon ulkona ja pois oireista. Näin se menee kokemukseni perusteella. Nimimerkki el voi tästä varmaan kertoa lisää. MIKSI näin on.
        Mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. En lähde enää kokeilemaan menisikö hommat takapakkia eli taasen tästä huonommaksi. Irtaimistoa en enää heittele pois ennenkuin maksaja löytyy. STOP on sanottava joskus tälle hullulle huuhaalle aivan tosissaan. Varsinkin jos itse syytön. Mutta siltikin vaikka ei olisikaan.
        Lääkäreille on riittänyt kun olen läväyttänyt "kortit" (paperit) pöytään. Eivät ole sanoneet luulosairaaksi vaikka ehkä niin ovat ajatelleetkin.
        Homekoirapaperit, VOCkipaskapaperit, solumyrkkypaperit ja runsas bakteerikasvupaperit.
        Sanoin tuolla toisaalla, että iso ratas lähti pyörimään alamäkeen. Nyt ei enää leikitä Sanasinko.
        Kuunnellaan hyvää musaa ja fiilikset korkealle.
        Tämä on Sanasinko "peliä". Olen pelannut tuppeakin "Lapin naisten ja miesten korttipeli". Kannon päällä oli leuku ja kossupullo. Sääntöjen mukaan sai kumpaankin tarttua tarvittaessa. Jännä peli.
        Pitää vaan tuntea kaverit aika hyvin kenen kanssa siihen peliin lähtee. Varsinkin heidän käyttäytymisensä nousuhumalassa.


      • vertti-eetu kirjoitti:

        luulotauti ole joskus sittenkin siellä homebisneksessä. Luulevat poistavansa ongelmat poppakonstein ja usein "ehkä" mittatilaustyönä. Tai miten on omatoimiset "homeremonttien tekijät" omistusasunnoissa. Ilman mitään suojaimia ja ilman oikeaa asiantuntemusta "tee se itse porukat".
        "Meillä ei ole vielä työkaluja nykymyrkyille". "Ehkä kymmenen vuoden päästä".
        Palokunta on kuulemma hoitanut niitä pahimpa toksiinimyrkkytapauksia kuntoon.

        Meilläkään Sanasinko ei ole tulevaisuus kovin ruusuinen jollemme hakeudu puhtaaseen asuntoon ja heittele kaikki pois mitkä oireita aiheuttavat. Kiertäen kaukaa paikat missä oireita on.
        Vähintä on se selviämisellemme, että olemme paljon ulkona ja pois oireista. Näin se menee kokemukseni perusteella. Nimimerkki el voi tästä varmaan kertoa lisää. MIKSI näin on.
        Mutta kun se ei ole niin yksinkertaista. En lähde enää kokeilemaan menisikö hommat takapakkia eli taasen tästä huonommaksi. Irtaimistoa en enää heittele pois ennenkuin maksaja löytyy. STOP on sanottava joskus tälle hullulle huuhaalle aivan tosissaan. Varsinkin jos itse syytön. Mutta siltikin vaikka ei olisikaan.
        Lääkäreille on riittänyt kun olen läväyttänyt "kortit" (paperit) pöytään. Eivät ole sanoneet luulosairaaksi vaikka ehkä niin ovat ajatelleetkin.
        Homekoirapaperit, VOCkipaskapaperit, solumyrkkypaperit ja runsas bakteerikasvupaperit.
        Sanoin tuolla toisaalla, että iso ratas lähti pyörimään alamäkeen. Nyt ei enää leikitä Sanasinko.
        Kuunnellaan hyvää musaa ja fiilikset korkealle.
        Tämä on Sanasinko "peliä". Olen pelannut tuppeakin "Lapin naisten ja miesten korttipeli". Kannon päällä oli leuku ja kossupullo. Sääntöjen mukaan sai kumpaankin tarttua tarvittaessa. Jännä peli.
        Pitää vaan tuntea kaverit aika hyvin kenen kanssa siihen peliin lähtee. Varsinkin heidän käyttäytymisensä nousuhumalassa.

        toimintaperiaateeni jatkossa.
        Jos oireita omiksi tarpeiksi, niin sen vielä jotenkin kestää. Mutta jos kaverillakin, niin on toiminnan aika. Sitähän ei kestä enää erkkikään.




      • vertti-eetu kirjoitti:

        vaikka uuteen kirjaan asti. Luulo ei ole tiedon väärti.

        http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/home-tuhosi-terveyteni/14190

        Totta, monta kirjaa voisi kirjoittaa...

        Väsyttää kaameasti, eli nukkumaan.

        Reidet tärisevät vähän ja koko kropassa on sellaista pientä tärinää.

        Päivällä oli pahimmat oireet siitä, kun söin ison siivun vaaleaa joululimppua, jonka päällä oli juustoa. Vasemman silmäkulman kohdalla poskiontelo alkoi oireilla heti tuon jälkeen sen verran, että otin saman tien B3- ja D3-vitamiinit. Päänsärkyä ei taaskaan tullut onneksi, noilla pillereillä pysyy kurissa hyvin, mutta jotain myrkkyjä lähtee tuolta kai liikkeelle eikä ollut mukava olo ollenkaan.

        Saas nähdä, mitä neurologi noista oireista sanoo. Raskasta tulee taas olemaan, se on varmaa. Tosin vapina näkyy sormistakin ojentaessa kädet suoraan eteen, niin ettei ainakaan sitä tarvii selittää.


      • sanasinko kirjoitti:

        Totta, monta kirjaa voisi kirjoittaa...

        Väsyttää kaameasti, eli nukkumaan.

        Reidet tärisevät vähän ja koko kropassa on sellaista pientä tärinää.

        Päivällä oli pahimmat oireet siitä, kun söin ison siivun vaaleaa joululimppua, jonka päällä oli juustoa. Vasemman silmäkulman kohdalla poskiontelo alkoi oireilla heti tuon jälkeen sen verran, että otin saman tien B3- ja D3-vitamiinit. Päänsärkyä ei taaskaan tullut onneksi, noilla pillereillä pysyy kurissa hyvin, mutta jotain myrkkyjä lähtee tuolta kai liikkeelle eikä ollut mukava olo ollenkaan.

        Saas nähdä, mitä neurologi noista oireista sanoo. Raskasta tulee taas olemaan, se on varmaa. Tosin vapina näkyy sormistakin ojentaessa kädet suoraan eteen, niin ettei ainakaan sitä tarvii selittää.

        ja tiukka ilme. Heti ovella. Ei kai ne pekkaa pahempia ole neurologitkaan.
        Varsinkaan jos oivaltavat, että asiakas haluaa apua eikä selittelyjä.
        Sehän on oma juttusi kuinka päästät selittelemään tai käsiä levittelemään.
        Minulla meni melkein kuusikymmentäviisi vuotta kun ymmärsin, että lääkärit ovat sairaiden palvelijoita ja auttajia eikä toisin päin (palveluammatti viimeisen päälle). Tsemppiä, kyllä Sinä selviät siitä kun et ala turhia selittelemään asian vierestä. Jätä se asia lääkärille. Taitavat asian "ehkä" paremmin.


      • vertti-eetu kirjoitti:

        ja tiukka ilme. Heti ovella. Ei kai ne pekkaa pahempia ole neurologitkaan.
        Varsinkaan jos oivaltavat, että asiakas haluaa apua eikä selittelyjä.
        Sehän on oma juttusi kuinka päästät selittelemään tai käsiä levittelemään.
        Minulla meni melkein kuusikymmentäviisi vuotta kun ymmärsin, että lääkärit ovat sairaiden palvelijoita ja auttajia eikä toisin päin (palveluammatti viimeisen päälle). Tsemppiä, kyllä Sinä selviät siitä kun et ala turhia selittelemään asian vierestä. Jätä se asia lääkärille. Taitavat asian "ehkä" paremmin.

        Vasemmasta jalasta meni tunto vähäksi aikaa. Ei meinannut kestää astua päälle ja oli oudontuntuinen.

        Vaan ei pelota, olen ihan kalmanrauhallinen. Jo kauan sitten olen sisäistänyt, että elämä päättyy kuolemaan. Lisäksi koulutus aiemmassa elämässä on kypsyttänyt, jouduttuani sairastamaan parikymppisenä umpilisäkkeentulehdustakin kolme viikkoa, ja varsinkin poliotalvi 1984-85 opetti, mitä on sairastaa järkyttävä tauti aivan yksin. Ei ole muuta kuin Jumala hädän hetkellä läsnä, kyse on siitä. Hyvää yötä...


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasemmasta jalasta meni tunto vähäksi aikaa. Ei meinannut kestää astua päälle ja oli oudontuntuinen.

        Vaan ei pelota, olen ihan kalmanrauhallinen. Jo kauan sitten olen sisäistänyt, että elämä päättyy kuolemaan. Lisäksi koulutus aiemmassa elämässä on kypsyttänyt, jouduttuani sairastamaan parikymppisenä umpilisäkkeentulehdustakin kolme viikkoa, ja varsinkin poliotalvi 1984-85 opetti, mitä on sairastaa järkyttävä tauti aivan yksin. Ei ole muuta kuin Jumala hädän hetkellä läsnä, kyse on siitä. Hyvää yötä...

        ihmettä.
        "Kiveriön koulu menee ehkä uusiksi". Näitähän näyttää olevan enempikin näillä kankailla.
        Vuoden sisällä jo neljäs muistaakseni. Mutta ei se mitään. Ei ole viimeinenkään valitettavasti. Viime kevään lumet katoilla aiheuttivat ikävät yllätykset monille.
        Kai ne sairastuu ja alkaa oireilemaan isommalla porukalla kun tuollaisiin päätöksiin tulevat vastuunkantajat. Sykosomaattista tai mitä lie mekarentiä.


      • vertti-eetu kirjoitti:

        ihmettä.
        "Kiveriön koulu menee ehkä uusiksi". Näitähän näyttää olevan enempikin näillä kankailla.
        Vuoden sisällä jo neljäs muistaakseni. Mutta ei se mitään. Ei ole viimeinenkään valitettavasti. Viime kevään lumet katoilla aiheuttivat ikävät yllätykset monille.
        Kai ne sairastuu ja alkaa oireilemaan isommalla porukalla kun tuollaisiin päätöksiin tulevat vastuunkantajat. Sykosomaattista tai mitä lie mekarentiä.

        Olen ihan loppu. Ei voimia kertoa eikä kirjoittaa.

        Lääkäri ei koskenut minuun pikkusormellakaan, mitään ei tutkittu.

        Maksu 140 euroa puolesta tunnista.


      • sanasinko kirjoitti:

        Olen ihan loppu. Ei voimia kertoa eikä kirjoittaa.

        Lääkäri ei koskenut minuun pikkusormellakaan, mitään ei tutkittu.

        Maksu 140 euroa puolesta tunnista.

        Kuka täällä tärkeitä kirjoituksia miinustelee.

        Kuitatkaa pois meikänkin puolesta.


      • sanasinko kirjoitti:

        Olen ihan loppu. Ei voimia kertoa eikä kirjoittaa.

        Lääkäri ei koskenut minuun pikkusormellakaan, mitään ei tutkittu.

        Maksu 140 euroa puolesta tunnista.

        En ole koskaan nähnyt niin lihavaa lääkäriä.

        Samaan pakettiin pitäisi laittaa 4-5 meikää, että saataisiin yhtä paksu kuin se oli.

        Rollaattori oli huoneen nurkassa. Syy läskeihin vai seuraus niistä. Muttei niin isolla mahalla ilman kai pystyssä pysyisikään. Neurologinen tutkimuskin olisi ollut rasitus.


      • sanasinko kirjoitti:

        En ole koskaan nähnyt niin lihavaa lääkäriä.

        Samaan pakettiin pitäisi laittaa 4-5 meikää, että saataisiin yhtä paksu kuin se oli.

        Rollaattori oli huoneen nurkassa. Syy läskeihin vai seuraus niistä. Muttei niin isolla mahalla ilman kai pystyssä pysyisikään. Neurologinen tutkimuskin olisi ollut rasitus.

        Homesairauden lisäksi minulle on alkanut tulla paha allergia: lääkäriallergia.


      • sanasinko kirjoitti:

        En ole koskaan nähnyt niin lihavaa lääkäriä.

        Samaan pakettiin pitäisi laittaa 4-5 meikää, että saataisiin yhtä paksu kuin se oli.

        Rollaattori oli huoneen nurkassa. Syy läskeihin vai seuraus niistä. Muttei niin isolla mahalla ilman kai pystyssä pysyisikään. Neurologinen tutkimuskin olisi ollut rasitus.

        Luulosairaat eivät saa tutkimuksia tai mittää -
        jätetään vaan harja takapuoleen,
        ja pistetään hautaan:

        http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/92924-vessaharja-jai-takapuoleen-nainen-kuoli

        http://www.dailymail.co.uk/news/article-1279593/Toilet-brush-handle-lodged-buttocks-young-mother-spotted-doctors.html


      • sanasinko kirjoitti:

        Luulosairaat eivät saa tutkimuksia tai mittää -
        jätetään vaan harja takapuoleen,
        ja pistetään hautaan:

        http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/92924-vessaharja-jai-takapuoleen-nainen-kuoli

        http://www.dailymail.co.uk/news/article-1279593/Toilet-brush-handle-lodged-buttocks-young-mother-spotted-doctors.html

        "Daily Mail -lehden mukaan Cortonilta meni kaksi vuotta lääkärien vakuuttamiseen siitä, että vessaharjan käsikahva oli juuttunut hänen pakaraansa. Hänestä oli otettu röntgenkuvatkin, mutta mitään ei oltu havaittu."

        http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/92924-vessaharja-jai-takapuoleen-nainen-kuoli


      • sanasinko kirjoitti:

        Olen ihan loppu. Ei voimia kertoa eikä kirjoittaa.

        Lääkäri ei koskenut minuun pikkusormellakaan, mitään ei tutkittu.

        Maksu 140 euroa puolesta tunnista.

        Löytyipä mielenkiintoiset sivut googlettaessani lääkärin kirjoittamaa diagnoosinumeroa, vaikken jaksa vieläkään siitä käynnistä enempää kertoa. Karsea kokemus vaan oli, helpommalla olisin päässyt, jos en olisi mennyt ollenkaan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Löytyipä mielenkiintoiset sivut googlettaessani lääkärin kirjoittamaa diagnoosinumeroa, vaikken jaksa vieläkään siitä käynnistä enempää kertoa. Karsea kokemus vaan oli, helpommalla olisin päässyt, jos en olisi mennyt ollenkaan.

        ICD10 - Diagnosis'
        WHO's Who in the Sickbed?
        =WHO DISEASES & Illnesses
        Stakes Finland

        http://www.helsinki.fi/~pjojala/ICD10_WHO.htm


      • sanasinko kirjoitti:

        Löytyipä mielenkiintoiset sivut googlettaessani lääkärin kirjoittamaa diagnoosinumeroa, vaikken jaksa vieläkään siitä käynnistä enempää kertoa. Karsea kokemus vaan oli, helpommalla olisin päässyt, jos en olisi mennyt ollenkaan.

        Kävelen käytävää pitkin oikean huoneen eteen.

        Avaan pitkän talvitakkini ja istun odottamaan. Tulossa oleva selittely ja puhuminen rasittavat jo etukäteen.

        Aika on kolmelta, mutta pääsen vasta kymmentä yli sisään. Kukaan ei tule huoneesta ulos, lääkäri aloittaa vasta nyt vastaanottonsa.

        Lääkäri pyytää laittamaan takkia naulaan ja teen niin. Huoneen nurkassa on myös rollaattori, ja sen viereen sijoitan ostoskärryni.

        Otan sitten pari askelta huoneen poikki takaisin ja istun tuolille lääkärin pöydän viereen. Huomaan, että lääkäriltä pursuaa valkoisen takin alta kookas maha, jota ei edes musta puseronväri pienennä yhtään, ja tajuan vasta sitten, että rollaattori on lääkärin.

        Lääkäri on hyvin lihava ja hän alkaa lukea tietokoneelta vanhasta käynnistäni neurologin luona. Hän luettelee kipulääkkeitä, joita neurologi on määrännyt minulle migreeniin, jota ei ole. Sanon, etten ole syönyt niitä lääkkeitä, että se kaikki on vanhaa ja väärää tietoa.

        Mutta lääkäri haluaa mieluummin lukea noita juttuja kuin kuunnella minua, ja alan turhautua ja rasittua. Kerron poskionteloista, hampaista ja muusta, ja kaikki menee pieleen.

        Olen tullut aivan väärään paikkaan.

        Suljen silmäni välillä, en kestä enää. Lääkäri sanoo tylysti, lopetetaanko heti alkuunsa.

        Hän katsoo vanhoja magneettikuvauslausuntoja. Ilmaisen, etteivät ne ole enää ajantasaisia, mutta lääkäri ajattelee muuta. Epäilyni ja pelkoni siitä, että infektio on levinnyt jo hermostooni, lääkäri kuittaa lyömällä nyrkkiä pöytään, vaikka itken jo.

        Hänellä on massaa ja nyrkki läpähtää oikein kunnolla tiskiin. "Sinulla ei ole sieni-infektiota aivoissa, aivokuori paksuuntuu silloin", lääkäri ärjyy. Itkun seasta yritän sanoa väliin, että kuka voi taata sen, kun joutuu näin kauan odottelemaan.

        Lääkäri ihmettelee, miksi sieniviljelyitä ei ole jo tehty. "Mutta kun en ole lääkäri", yritän selittää väliin. Suljen silmäni lääkärin alkaessa selittää, minkälaisia näytteitä pitää ottaa. Mutta kun en ole lääkäri eikä minulla ole lääkärin valtaa... "Kuunteletko sinä ollenkaan?" lääkäri huutaa. Avaan itkuiset silmäni ja lääkäri sanoo, että pitäisi tutkia myös anaerobiset homeet.

        Kerron vapinasta ja vanhasta poliotalvena sairastamastani virustaudista, eikä lääkäri tunnu tajuavan mitään. Hän väittää, että nauttimani B-vitamiini voi aiheuttaa myös vapinaa (vaikka myöhemmin luen, että nikotiiniamidi nimenomaan vähentää sitä).

        Kerrottuani, ettemme saaneet homeasunnossa minkäänlaisia hometestejä, lääkäri ihmettelee, miksi ei. Itkien selitän, että kun se on vaan sellaista... Ja kerron perään itse tekemistäni hometesteistä, kuinka ne haisivat pahalle ja miten sairastuin heti ensimmäisen jälkeen nuhatautiin, joka ei ollut tavallista flunssaa ja josta lähtien olen potenut poskionteloitani.

        Lääkäri pyytää minua näyttämään korvapolilla tekemäni hometestit, että myös ne homelajit pitää tutkia.
        Sitten lääkäri sanoo, että pitää lopettaa, että hän veloo vain puolet hinnasta. Kerron, että minulla on vakuutus, jonka jälkeen lääkäri veloo 140 euroa puolelta tunnilta. Järkyttävä summa pelkästä paskanjauhamisesta, kun ei edes neurologista tutkimusta tehty.

        Lääkäri kyllä kysyi pariin otteeseen, mitä toivoisin häneltä, mutta olin aivan liian pois tolaltani vastatakseni siihen mitään. Olisiko neurologilta pitänyt pyytää neurologista tutkimusta, eikö sen olisi pitänyt olla itsestään selvää? Vaikka olin varannut 40 minuutin ajan, hän laittoi minut jo vajaan puolen tunnin kuluttua pois tutkimatta minua yhtään.

        Hän epäili, että minulla on toksinen oireyhtymä, joka paranee, kun poskiontelot hoidetaan. Diagnoosiksi hän nykäisi epäilyn R29.8:sta.

        - Poistuin huoneesta tyyris lasku kourassani tulematta hullua hurskaammaksi.

        Ihmiset kääntyivät käytävällä katsomaan itkuista olemustani. Menin vessaan ja huomasin peilistä, että olin tosi sairaan ja kipeän näköinen ja silmät itkusta turvonneet. Piti odottaa ennen kuin sain koottua itseni, mennäkseni vielä kassalle.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kävelen käytävää pitkin oikean huoneen eteen.

        Avaan pitkän talvitakkini ja istun odottamaan. Tulossa oleva selittely ja puhuminen rasittavat jo etukäteen.

        Aika on kolmelta, mutta pääsen vasta kymmentä yli sisään. Kukaan ei tule huoneesta ulos, lääkäri aloittaa vasta nyt vastaanottonsa.

        Lääkäri pyytää laittamaan takkia naulaan ja teen niin. Huoneen nurkassa on myös rollaattori, ja sen viereen sijoitan ostoskärryni.

        Otan sitten pari askelta huoneen poikki takaisin ja istun tuolille lääkärin pöydän viereen. Huomaan, että lääkäriltä pursuaa valkoisen takin alta kookas maha, jota ei edes musta puseronväri pienennä yhtään, ja tajuan vasta sitten, että rollaattori on lääkärin.

        Lääkäri on hyvin lihava ja hän alkaa lukea tietokoneelta vanhasta käynnistäni neurologin luona. Hän luettelee kipulääkkeitä, joita neurologi on määrännyt minulle migreeniin, jota ei ole. Sanon, etten ole syönyt niitä lääkkeitä, että se kaikki on vanhaa ja väärää tietoa.

        Mutta lääkäri haluaa mieluummin lukea noita juttuja kuin kuunnella minua, ja alan turhautua ja rasittua. Kerron poskionteloista, hampaista ja muusta, ja kaikki menee pieleen.

        Olen tullut aivan väärään paikkaan.

        Suljen silmäni välillä, en kestä enää. Lääkäri sanoo tylysti, lopetetaanko heti alkuunsa.

        Hän katsoo vanhoja magneettikuvauslausuntoja. Ilmaisen, etteivät ne ole enää ajantasaisia, mutta lääkäri ajattelee muuta. Epäilyni ja pelkoni siitä, että infektio on levinnyt jo hermostooni, lääkäri kuittaa lyömällä nyrkkiä pöytään, vaikka itken jo.

        Hänellä on massaa ja nyrkki läpähtää oikein kunnolla tiskiin. "Sinulla ei ole sieni-infektiota aivoissa, aivokuori paksuuntuu silloin", lääkäri ärjyy. Itkun seasta yritän sanoa väliin, että kuka voi taata sen, kun joutuu näin kauan odottelemaan.

        Lääkäri ihmettelee, miksi sieniviljelyitä ei ole jo tehty. "Mutta kun en ole lääkäri", yritän selittää väliin. Suljen silmäni lääkärin alkaessa selittää, minkälaisia näytteitä pitää ottaa. Mutta kun en ole lääkäri eikä minulla ole lääkärin valtaa... "Kuunteletko sinä ollenkaan?" lääkäri huutaa. Avaan itkuiset silmäni ja lääkäri sanoo, että pitäisi tutkia myös anaerobiset homeet.

        Kerron vapinasta ja vanhasta poliotalvena sairastamastani virustaudista, eikä lääkäri tunnu tajuavan mitään. Hän väittää, että nauttimani B-vitamiini voi aiheuttaa myös vapinaa (vaikka myöhemmin luen, että nikotiiniamidi nimenomaan vähentää sitä).

        Kerrottuani, ettemme saaneet homeasunnossa minkäänlaisia hometestejä, lääkäri ihmettelee, miksi ei. Itkien selitän, että kun se on vaan sellaista... Ja kerron perään itse tekemistäni hometesteistä, kuinka ne haisivat pahalle ja miten sairastuin heti ensimmäisen jälkeen nuhatautiin, joka ei ollut tavallista flunssaa ja josta lähtien olen potenut poskionteloitani.

        Lääkäri pyytää minua näyttämään korvapolilla tekemäni hometestit, että myös ne homelajit pitää tutkia.
        Sitten lääkäri sanoo, että pitää lopettaa, että hän veloo vain puolet hinnasta. Kerron, että minulla on vakuutus, jonka jälkeen lääkäri veloo 140 euroa puolelta tunnilta. Järkyttävä summa pelkästä paskanjauhamisesta, kun ei edes neurologista tutkimusta tehty.

        Lääkäri kyllä kysyi pariin otteeseen, mitä toivoisin häneltä, mutta olin aivan liian pois tolaltani vastatakseni siihen mitään. Olisiko neurologilta pitänyt pyytää neurologista tutkimusta, eikö sen olisi pitänyt olla itsestään selvää? Vaikka olin varannut 40 minuutin ajan, hän laittoi minut jo vajaan puolen tunnin kuluttua pois tutkimatta minua yhtään.

        Hän epäili, että minulla on toksinen oireyhtymä, joka paranee, kun poskiontelot hoidetaan. Diagnoosiksi hän nykäisi epäilyn R29.8:sta.

        - Poistuin huoneesta tyyris lasku kourassani tulematta hullua hurskaammaksi.

        Ihmiset kääntyivät käytävällä katsomaan itkuista olemustani. Menin vessaan ja huomasin peilistä, että olin tosi sairaan ja kipeän näköinen ja silmät itkusta turvonneet. Piti odottaa ennen kuin sain koottua itseni, mennäkseni vielä kassalle.

        Vasen silmäni on tulehtunut alaluomen kohdalta. Se taisi äityä edellispäiväisestä itkemisestä ja ehkä sinne meni likaakin. Vasemman silmän iiriksen päällä on ollut jo vuosikausia siipikalvo, pterygium, ja kostutustippoja pitää käyttää koko ajan, ettei kalvo provosoidu kasvamaan mustuaisen päälle.

        Minulla on montaa sorttia kostutustippoja ja ensiapuna myös tulehdustippoja, joita laitoin jo eilen.

        Mutta koska poskiontelokin oireilee pahiten vasemmalla ja yläleuasta vasemmalta on kaksi hammastakin kuollut, pitää vasenta silmääkin seurata.

        - On ollut mielessä, että pitäisi käydä silmälääkärillä, mutten ole jaksanut. Viime syksynä kun kävin, kun tätä poskiontelojuttua ei vielä ollut, silmälääkäri oli vihainen siitä, että hoitelen silmiäni omin päin.

        Olen pummannut Oftan Akvakol -silmätippoja vaikka mistä, ettei tarvitsisi juosta silmälääkärillä, ja siitä silmälääkäri antoi sapiskaa. Hän ei suostunut kirjoittamaan kuin yhden pullon Oftan Akvakolia, joten olen joutunut uusimaan vanhoja reseptejä.

        Yksi pullollinen antibioottitippoja säilyttää tehonsa kuukauden eikä vanhempia saisi käyttää, niin kuin itse joudun yleensä käyttämään. Lääkärin idea oli tietty se, että kun ei kirjoita kuin yhden pullon lääkettä, niin potilas tulisi vastaanotolle sairastuttuaan.

        Mutta jos potilas on kovin uupunut, hän ei tule vastaanotolle, vaan käyttää yhä vanhempaa lääkettä ja yrittää uusia reseptejä muiden lääkärikäyntien ohessa. Aina se ei vaan onnistu, niin kuin hammaslääkärin luona syksyllä. Vein reseptin suurin toivein mukaan, mutta hammaslääkäri sanoi, ettei hän voi uusia sitä, koska apteekista soittivat, kun hän viimeksi yritti.

        Olin harmissani, sillä tiesin tarvitsevani niitä tippoja taas ja kaikki oli loppu. Onneksi infektiolääkäri uusi senkin reseptin, kun kävin hänen luonaan. Jos en olisi saanut uusittua reseptiä, ei olisi mitään, millä hoitaisin tulehdusta.

        Toisaalta olen huolissani terveydestäni, kun tauti on edennyt niin pitkälle, että kahden hampaan juuretkin ovat menneet. Jo edellissyksynä vuosi sitten näköni oli huonontunut paljon, käytyäni pitkästä aikaa tarkistuttamassa silmäni.

        Nyt kun poskionteloni on tuolla lailla äitynyt, on pakko kiskoa itsensä vielä silmälääkärinkin tarkastukseen. Aikaa en vaan saanut heti, tosin tipat on sentään. Mutta tulehdus on aika paha, vaikka olen laittanut Akvakolia monia kertoja jo.


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasen silmäni on tulehtunut alaluomen kohdalta. Se taisi äityä edellispäiväisestä itkemisestä ja ehkä sinne meni likaakin. Vasemman silmän iiriksen päällä on ollut jo vuosikausia siipikalvo, pterygium, ja kostutustippoja pitää käyttää koko ajan, ettei kalvo provosoidu kasvamaan mustuaisen päälle.

        Minulla on montaa sorttia kostutustippoja ja ensiapuna myös tulehdustippoja, joita laitoin jo eilen.

        Mutta koska poskiontelokin oireilee pahiten vasemmalla ja yläleuasta vasemmalta on kaksi hammastakin kuollut, pitää vasenta silmääkin seurata.

        - On ollut mielessä, että pitäisi käydä silmälääkärillä, mutten ole jaksanut. Viime syksynä kun kävin, kun tätä poskiontelojuttua ei vielä ollut, silmälääkäri oli vihainen siitä, että hoitelen silmiäni omin päin.

        Olen pummannut Oftan Akvakol -silmätippoja vaikka mistä, ettei tarvitsisi juosta silmälääkärillä, ja siitä silmälääkäri antoi sapiskaa. Hän ei suostunut kirjoittamaan kuin yhden pullon Oftan Akvakolia, joten olen joutunut uusimaan vanhoja reseptejä.

        Yksi pullollinen antibioottitippoja säilyttää tehonsa kuukauden eikä vanhempia saisi käyttää, niin kuin itse joudun yleensä käyttämään. Lääkärin idea oli tietty se, että kun ei kirjoita kuin yhden pullon lääkettä, niin potilas tulisi vastaanotolle sairastuttuaan.

        Mutta jos potilas on kovin uupunut, hän ei tule vastaanotolle, vaan käyttää yhä vanhempaa lääkettä ja yrittää uusia reseptejä muiden lääkärikäyntien ohessa. Aina se ei vaan onnistu, niin kuin hammaslääkärin luona syksyllä. Vein reseptin suurin toivein mukaan, mutta hammaslääkäri sanoi, ettei hän voi uusia sitä, koska apteekista soittivat, kun hän viimeksi yritti.

        Olin harmissani, sillä tiesin tarvitsevani niitä tippoja taas ja kaikki oli loppu. Onneksi infektiolääkäri uusi senkin reseptin, kun kävin hänen luonaan. Jos en olisi saanut uusittua reseptiä, ei olisi mitään, millä hoitaisin tulehdusta.

        Toisaalta olen huolissani terveydestäni, kun tauti on edennyt niin pitkälle, että kahden hampaan juuretkin ovat menneet. Jo edellissyksynä vuosi sitten näköni oli huonontunut paljon, käytyäni pitkästä aikaa tarkistuttamassa silmäni.

        Nyt kun poskionteloni on tuolla lailla äitynyt, on pakko kiskoa itsensä vielä silmälääkärinkin tarkastukseen. Aikaa en vaan saanut heti, tosin tipat on sentään. Mutta tulehdus on aika paha, vaikka olen laittanut Akvakolia monia kertoja jo.

        Aikamuotoja tarkistelin ja postasin uudestaan.

        Aloin tuon kirjoittamisen illalla, mutten jaksanut pusata loppuun.

        Väsyttää ja vapisuttaa, mutta tämä yö meni läskiksi jo.

        Tiputtelen vielä tippoja ennen nukkumaanmenoa.


      • sanasinko kirjoitti:

        Aikamuotoja tarkistelin ja postasin uudestaan.

        Aloin tuon kirjoittamisen illalla, mutten jaksanut pusata loppuun.

        Väsyttää ja vapisuttaa, mutta tämä yö meni läskiksi jo.

        Tiputtelen vielä tippoja ennen nukkumaanmenoa.

        Vasemmasta jalasta meni tunto taas ja sen päälle ei voi laskea paljon painoa.

        Omituisen tuntuinen koko ajan ja tärisee.


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasemmasta jalasta meni tunto vähäksi aikaa. Ei meinannut kestää astua päälle ja oli oudontuntuinen.

        Vaan ei pelota, olen ihan kalmanrauhallinen. Jo kauan sitten olen sisäistänyt, että elämä päättyy kuolemaan. Lisäksi koulutus aiemmassa elämässä on kypsyttänyt, jouduttuani sairastamaan parikymppisenä umpilisäkkeentulehdustakin kolme viikkoa, ja varsinkin poliotalvi 1984-85 opetti, mitä on sairastaa järkyttävä tauti aivan yksin. Ei ole muuta kuin Jumala hädän hetkellä läsnä, kyse on siitä. Hyvää yötä...

        "Vasemmasta jalasta meni tunto vähäksi aikaa. Ei meinannut kestää astua päälle ja oli oudontuntuinen."

        - En halunnut liioitella, vaan ajatella, että menisi nopsaan ohi. Kirjoitin, että oli oudontuntuinen...

        Oikeasti jalka oli puutunut pitkään. Se alkoi ennen yhtä yöllä, ja kun menin kahden maisssa nukkumaan, jalka oli omituinen edelleen. Vapisin kauttaaltani niin, ettei nukkumisesta meinannut tulla mitään ja olin hereillä kauan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasemmasta jalasta meni tunto vähäksi aikaa. Ei meinannut kestää astua päälle ja oli oudontuntuinen.

        Vaan ei pelota, olen ihan kalmanrauhallinen. Jo kauan sitten olen sisäistänyt, että elämä päättyy kuolemaan. Lisäksi koulutus aiemmassa elämässä on kypsyttänyt, jouduttuani sairastamaan parikymppisenä umpilisäkkeentulehdustakin kolme viikkoa, ja varsinkin poliotalvi 1984-85 opetti, mitä on sairastaa järkyttävä tauti aivan yksin. Ei ole muuta kuin Jumala hädän hetkellä läsnä, kyse on siitä. Hyvää yötä...

        En ole ainoa täällä, joka kuolee... Illuusio voi saada ihmiset kuvittelemaan, että vain muut kuolevat ja he itse säilyvät sivussa, turvassa. Mutta se on illuusiota vaan.

        Eikä tässä ole yhtään mitään taistelua vielä luovutettu, vaikka lääkärit ovat tehneet parhaansa, ettei apua ole ajallaan saanut. Että kun vasen poski on paksu, vasemmalta on hampaita kuollut ja vasen silmäkin on nyt tulehtunut poskiontelon yläpuolelta omituisesti - ja vasen jalka puutuu, joka heijasteli äsken vasempaan olkapäähänkin, niin luulosairauttako tässä muka podetaan vaan.

        Rauhallisena pitää yrittää pysyä ja kerätä voimia ja levätä.

        Kävin tiputtamassa silmiin tippoja taas, mutta koko vasen poski on omituinen ja tärisen.


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasemmasta jalasta meni tunto taas ja sen päälle ei voi laskea paljon painoa.

        Omituisen tuntuinen koko ajan ja tärisee.

        Näköjään sama juttu kuin edelliskerralla, eli jalka ei palaudu, mutta täytyy mennä lepäämään ainakin vähäksi aikaa. Vaikeaa vaan nukahtaa, kun vapisee kuin haavanlehti.

        Ennen tämänkertaista neurologille menoa ajattelin yhtenä yönä, että pyydän diapamia, jotta pystyisin nukkumaan. Poliotalvena 1984-85, kun tuli ne lihasnykinät, elohiiret ja hermovapina tosi rajuina potemastani virustaudista, sain myöhemmin neurologilta diapamia, että pystyin nukkumaan. Käytin niitä jonkun aikaa, mutta ajan kuluessa ja oireiden jatkuessa jouduin käymään kuolemanpelkoni tosi syvältä läpi. Sairastin tautia, johon en saanut keneltäkään tukea, mutta joka oli todellinen minulle. Kävin siis hyvin todellisia asioita läpi.

        Hylkäsin vaan ajatuksen siitä diapamista nyt. Minun täytyy tietää minkään aineen hämärtämättä, mitä tapahtuu oikeasti pysyäkseni tilanteen tasalla. Yksin olen saanut selvitä. Jotain tukea olen saanut vain täältä.

        Mutta kun kerroin neurologille jalkani tuntohäiriöstä, hän ei noteerannut sitä ollenkaan. Tosin hän oli niin lihava oikeasti, että paras asento oli hänelle lepoasento. Ei nivelet jaksa sellaisen taakan alla.

        - No niin, nyt poistun lepäämään ja yritän pysyä täältä vähän enemmän pois. Olen kirjoittanut aivan liikaa taas ja kohtuus kaikessa... Vapina on vaan mahtava, ei voi mitään.


      • sanasinko kirjoitti:

        En ole ainoa täällä, joka kuolee... Illuusio voi saada ihmiset kuvittelemaan, että vain muut kuolevat ja he itse säilyvät sivussa, turvassa. Mutta se on illuusiota vaan.

        Eikä tässä ole yhtään mitään taistelua vielä luovutettu, vaikka lääkärit ovat tehneet parhaansa, ettei apua ole ajallaan saanut. Että kun vasen poski on paksu, vasemmalta on hampaita kuollut ja vasen silmäkin on nyt tulehtunut poskiontelon yläpuolelta omituisesti - ja vasen jalka puutuu, joka heijasteli äsken vasempaan olkapäähänkin, niin luulosairauttako tässä muka podetaan vaan.

        Rauhallisena pitää yrittää pysyä ja kerätä voimia ja levätä.

        Kävin tiputtamassa silmiin tippoja taas, mutta koko vasen poski on omituinen ja tärisen.

        Ei ole niistä antibioottitipoista apua.

        Kun heräsin aamulla ja menin peilin ääreen, vasen silmä oli edelleen turvoksissa, mutta yhtään märkää ei ollut nukkuessa tullut. Ei taida olla siis mikään bakteeri-infektio eikä antibiootistakaan niin ollen apua, ehkä vain haittaa.

        Tilanne on vaan se, että koko vasen puoli on jo silmään asti turvoksissa. Olenkin viime aikoina tuntenut, että infektio olisi noussut ylöspäin kohti silmää.

        Tiistaina on silmälääkärin aika, keskiviikkona korvalääkäri.


      • sanasinko kirjoitti:

        Ei ole niistä antibioottitipoista apua.

        Kun heräsin aamulla ja menin peilin ääreen, vasen silmä oli edelleen turvoksissa, mutta yhtään märkää ei ollut nukkuessa tullut. Ei taida olla siis mikään bakteeri-infektio eikä antibiootistakaan niin ollen apua, ehkä vain haittaa.

        Tilanne on vaan se, että koko vasen puoli on jo silmään asti turvoksissa. Olenkin viime aikoina tuntenut, että infektio olisi noussut ylöspäin kohti silmää.

        Tiistaina on silmälääkärin aika, keskiviikkona korvalääkäri.

        Käyttämäsi silmätippa ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Sillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia.


      • älä puoskaroi enää kirjoitti:

        Käyttämäsi silmätippa ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Sillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia.

        Voi jessus, vai puoskaroin yrittäessäni selvitä hoidotta?

        "Käyttämäsi silmätippa ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön."

        - Älä puhu paskaa, kun olen käyttänyt Akvakolia vain tulehduksiin.

        Jatkuvasti käytössä olevat kostutustipat ovat erikseen.


      • sanasinko kirjoitti:

        Ei ole niistä antibioottitipoista apua.

        Kun heräsin aamulla ja menin peilin ääreen, vasen silmä oli edelleen turvoksissa, mutta yhtään märkää ei ollut nukkuessa tullut. Ei taida olla siis mikään bakteeri-infektio eikä antibiootistakaan niin ollen apua, ehkä vain haittaa.

        Tilanne on vaan se, että koko vasen puoli on jo silmään asti turvoksissa. Olenkin viime aikoina tuntenut, että infektio olisi noussut ylöspäin kohti silmää.

        Tiistaina on silmälääkärin aika, keskiviikkona korvalääkäri.

        Kyse on yhä edelleen siitä, koska alan saada hoitoa sieni-infektiooni.

        Sama kysymys on ollut vuoden alusta lähtien.

        Puoskaroidaanko vaan jatkossakin eikä aleta hoitaa.

        Nyt se on jo vasemmassa silmässä ja neurologisia oireitakin on.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kyse on yhä edelleen siitä, koska alan saada hoitoa sieni-infektiooni.

        Sama kysymys on ollut vuoden alusta lähtien.

        Puoskaroidaanko vaan jatkossakin eikä aleta hoitaa.

        Nyt se on jo vasemmassa silmässä ja neurologisia oireitakin on.

        Tänään lukemiani sivuja:

        http://www.eyehelp.co.uk/fungal-eye-infections.html

        http://www.justcarehealth.com/fungal-sinus-infection-some-symptoms.html

        http://cmr.asm.org/cgi/reprint/13/4/662.pdf

        Fungal and Parasitic Infections of the Eye:

        "Infections arising from the paranasal sinuses and other sites within or near the orbit.

        Invasive Aspergillus and zygomycete infections have a marked predilection for the orbit and surrounding tissues, including the paranasal sinuses. Many different presentations of eye disease by Aspergillus occur even in the healthy host. However, patients who are immunocompromised by the use of chemotherapy, corticosteroids, and principally, neutropenia are at particular risk for invasive disease arising in or near the orbit. The conidia of Aspergillus species are common airborne particles that are often found in the paranasal sinuses of healthy hosts that may on occasion be associated with sinusitis or a paranasal sinus fungus ball. These infections are not invasive, and drainage or excision may lead to clinical resolution. Invasive disease in the compromised host may begin as dacryocystitis, masquerade as an optic nerve tumor, or present as an entirely retrobulbar process (155). Orbital disease with Aspergillus in the immunocompromised host may also begin as sphenoid and/or ethmoid sinusitis with erosion of the bony orbit, leading to invasion of the orbital space and proptosis. Proptosis may be the initial sign of fungal sinusitis even in immunocompetent individuals. For example, four otherwise healthy hosts were described with proptosis and sinusitis with Drechslera, Aspergillus, and Curvularia (120) species; the proptosis was present for >5 months in three of the patients.

        Invasive zygomycosis occurs in immunocompromised patients, not unlike those at risk for aspergillosis. Rhino-orbito-cerebral zygomycosis is a devastating complication of diabetic ketoacidosis and the use of immunosuppressive drugs following organ transplant. It may follow deferoxamine treatment for hemochromatosis as well (10), whereas pulmonary zygomycosis usually occurs only in neutropenic patients. Infarcted and necrotic tissue is often visible to the naked eye on the hard and soft palate and in the nose and can extend into the orbit. In the typical patient with diabetic ketoacidosis, rhino-orbito-cerebral zygomycosis is a fulminant disease requiring emergent surgical removal of dead tissue and the institution of appropriate antifungal therapy. The common fungi involved in this disease are Rhizopus, Mucor, and Absidia spp. A more indolent form of this disease has been described in some diabetic patients (116) where proptosis, drooping eyelid, or an eye palsy was present for weeks to months. Blindness in one eye may be the presenting symptom of invasive zygomycosis. Blindness can be secondary to central retinal artery occlusion (85), optic nerve infarction (72), or infarction of the optic chiasm (154)."

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC88956/


      • sanasinko kirjoitti:

        Kävelen käytävää pitkin oikean huoneen eteen.

        Avaan pitkän talvitakkini ja istun odottamaan. Tulossa oleva selittely ja puhuminen rasittavat jo etukäteen.

        Aika on kolmelta, mutta pääsen vasta kymmentä yli sisään. Kukaan ei tule huoneesta ulos, lääkäri aloittaa vasta nyt vastaanottonsa.

        Lääkäri pyytää laittamaan takkia naulaan ja teen niin. Huoneen nurkassa on myös rollaattori, ja sen viereen sijoitan ostoskärryni.

        Otan sitten pari askelta huoneen poikki takaisin ja istun tuolille lääkärin pöydän viereen. Huomaan, että lääkäriltä pursuaa valkoisen takin alta kookas maha, jota ei edes musta puseronväri pienennä yhtään, ja tajuan vasta sitten, että rollaattori on lääkärin.

        Lääkäri on hyvin lihava ja hän alkaa lukea tietokoneelta vanhasta käynnistäni neurologin luona. Hän luettelee kipulääkkeitä, joita neurologi on määrännyt minulle migreeniin, jota ei ole. Sanon, etten ole syönyt niitä lääkkeitä, että se kaikki on vanhaa ja väärää tietoa.

        Mutta lääkäri haluaa mieluummin lukea noita juttuja kuin kuunnella minua, ja alan turhautua ja rasittua. Kerron poskionteloista, hampaista ja muusta, ja kaikki menee pieleen.

        Olen tullut aivan väärään paikkaan.

        Suljen silmäni välillä, en kestä enää. Lääkäri sanoo tylysti, lopetetaanko heti alkuunsa.

        Hän katsoo vanhoja magneettikuvauslausuntoja. Ilmaisen, etteivät ne ole enää ajantasaisia, mutta lääkäri ajattelee muuta. Epäilyni ja pelkoni siitä, että infektio on levinnyt jo hermostooni, lääkäri kuittaa lyömällä nyrkkiä pöytään, vaikka itken jo.

        Hänellä on massaa ja nyrkki läpähtää oikein kunnolla tiskiin. "Sinulla ei ole sieni-infektiota aivoissa, aivokuori paksuuntuu silloin", lääkäri ärjyy. Itkun seasta yritän sanoa väliin, että kuka voi taata sen, kun joutuu näin kauan odottelemaan.

        Lääkäri ihmettelee, miksi sieniviljelyitä ei ole jo tehty. "Mutta kun en ole lääkäri", yritän selittää väliin. Suljen silmäni lääkärin alkaessa selittää, minkälaisia näytteitä pitää ottaa. Mutta kun en ole lääkäri eikä minulla ole lääkärin valtaa... "Kuunteletko sinä ollenkaan?" lääkäri huutaa. Avaan itkuiset silmäni ja lääkäri sanoo, että pitäisi tutkia myös anaerobiset homeet.

        Kerron vapinasta ja vanhasta poliotalvena sairastamastani virustaudista, eikä lääkäri tunnu tajuavan mitään. Hän väittää, että nauttimani B-vitamiini voi aiheuttaa myös vapinaa (vaikka myöhemmin luen, että nikotiiniamidi nimenomaan vähentää sitä).

        Kerrottuani, ettemme saaneet homeasunnossa minkäänlaisia hometestejä, lääkäri ihmettelee, miksi ei. Itkien selitän, että kun se on vaan sellaista... Ja kerron perään itse tekemistäni hometesteistä, kuinka ne haisivat pahalle ja miten sairastuin heti ensimmäisen jälkeen nuhatautiin, joka ei ollut tavallista flunssaa ja josta lähtien olen potenut poskionteloitani.

        Lääkäri pyytää minua näyttämään korvapolilla tekemäni hometestit, että myös ne homelajit pitää tutkia.
        Sitten lääkäri sanoo, että pitää lopettaa, että hän veloo vain puolet hinnasta. Kerron, että minulla on vakuutus, jonka jälkeen lääkäri veloo 140 euroa puolelta tunnilta. Järkyttävä summa pelkästä paskanjauhamisesta, kun ei edes neurologista tutkimusta tehty.

        Lääkäri kyllä kysyi pariin otteeseen, mitä toivoisin häneltä, mutta olin aivan liian pois tolaltani vastatakseni siihen mitään. Olisiko neurologilta pitänyt pyytää neurologista tutkimusta, eikö sen olisi pitänyt olla itsestään selvää? Vaikka olin varannut 40 minuutin ajan, hän laittoi minut jo vajaan puolen tunnin kuluttua pois tutkimatta minua yhtään.

        Hän epäili, että minulla on toksinen oireyhtymä, joka paranee, kun poskiontelot hoidetaan. Diagnoosiksi hän nykäisi epäilyn R29.8:sta.

        - Poistuin huoneesta tyyris lasku kourassani tulematta hullua hurskaammaksi.

        Ihmiset kääntyivät käytävällä katsomaan itkuista olemustani. Menin vessaan ja huomasin peilistä, että olin tosi sairaan ja kipeän näköinen ja silmät itkusta turvonneet. Piti odottaa ennen kuin sain koottua itseni, mennäkseni vielä kassalle.

        Ei pelkkä lääkärikäynti, vaan perään vielä vakuutusrumba.

        Vakuutushakemuksia on hukkunut joskus postissa, jota varten skannaan talteen kaikki liput, laput ja laskut. Sen perään on täytettävä vielä vakuutuslomake, kirjoitettava kirjekuori ja muistettava laittaa koko helahoito postiin.

        Neurologi kirjoitti puolesta tunnista 140 euron laskun, josta Kela korvasi 19,80 euroa ja poliklinikkamaksua oli 13 euroa. Vakuutusyhtiöön on täten lähtemässä 133,20 euron lasku lääkärireissusta, joka olisi kannattanut jättää väliin.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kyse on yhä edelleen siitä, koska alan saada hoitoa sieni-infektiooni.

        Sama kysymys on ollut vuoden alusta lähtien.

        Puoskaroidaanko vaan jatkossakin eikä aleta hoitaa.

        Nyt se on jo vasemmassa silmässä ja neurologisia oireitakin on.

        Menin puolen yön maissa vähäksi aikaa lepäämään sänkyyn ja nukahdin sinne. Välillä vähän heräilin, mutta nukuin aamuun asti. Sai edes tankattua unesta vähän voimaa.

        Vasen puoli kasvoista ei onneksi särkenyt, vaikka onkin turvoksissa.

        Kun kävin äsken vessassa, huomasin peilistä silmäni turvonneen lisää, myös nenän vierustasta. Iho silmänkin alla punoittaa, mutta yhtään märkää ei silmästä ollut yön aikana tullut.

        Laitoin Akvakolia, muttei siitä taida olla apua taudissa, jonka lopullista näytöstä ei ole vielä nähty.

        - Menen kirjoittamaan aamusivuni. Normaalisti en kirjoita mitään ennen aamusivujani, mutta olen sen verran poissa tolaltani.


      • sanasinko kirjoitti:

        Menin puolen yön maissa vähäksi aikaa lepäämään sänkyyn ja nukahdin sinne. Välillä vähän heräilin, mutta nukuin aamuun asti. Sai edes tankattua unesta vähän voimaa.

        Vasen puoli kasvoista ei onneksi särkenyt, vaikka onkin turvoksissa.

        Kun kävin äsken vessassa, huomasin peilistä silmäni turvonneen lisää, myös nenän vierustasta. Iho silmänkin alla punoittaa, mutta yhtään märkää ei silmästä ollut yön aikana tullut.

        Laitoin Akvakolia, muttei siitä taida olla apua taudissa, jonka lopullista näytöstä ei ole vielä nähty.

        - Menen kirjoittamaan aamusivuni. Normaalisti en kirjoita mitään ennen aamusivujani, mutta olen sen verran poissa tolaltani.

        Syöminen aiheuttaa koko ajan lisäoireita.

        Kun söin äsken kaksi jälkiuunileipää, poski turposi sisältäpäin heti lisää. Tunnen sen, sen voi tuntea.

        Otin sitten heti perään yhden 1500 mg:n B3-nikotiiniamiditabletin ja yhden 2400 IU:n D3-kolekalsiferolikapselin. Muuta apua omasta takaa ei ole. Täytyisi olla syömättä kokonaan.

        Nyt poski vähän kolottaa, ja alaleuassakin oli kipua. Jotain tuntemuksia on oikeassa poskiontelossakin ajoittain, mutta paljon, paljon vähäisempää kuin vasemmalla.

        Päänsärkyä ei onneksi ole, vaikka kolotus heijastuu jo vasempaan silmäänkin.


      • sanasinko kirjoitti:

        Syöminen aiheuttaa koko ajan lisäoireita.

        Kun söin äsken kaksi jälkiuunileipää, poski turposi sisältäpäin heti lisää. Tunnen sen, sen voi tuntea.

        Otin sitten heti perään yhden 1500 mg:n B3-nikotiiniamiditabletin ja yhden 2400 IU:n D3-kolekalsiferolikapselin. Muuta apua omasta takaa ei ole. Täytyisi olla syömättä kokonaan.

        Nyt poski vähän kolottaa, ja alaleuassakin oli kipua. Jotain tuntemuksia on oikeassa poskiontelossakin ajoittain, mutta paljon, paljon vähäisempää kuin vasemmalla.

        Päänsärkyä ei onneksi ole, vaikka kolotus heijastuu jo vasempaan silmäänkin.

        Hain viime viikolla postista kaksi iHerbin pakettia, joista toisessa pitäisi olla myös Alkalolia.

        En ole poskionteloiden punkteerausten jälkeen tehnyt nenähuuhteluita ollenkaan, olen käyttänyt vaan nenäsumutteita, ensiksi pelkästään Nasonexia kuukauden ja sen jälkeen lähinnä SinuSoothea ja myös Pulsatilla Compositumia ja Seagaten Olive Leaf Nasal Spray'tä välillä.

        Aion kuitenkin ottaa nyt viikonloppuna nenähuuhtelut Alkalolilla käyttöön. Kaksi hammasta on jo kuollut, ja tässä on näkökin vaarassa jo.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kävelen käytävää pitkin oikean huoneen eteen.

        Avaan pitkän talvitakkini ja istun odottamaan. Tulossa oleva selittely ja puhuminen rasittavat jo etukäteen.

        Aika on kolmelta, mutta pääsen vasta kymmentä yli sisään. Kukaan ei tule huoneesta ulos, lääkäri aloittaa vasta nyt vastaanottonsa.

        Lääkäri pyytää laittamaan takkia naulaan ja teen niin. Huoneen nurkassa on myös rollaattori, ja sen viereen sijoitan ostoskärryni.

        Otan sitten pari askelta huoneen poikki takaisin ja istun tuolille lääkärin pöydän viereen. Huomaan, että lääkäriltä pursuaa valkoisen takin alta kookas maha, jota ei edes musta puseronväri pienennä yhtään, ja tajuan vasta sitten, että rollaattori on lääkärin.

        Lääkäri on hyvin lihava ja hän alkaa lukea tietokoneelta vanhasta käynnistäni neurologin luona. Hän luettelee kipulääkkeitä, joita neurologi on määrännyt minulle migreeniin, jota ei ole. Sanon, etten ole syönyt niitä lääkkeitä, että se kaikki on vanhaa ja väärää tietoa.

        Mutta lääkäri haluaa mieluummin lukea noita juttuja kuin kuunnella minua, ja alan turhautua ja rasittua. Kerron poskionteloista, hampaista ja muusta, ja kaikki menee pieleen.

        Olen tullut aivan väärään paikkaan.

        Suljen silmäni välillä, en kestä enää. Lääkäri sanoo tylysti, lopetetaanko heti alkuunsa.

        Hän katsoo vanhoja magneettikuvauslausuntoja. Ilmaisen, etteivät ne ole enää ajantasaisia, mutta lääkäri ajattelee muuta. Epäilyni ja pelkoni siitä, että infektio on levinnyt jo hermostooni, lääkäri kuittaa lyömällä nyrkkiä pöytään, vaikka itken jo.

        Hänellä on massaa ja nyrkki läpähtää oikein kunnolla tiskiin. "Sinulla ei ole sieni-infektiota aivoissa, aivokuori paksuuntuu silloin", lääkäri ärjyy. Itkun seasta yritän sanoa väliin, että kuka voi taata sen, kun joutuu näin kauan odottelemaan.

        Lääkäri ihmettelee, miksi sieniviljelyitä ei ole jo tehty. "Mutta kun en ole lääkäri", yritän selittää väliin. Suljen silmäni lääkärin alkaessa selittää, minkälaisia näytteitä pitää ottaa. Mutta kun en ole lääkäri eikä minulla ole lääkärin valtaa... "Kuunteletko sinä ollenkaan?" lääkäri huutaa. Avaan itkuiset silmäni ja lääkäri sanoo, että pitäisi tutkia myös anaerobiset homeet.

        Kerron vapinasta ja vanhasta poliotalvena sairastamastani virustaudista, eikä lääkäri tunnu tajuavan mitään. Hän väittää, että nauttimani B-vitamiini voi aiheuttaa myös vapinaa (vaikka myöhemmin luen, että nikotiiniamidi nimenomaan vähentää sitä).

        Kerrottuani, ettemme saaneet homeasunnossa minkäänlaisia hometestejä, lääkäri ihmettelee, miksi ei. Itkien selitän, että kun se on vaan sellaista... Ja kerron perään itse tekemistäni hometesteistä, kuinka ne haisivat pahalle ja miten sairastuin heti ensimmäisen jälkeen nuhatautiin, joka ei ollut tavallista flunssaa ja josta lähtien olen potenut poskionteloitani.

        Lääkäri pyytää minua näyttämään korvapolilla tekemäni hometestit, että myös ne homelajit pitää tutkia.
        Sitten lääkäri sanoo, että pitää lopettaa, että hän veloo vain puolet hinnasta. Kerron, että minulla on vakuutus, jonka jälkeen lääkäri veloo 140 euroa puolelta tunnilta. Järkyttävä summa pelkästä paskanjauhamisesta, kun ei edes neurologista tutkimusta tehty.

        Lääkäri kyllä kysyi pariin otteeseen, mitä toivoisin häneltä, mutta olin aivan liian pois tolaltani vastatakseni siihen mitään. Olisiko neurologilta pitänyt pyytää neurologista tutkimusta, eikö sen olisi pitänyt olla itsestään selvää? Vaikka olin varannut 40 minuutin ajan, hän laittoi minut jo vajaan puolen tunnin kuluttua pois tutkimatta minua yhtään.

        Hän epäili, että minulla on toksinen oireyhtymä, joka paranee, kun poskiontelot hoidetaan. Diagnoosiksi hän nykäisi epäilyn R29.8:sta.

        - Poistuin huoneesta tyyris lasku kourassani tulematta hullua hurskaammaksi.

        Ihmiset kääntyivät käytävällä katsomaan itkuista olemustani. Menin vessaan ja huomasin peilistä, että olin tosi sairaan ja kipeän näköinen ja silmät itkusta turvonneet. Piti odottaa ennen kuin sain koottua itseni, mennäkseni vielä kassalle.

        "Potilaan oirekuva on varsin erikoinen, samoin käyttäytyminen"

        - Vai niin, ja minä näin yhden tosi lihavan lääkärin, lihavamman kuin koskaan.

        "Potilas tulee allekirjoittaneelle tiukasti korostaen sitä että hänellä on vasemmassa poskiontelossa sieni-infektio jota hän ei millään Suomessa saa tutkituksi."

        - Älä puhu paskaa, että olisin saanut edes ääntäni kuuluviin alkaessasi paukutella nyrkkiä pöytään. Vaikka totta näköjään se, että poskionteloiden sieni-infektiot kiertävät Suomen kokonaan. Kartalle jää vain yksi suomettunut pläntti, jossa sieni-infektiota ei ole.

        "Hän asunut aiemmin hometalossa ja arvelee myös hometta olevan poskiontelossa."

        - Teikäkin jossain aivosolusessaan hiffasi, että noin on voinut tapahtua?

        "Käynyt erittäin paljon lääkäreillä, erityisesti korvalääkärillä joka oli tehnyt lähetteen tilanteen muuttuessa tiukaksi jolloin potilas ei ollut uskonut lääkärin kommenttia eikä diagnoosia, siis lähetteen Korvaklinikalle joka oli palautettu."

        - Puurot ja vellit sekaisin. Itsehän pyysit lähetteitä katsottavaksi, niin olisi pitänyt muistaa, että lähetteen kirjoitti terveyskeskuksen vuokralääkäri niin huonosti, että se palautettiin. Pääni oli muka särkenyt vain jonkin verran, vaikka olin valvonut lukuisia öitä sen takia.

        "Potilas kertoo nyt epätoivoisesti itse hakeneensa tietoa netistä tutkimuksista ja alkaneensa syödä suuria annoksia B3-vitamiinia koska sen uskotaan vaikuttavan sieni-infektioon."

        - Ei tässä muutakaan apua ole ollut, älä viisastele. Katsos nyt, mikä omakin asenteesi oli. Pelkkää puoskarointia vaan. Ja tosissaan, B3-nikotiiniamidin tehosta osoittaa tieteellinen tutkimus eikä se ole pelkkä uskomus. Oma vikasi, kun et viitsinyt lukea, vaikka nenän eteen kiikutin.

        "Infektiota ei ole todettu."

        - Kerros älykääpiö, millä voi todeta, jos ei tutkita. Mutta aina kun tutkitaan, voidaan todetakin jotain, kuten stafylokokki oikeasta poskiontelosta. Tosin tietänet varsin hyvin, ettei bakteeriviljelyssä näy edes sieni-infektiota.

        "Mukana on useita magneettikuvauksia koko päästä ja poskionteloista erityisesti joissa todetaan vain hyvin lievää limakalvoturvotusta."

        - Että viitsit puhua paskaa taas, kun et lukenut edes kaikkia lausuntoja. Jos vasen infundibulum on tukossa ja oikea ahdas, se ei ole vain mitään pientä turvotusta. Mutta jos omat poskiontelosi eivät vaivaa ollenkaan, et tiedä edes, mistä oireista puhutaan. Kaiketi tiedätkin läskeistä eniten.

        "Potilaasta on tehty uusi lähete lähinnä auktoriteettikonsultaation saamiseksi kun potilaalla kanssa ei ole selviydytty, myös korvatautien klinikalle HYKSiin josta on tullut nyt aika pitkä odotusajan jälkeen ja se on reilun viikon päästä joulukuussa. Sinne potilas menee."

        - Jaa, jaa, idiootti. Vai on tehty auktoriteettikonsultaatio vaan, kun potilaan kanssa ei ole selviydytty. Juu, se lääkäri oli oikein hyvinvoivan näköinen possu, hiukka ohuempi tosin kuin sinä, ja neuvoi lähtemään Karibialle sukeltelemaan. Kirjoitti lähetteeseen, että olen lukenut sienikirjallisuutta paljon. Mitä helvettiä semmoinen lähetteeseen kuuluu? Lukevathan jotkut paljon satujakin.

        "Potilaalla on erittäin paljon artikkeleita joita hän tiukasti esittelee allekirjoittaneelle ja kun kysytään mitä hän neurologilta odottaa, hän ilmoittaa että sieni-infektio poskiontelossa on aiheuttanut hänelle vapinaa."

        - Kas kun hiffasit. Et vaan viittinyt nostaa persusta ylös tuolistasi ja tutkia meikää? Se neurologinen tutkimus on semmoinen, joka tehdään aina ihan oikeasti - toki vaan vähän vaikea toteuttaa, jos ei saa persettään irti tuolista.

        "Potilas syö runsaasti erilaisia vitamiineja, B-vitamiinia yliannoksin."

        - Älä puhu paskaa. B3- ja D3-vitamiinit ovat vain pari vitamiinia, joista B-vitamiini on vesiliukoinen ja nikotiiniamidimuoto vaaraton ja lihasspasmeja vähentävä.

        "Potilaalla ei nähdä kliinisen tutkimuksen aikana minkäänlaista vapinaa missään."

        - Mikä kliininen tutkimus? Istuit kuin tatti paikallaan pöytäsi ääressä etkä liikkunut mihinkään. Et koskenut minua pikkusormellakaan. Sanoit jo heti vastaanoton alussa, että "no handshaking", ei kättelyä. Olin ainoa, joka vastaanoton aikana otti pari askelta takkini luokse noutaakseni sieltä nenäliinan pyyhkiäkseni kyyneleitäni, niiden valuessa poskia pitkin koko ajan.

        "Oireissa on vahva psyykkinen leima."

        - Haista paska, ämmä! Kukaan ei maksa sinulle puoskaroinnista, vaikka juuri siitä veloit 140 euroa puolelta tunnilta. Ettäs kehtaatkin!


      • sanasinko kirjoitti:

        Kävelen käytävää pitkin oikean huoneen eteen.

        Avaan pitkän talvitakkini ja istun odottamaan. Tulossa oleva selittely ja puhuminen rasittavat jo etukäteen.

        Aika on kolmelta, mutta pääsen vasta kymmentä yli sisään. Kukaan ei tule huoneesta ulos, lääkäri aloittaa vasta nyt vastaanottonsa.

        Lääkäri pyytää laittamaan takkia naulaan ja teen niin. Huoneen nurkassa on myös rollaattori, ja sen viereen sijoitan ostoskärryni.

        Otan sitten pari askelta huoneen poikki takaisin ja istun tuolille lääkärin pöydän viereen. Huomaan, että lääkäriltä pursuaa valkoisen takin alta kookas maha, jota ei edes musta puseronväri pienennä yhtään, ja tajuan vasta sitten, että rollaattori on lääkärin.

        Lääkäri on hyvin lihava ja hän alkaa lukea tietokoneelta vanhasta käynnistäni neurologin luona. Hän luettelee kipulääkkeitä, joita neurologi on määrännyt minulle migreeniin, jota ei ole. Sanon, etten ole syönyt niitä lääkkeitä, että se kaikki on vanhaa ja väärää tietoa.

        Mutta lääkäri haluaa mieluummin lukea noita juttuja kuin kuunnella minua, ja alan turhautua ja rasittua. Kerron poskionteloista, hampaista ja muusta, ja kaikki menee pieleen.

        Olen tullut aivan väärään paikkaan.

        Suljen silmäni välillä, en kestä enää. Lääkäri sanoo tylysti, lopetetaanko heti alkuunsa.

        Hän katsoo vanhoja magneettikuvauslausuntoja. Ilmaisen, etteivät ne ole enää ajantasaisia, mutta lääkäri ajattelee muuta. Epäilyni ja pelkoni siitä, että infektio on levinnyt jo hermostooni, lääkäri kuittaa lyömällä nyrkkiä pöytään, vaikka itken jo.

        Hänellä on massaa ja nyrkki läpähtää oikein kunnolla tiskiin. "Sinulla ei ole sieni-infektiota aivoissa, aivokuori paksuuntuu silloin", lääkäri ärjyy. Itkun seasta yritän sanoa väliin, että kuka voi taata sen, kun joutuu näin kauan odottelemaan.

        Lääkäri ihmettelee, miksi sieniviljelyitä ei ole jo tehty. "Mutta kun en ole lääkäri", yritän selittää väliin. Suljen silmäni lääkärin alkaessa selittää, minkälaisia näytteitä pitää ottaa. Mutta kun en ole lääkäri eikä minulla ole lääkärin valtaa... "Kuunteletko sinä ollenkaan?" lääkäri huutaa. Avaan itkuiset silmäni ja lääkäri sanoo, että pitäisi tutkia myös anaerobiset homeet.

        Kerron vapinasta ja vanhasta poliotalvena sairastamastani virustaudista, eikä lääkäri tunnu tajuavan mitään. Hän väittää, että nauttimani B-vitamiini voi aiheuttaa myös vapinaa (vaikka myöhemmin luen, että nikotiiniamidi nimenomaan vähentää sitä).

        Kerrottuani, ettemme saaneet homeasunnossa minkäänlaisia hometestejä, lääkäri ihmettelee, miksi ei. Itkien selitän, että kun se on vaan sellaista... Ja kerron perään itse tekemistäni hometesteistä, kuinka ne haisivat pahalle ja miten sairastuin heti ensimmäisen jälkeen nuhatautiin, joka ei ollut tavallista flunssaa ja josta lähtien olen potenut poskionteloitani.

        Lääkäri pyytää minua näyttämään korvapolilla tekemäni hometestit, että myös ne homelajit pitää tutkia.
        Sitten lääkäri sanoo, että pitää lopettaa, että hän veloo vain puolet hinnasta. Kerron, että minulla on vakuutus, jonka jälkeen lääkäri veloo 140 euroa puolelta tunnilta. Järkyttävä summa pelkästä paskanjauhamisesta, kun ei edes neurologista tutkimusta tehty.

        Lääkäri kyllä kysyi pariin otteeseen, mitä toivoisin häneltä, mutta olin aivan liian pois tolaltani vastatakseni siihen mitään. Olisiko neurologilta pitänyt pyytää neurologista tutkimusta, eikö sen olisi pitänyt olla itsestään selvää? Vaikka olin varannut 40 minuutin ajan, hän laittoi minut jo vajaan puolen tunnin kuluttua pois tutkimatta minua yhtään.

        Hän epäili, että minulla on toksinen oireyhtymä, joka paranee, kun poskiontelot hoidetaan. Diagnoosiksi hän nykäisi epäilyn R29.8:sta.

        - Poistuin huoneesta tyyris lasku kourassani tulematta hullua hurskaammaksi.

        Ihmiset kääntyivät käytävällä katsomaan itkuista olemustani. Menin vessaan ja huomasin peilistä, että olin tosi sairaan ja kipeän näköinen ja silmät itkusta turvonneet. Piti odottaa ennen kuin sain koottua itseni, mennäkseni vielä kassalle.

        "Potilas vetää papereita esille, värikynällä alleviivattuja artikkeleita, yrittää pakottaa allekirjoittanutta lukemaan niitä ja vahvistamaan hänen teoriansa että vasemmassa poskiontelossa on sieni-infektio ja se mahdollisesti on levinnyt päähän joka aiheuttaa vapinaa."

        - Vai että oikein värikynällä alleviivattuja artikkeleita? Ettei vain silmämunat sojottaneet väärään suuntaan, kun vain muutama kohta oli merkattu korostuskynällä. Enkä suinkaan pyytänyt teorioiden vahvistelua vaan apua, jota tarjositkin rasittamalla vain kohtuuttomasti lisää! Enkä olisi ensimmäinen ihminen, jolla olisi sieni-infektio aivoissa - onhan se riski, kun ei viitsitä tutkiakaan mitään.

        "Kyseessä on vahva somatisatoorinen ja psyykkinen leima."

        - Juu, ja sinä olet puoskari, ahnas rahaa lypsävä puoskari. Olisi parempi, jos saisit vähän vähemmän rahaa ja söisit vähän vähemmän. Ties vaikka pysyisit ilman rollaattoria pystyssä. Tuollaisella mahallahan kaatuu jo painovoimasta.

        "Potilaan vuolas ja allekirjoittaneen suuntaan tiukka komentaminen eivät ole millään tavalla rauhoiteltavissa."

        - Älä puhu paskaa ja vääristele alusta loppuun! Itkin vuolaasti ja pyyhin silmiäni koko ajan. Sinä komentelit ja löit nyrkkiä pöytään. Enpä ole törmännyt lääkärin vastaanotolla aiemmin moiseen.

        "Mihinkään uusiin tutkimuksiin ei ole tarvetta tällä kuvalla ja lopulta päädytään siihen että potilas hakee nyt auktoriteettimielipiteet ehdottoman varmana pitämästään vasemman poskiontelon sieni-infektiosta ja hän lähtiessään kertoo tulevansa tekemään valituksen koska hänen poskiontelostaan ei ole sieninäytettä otettu."

        - Tällä kuvalla vai? Oma mätä kuvasi se on. Vääristelet kaikkea sanomaani. Vääntelyäsi on tuokin, että ehdottoman varmana pitäisin etukäteen jotain, mitä ei ole tutkittukaan! Tosin epäilen hyvin vahvasti sieni-infektiota. Onhan jaloissanikin sellainen ja alapäässä on ollut - ja päänahkakin kutiaa siihen malliin, että sientä voi olla sielläkin. Tosissaanko olet, että sienelle käy vaan jalkovälit ja haaravälit, muttei poskiontelo ollenkaan? Että sieni sanoo: "Kiitos ei" poskiontelosta puhuttaessa, "ei maistu". En tiennyt lääkäreiden olevan niin hulluina satuihin, mutta todellisuus onkin aina tarua ihmeellisempää.

        "Neurologilla ei ole tähän mitään lisättävää vaan suositellaan potilasta käymään nyt vielä korvaklinikallakin. Neurologisia interventioita ei tällä kuvalla tarvita."

        - Et viitsinyt nostaa laiskaa persustasi tuolista ja tehdä sitä, mitä varten olin tullutkin. Sait helposti rahaa tekemättömästä työstä kuullessasi sairaskuluvakuutuksestani. Vaan kertakäynti riitti, en sijoita ostoskärryäni enää ikinä rollaattorisi viereen :(


      • sanasinko kirjoitti:

        "Potilas vetää papereita esille, värikynällä alleviivattuja artikkeleita, yrittää pakottaa allekirjoittanutta lukemaan niitä ja vahvistamaan hänen teoriansa että vasemmassa poskiontelossa on sieni-infektio ja se mahdollisesti on levinnyt päähän joka aiheuttaa vapinaa."

        - Vai että oikein värikynällä alleviivattuja artikkeleita? Ettei vain silmämunat sojottaneet väärään suuntaan, kun vain muutama kohta oli merkattu korostuskynällä. Enkä suinkaan pyytänyt teorioiden vahvistelua vaan apua, jota tarjositkin rasittamalla vain kohtuuttomasti lisää! Enkä olisi ensimmäinen ihminen, jolla olisi sieni-infektio aivoissa - onhan se riski, kun ei viitsitä tutkiakaan mitään.

        "Kyseessä on vahva somatisatoorinen ja psyykkinen leima."

        - Juu, ja sinä olet puoskari, ahnas rahaa lypsävä puoskari. Olisi parempi, jos saisit vähän vähemmän rahaa ja söisit vähän vähemmän. Ties vaikka pysyisit ilman rollaattoria pystyssä. Tuollaisella mahallahan kaatuu jo painovoimasta.

        "Potilaan vuolas ja allekirjoittaneen suuntaan tiukka komentaminen eivät ole millään tavalla rauhoiteltavissa."

        - Älä puhu paskaa ja vääristele alusta loppuun! Itkin vuolaasti ja pyyhin silmiäni koko ajan. Sinä komentelit ja löit nyrkkiä pöytään. Enpä ole törmännyt lääkärin vastaanotolla aiemmin moiseen.

        "Mihinkään uusiin tutkimuksiin ei ole tarvetta tällä kuvalla ja lopulta päädytään siihen että potilas hakee nyt auktoriteettimielipiteet ehdottoman varmana pitämästään vasemman poskiontelon sieni-infektiosta ja hän lähtiessään kertoo tulevansa tekemään valituksen koska hänen poskiontelostaan ei ole sieninäytettä otettu."

        - Tällä kuvalla vai? Oma mätä kuvasi se on. Vääristelet kaikkea sanomaani. Vääntelyäsi on tuokin, että ehdottoman varmana pitäisin etukäteen jotain, mitä ei ole tutkittukaan! Tosin epäilen hyvin vahvasti sieni-infektiota. Onhan jaloissanikin sellainen ja alapäässä on ollut - ja päänahkakin kutiaa siihen malliin, että sientä voi olla sielläkin. Tosissaanko olet, että sienelle käy vaan jalkovälit ja haaravälit, muttei poskiontelo ollenkaan? Että sieni sanoo: "Kiitos ei" poskiontelosta puhuttaessa, "ei maistu". En tiennyt lääkäreiden olevan niin hulluina satuihin, mutta todellisuus onkin aina tarua ihmeellisempää.

        "Neurologilla ei ole tähän mitään lisättävää vaan suositellaan potilasta käymään nyt vielä korvaklinikallakin. Neurologisia interventioita ei tällä kuvalla tarvita."

        - Et viitsinyt nostaa laiskaa persustasi tuolista ja tehdä sitä, mitä varten olin tullutkin. Sait helposti rahaa tekemättömästä työstä kuullessasi sairaskuluvakuutuksestani. Vaan kertakäynti riitti, en sijoita ostoskärryäni enää ikinä rollaattorisi viereen :(

        Stilisoin noita vähän ja postasin uudestaan.

        Jos aivan välttämättä pitää olla hullu, olen mieluummin hyvin kirjoittava hullu kuin huonosti kirjoittava hullu.

        Vihainenhan minä olen kirjoittaessani noin, todella vihainen. Mutta jos jollain on kanttia käyttää asemaansa väärin, on minullakin oikeus puolustautua.

        Eipä tarvii vaan ihmetellä, miksei homesairaat saa apua, jos yhden sun toisen potilastiedoissa lukee mitään tuollaista.


      • sanasinko kirjoitti:

        Stilisoin noita vähän ja postasin uudestaan.

        Jos aivan välttämättä pitää olla hullu, olen mieluummin hyvin kirjoittava hullu kuin huonosti kirjoittava hullu.

        Vihainenhan minä olen kirjoittaessani noin, todella vihainen. Mutta jos jollain on kanttia käyttää asemaansa väärin, on minullakin oikeus puolustautua.

        Eipä tarvii vaan ihmetellä, miksei homesairaat saa apua, jos yhden sun toisen potilastiedoissa lukee mitään tuollaista.

        Taidan mennä vähän lepäämään.

        Olen nukkunut tämän "luulotaudin" takia vaan pari tuntia, ja se tuntuu.

        Mutta kyllä minä teille vielä närhenmunat näytän!

        En ole enää se nuori tyttö, jonka päältä kävellään miten vaan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Taidan mennä vähän lepäämään.

        Olen nukkunut tämän "luulotaudin" takia vaan pari tuntia, ja se tuntuu.

        Mutta kyllä minä teille vielä närhenmunat näytän!

        En ole enää se nuori tyttö, jonka päältä kävellään miten vaan.

        Kaamea olo, mutta sain sentään pari tuntia nukuttua.

        Mutta jos tää tutina tulee nikotiiniamidista - jota pahasti epäilen, koska olen ollut ilmankin - ei voi mitään. Jos pitää valita kahdesta pahasta pienempi paha, päänsärky tai vapina, valitsen vapinan ja valvomisen. Päänsärky sattuu ja pilaa ihan kaiken, varsinkin ruokapäänsärky, joka on pirullisinta mitä voi olla, kun ei voi syödäkään kunnolla. Kohtahan tässä on koko helvetin vuosi podettu ja opittu kiroilemaankin sujuvasti.


      • sanasinko kirjoitti:

        Taidan mennä vähän lepäämään.

        Olen nukkunut tämän "luulotaudin" takia vaan pari tuntia, ja se tuntuu.

        Mutta kyllä minä teille vielä närhenmunat näytän!

        En ole enää se nuori tyttö, jonka päältä kävellään miten vaan.

        Minkähänlainen yö on taas tulossa, onkohan tarpeeksi väsynyt nukkuakseen vapinasta huolimatta. No sitten sen näkee. Väsyttää vaan jo eikä ajatus tahdo kulkea.

        Söin puolen yön jälkeen pari munkkia saadakseni vähän lämpöenergiaa tarjetakseni mennä parveketta siivoamaan. Mutta ne munkit oli pelkkää hiilihydraattia vaan, ja otsassa tuntuu vähän ja poskiontelossa enemmänkin. Pitää kai ottaa yötä vasten yksi 1500 mg:n B3-nikotiiniamidi vielä, kun päivällä otin yhden vaan ja teho alkaa hiipua.

        Onhan tää ihan sopimaton sairaus Suomessa, jossa ei taida puolueetonta hoitoa saada. Jos ei oteta kunnon näytteitä eikä tutkimustulokset pidä paikkaansa. Haiskahtaa jo tähänastisen perusteella sen verran pahalta, etten luota enää mihinkään. Vääristellään sairauksia eikä tutkita kaikkia vaihtoehtoja puolueettomasti. Jos sairauksia aiheuttaa virukset, bakteerit ja sienet, ja kahta ensi mainittua vaan tutkitaan, niin jotain on pahasti tässä lintukodossa pielessä.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Potilaan oirekuva on varsin erikoinen, samoin käyttäytyminen"

        - Vai niin, ja minä näin yhden tosi lihavan lääkärin, lihavamman kuin koskaan.

        "Potilas tulee allekirjoittaneelle tiukasti korostaen sitä että hänellä on vasemmassa poskiontelossa sieni-infektio jota hän ei millään Suomessa saa tutkituksi."

        - Älä puhu paskaa, että olisin saanut edes ääntäni kuuluviin alkaessasi paukutella nyrkkiä pöytään. Vaikka totta näköjään se, että poskionteloiden sieni-infektiot kiertävät Suomen kokonaan. Kartalle jää vain yksi suomettunut pläntti, jossa sieni-infektiota ei ole.

        "Hän asunut aiemmin hometalossa ja arvelee myös hometta olevan poskiontelossa."

        - Teikäkin jossain aivosolusessaan hiffasi, että noin on voinut tapahtua?

        "Käynyt erittäin paljon lääkäreillä, erityisesti korvalääkärillä joka oli tehnyt lähetteen tilanteen muuttuessa tiukaksi jolloin potilas ei ollut uskonut lääkärin kommenttia eikä diagnoosia, siis lähetteen Korvaklinikalle joka oli palautettu."

        - Puurot ja vellit sekaisin. Itsehän pyysit lähetteitä katsottavaksi, niin olisi pitänyt muistaa, että lähetteen kirjoitti terveyskeskuksen vuokralääkäri niin huonosti, että se palautettiin. Pääni oli muka särkenyt vain jonkin verran, vaikka olin valvonut lukuisia öitä sen takia.

        "Potilas kertoo nyt epätoivoisesti itse hakeneensa tietoa netistä tutkimuksista ja alkaneensa syödä suuria annoksia B3-vitamiinia koska sen uskotaan vaikuttavan sieni-infektioon."

        - Ei tässä muutakaan apua ole ollut, älä viisastele. Katsos nyt, mikä omakin asenteesi oli. Pelkkää puoskarointia vaan. Ja tosissaan, B3-nikotiiniamidin tehosta osoittaa tieteellinen tutkimus eikä se ole pelkkä uskomus. Oma vikasi, kun et viitsinyt lukea, vaikka nenän eteen kiikutin.

        "Infektiota ei ole todettu."

        - Kerros älykääpiö, millä voi todeta, jos ei tutkita. Mutta aina kun tutkitaan, voidaan todetakin jotain, kuten stafylokokki oikeasta poskiontelosta. Tosin tietänet varsin hyvin, ettei bakteeriviljelyssä näy edes sieni-infektiota.

        "Mukana on useita magneettikuvauksia koko päästä ja poskionteloista erityisesti joissa todetaan vain hyvin lievää limakalvoturvotusta."

        - Että viitsit puhua paskaa taas, kun et lukenut edes kaikkia lausuntoja. Jos vasen infundibulum on tukossa ja oikea ahdas, se ei ole vain mitään pientä turvotusta. Mutta jos omat poskiontelosi eivät vaivaa ollenkaan, et tiedä edes, mistä oireista puhutaan. Kaiketi tiedätkin läskeistä eniten.

        "Potilaasta on tehty uusi lähete lähinnä auktoriteettikonsultaation saamiseksi kun potilaalla kanssa ei ole selviydytty, myös korvatautien klinikalle HYKSiin josta on tullut nyt aika pitkä odotusajan jälkeen ja se on reilun viikon päästä joulukuussa. Sinne potilas menee."

        - Jaa, jaa, idiootti. Vai on tehty auktoriteettikonsultaatio vaan, kun potilaan kanssa ei ole selviydytty. Juu, se lääkäri oli oikein hyvinvoivan näköinen possu, hiukka ohuempi tosin kuin sinä, ja neuvoi lähtemään Karibialle sukeltelemaan. Kirjoitti lähetteeseen, että olen lukenut sienikirjallisuutta paljon. Mitä helvettiä semmoinen lähetteeseen kuuluu? Lukevathan jotkut paljon satujakin.

        "Potilaalla on erittäin paljon artikkeleita joita hän tiukasti esittelee allekirjoittaneelle ja kun kysytään mitä hän neurologilta odottaa, hän ilmoittaa että sieni-infektio poskiontelossa on aiheuttanut hänelle vapinaa."

        - Kas kun hiffasit. Et vaan viittinyt nostaa persusta ylös tuolistasi ja tutkia meikää? Se neurologinen tutkimus on semmoinen, joka tehdään aina ihan oikeasti - toki vaan vähän vaikea toteuttaa, jos ei saa persettään irti tuolista.

        "Potilas syö runsaasti erilaisia vitamiineja, B-vitamiinia yliannoksin."

        - Älä puhu paskaa. B3- ja D3-vitamiinit ovat vain pari vitamiinia, joista B-vitamiini on vesiliukoinen ja nikotiiniamidimuoto vaaraton ja lihasspasmeja vähentävä.

        "Potilaalla ei nähdä kliinisen tutkimuksen aikana minkäänlaista vapinaa missään."

        - Mikä kliininen tutkimus? Istuit kuin tatti paikallaan pöytäsi ääressä etkä liikkunut mihinkään. Et koskenut minua pikkusormellakaan. Sanoit jo heti vastaanoton alussa, että "no handshaking", ei kättelyä. Olin ainoa, joka vastaanoton aikana otti pari askelta takkini luokse noutaakseni sieltä nenäliinan pyyhkiäkseni kyyneleitäni, niiden valuessa poskia pitkin koko ajan.

        "Oireissa on vahva psyykkinen leima."

        - Haista paska, ämmä! Kukaan ei maksa sinulle puoskaroinnista, vaikka juuri siitä veloit 140 euroa puolelta tunnilta. Ettäs kehtaatkin!

        Heräsin yhdeksän maissa vapinaan ja alkoi siepata, ettei vapinaa muka ole!

        Nousin ylös tarkistamaan, löytyisikö aikaa kahdelta neurologilta, joiden luona olen käynyt aiemmin. Laitoin koneen päälle ja kokeilin ensiksi naisneurologilla, joka kuuluu kirkkoon ja on tietääkseni uskossa. Hän tutki minut keväällä, ja luokittelen hänet hyvin luotettavaksi. Hänelle olisi löytynyt aika vähän ennen joulua.

        Sitten kokeilin toisella lääkärillä, miesneurologilla, joka tutki minut korvani alettua soida homeasunnossa. Hänenkin lausuntonsa oli hyvin asiallinen ja luokittelen hänetkin luotettavaksi. Huomasin, että hänelle löytyi paljon aikoja.

        Jätin koneen auki ja menin vessaan peilin eteen tarkistaakseni, näkyykö vapina ojentaessani kädet suoraan eteeni. Huomasin, että vapina näkyy selvästi, ettei sitä voi olla näkemättä.

        Tulin takaisin koneen äärelle ja varasin miesneurologille ajan.

        - Sen verran sieppaa, että kirjoitin tämän ennen aamusivujen kirjoittamista, joiden pariin nyt poistun ja lepopäivää vapisten viettämään.


      • sanasinko kirjoitti:

        Heräsin yhdeksän maissa vapinaan ja alkoi siepata, ettei vapinaa muka ole!

        Nousin ylös tarkistamaan, löytyisikö aikaa kahdelta neurologilta, joiden luona olen käynyt aiemmin. Laitoin koneen päälle ja kokeilin ensiksi naisneurologilla, joka kuuluu kirkkoon ja on tietääkseni uskossa. Hän tutki minut keväällä, ja luokittelen hänet hyvin luotettavaksi. Hänelle olisi löytynyt aika vähän ennen joulua.

        Sitten kokeilin toisella lääkärillä, miesneurologilla, joka tutki minut korvani alettua soida homeasunnossa. Hänenkin lausuntonsa oli hyvin asiallinen ja luokittelen hänetkin luotettavaksi. Huomasin, että hänelle löytyi paljon aikoja.

        Jätin koneen auki ja menin vessaan peilin eteen tarkistaakseni, näkyykö vapina ojentaessani kädet suoraan eteeni. Huomasin, että vapina näkyy selvästi, ettei sitä voi olla näkemättä.

        Tulin takaisin koneen äärelle ja varasin miesneurologille ajan.

        - Sen verran sieppaa, että kirjoitin tämän ennen aamusivujen kirjoittamista, joiden pariin nyt poistun ja lepopäivää vapisten viettämään.

        Kirjoitettuani aamusivut ja luettuani perään Uudesta Testamentista pätkän tarkistaen viitteet myös Vanhan Testamentin puolelle tulin tähän koneen äärelle. Sähköpostissa oli uusi Päivän Sana, jonka luin, ja sitten avasin Positiivarien joulukalenterista uuden luukun ja kuuntelin Schubertin Ave Mariaa. Nöpöni heräsi ja moitti ensin, että kuuntelen musiikkia liian kovaa, mutta Ave Maria on niin ihana. Sitten poika tulee syliin istumaan ja sanoo vähän ajan kuluttua, että tuntee vapinani, että vapisen kauheasti.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Potilaan oirekuva on varsin erikoinen, samoin käyttäytyminen"

        - Vai niin, ja minä näin yhden tosi lihavan lääkärin, lihavamman kuin koskaan.

        "Potilas tulee allekirjoittaneelle tiukasti korostaen sitä että hänellä on vasemmassa poskiontelossa sieni-infektio jota hän ei millään Suomessa saa tutkituksi."

        - Älä puhu paskaa, että olisin saanut edes ääntäni kuuluviin alkaessasi paukutella nyrkkiä pöytään. Vaikka totta näköjään se, että poskionteloiden sieni-infektiot kiertävät Suomen kokonaan. Kartalle jää vain yksi suomettunut pläntti, jossa sieni-infektiota ei ole.

        "Hän asunut aiemmin hometalossa ja arvelee myös hometta olevan poskiontelossa."

        - Teikäkin jossain aivosolusessaan hiffasi, että noin on voinut tapahtua?

        "Käynyt erittäin paljon lääkäreillä, erityisesti korvalääkärillä joka oli tehnyt lähetteen tilanteen muuttuessa tiukaksi jolloin potilas ei ollut uskonut lääkärin kommenttia eikä diagnoosia, siis lähetteen Korvaklinikalle joka oli palautettu."

        - Puurot ja vellit sekaisin. Itsehän pyysit lähetteitä katsottavaksi, niin olisi pitänyt muistaa, että lähetteen kirjoitti terveyskeskuksen vuokralääkäri niin huonosti, että se palautettiin. Pääni oli muka särkenyt vain jonkin verran, vaikka olin valvonut lukuisia öitä sen takia.

        "Potilas kertoo nyt epätoivoisesti itse hakeneensa tietoa netistä tutkimuksista ja alkaneensa syödä suuria annoksia B3-vitamiinia koska sen uskotaan vaikuttavan sieni-infektioon."

        - Ei tässä muutakaan apua ole ollut, älä viisastele. Katsos nyt, mikä omakin asenteesi oli. Pelkkää puoskarointia vaan. Ja tosissaan, B3-nikotiiniamidin tehosta osoittaa tieteellinen tutkimus eikä se ole pelkkä uskomus. Oma vikasi, kun et viitsinyt lukea, vaikka nenän eteen kiikutin.

        "Infektiota ei ole todettu."

        - Kerros älykääpiö, millä voi todeta, jos ei tutkita. Mutta aina kun tutkitaan, voidaan todetakin jotain, kuten stafylokokki oikeasta poskiontelosta. Tosin tietänet varsin hyvin, ettei bakteeriviljelyssä näy edes sieni-infektiota.

        "Mukana on useita magneettikuvauksia koko päästä ja poskionteloista erityisesti joissa todetaan vain hyvin lievää limakalvoturvotusta."

        - Että viitsit puhua paskaa taas, kun et lukenut edes kaikkia lausuntoja. Jos vasen infundibulum on tukossa ja oikea ahdas, se ei ole vain mitään pientä turvotusta. Mutta jos omat poskiontelosi eivät vaivaa ollenkaan, et tiedä edes, mistä oireista puhutaan. Kaiketi tiedätkin läskeistä eniten.

        "Potilaasta on tehty uusi lähete lähinnä auktoriteettikonsultaation saamiseksi kun potilaalla kanssa ei ole selviydytty, myös korvatautien klinikalle HYKSiin josta on tullut nyt aika pitkä odotusajan jälkeen ja se on reilun viikon päästä joulukuussa. Sinne potilas menee."

        - Jaa, jaa, idiootti. Vai on tehty auktoriteettikonsultaatio vaan, kun potilaan kanssa ei ole selviydytty. Juu, se lääkäri oli oikein hyvinvoivan näköinen possu, hiukka ohuempi tosin kuin sinä, ja neuvoi lähtemään Karibialle sukeltelemaan. Kirjoitti lähetteeseen, että olen lukenut sienikirjallisuutta paljon. Mitä helvettiä semmoinen lähetteeseen kuuluu? Lukevathan jotkut paljon satujakin.

        "Potilaalla on erittäin paljon artikkeleita joita hän tiukasti esittelee allekirjoittaneelle ja kun kysytään mitä hän neurologilta odottaa, hän ilmoittaa että sieni-infektio poskiontelossa on aiheuttanut hänelle vapinaa."

        - Kas kun hiffasit. Et vaan viittinyt nostaa persusta ylös tuolistasi ja tutkia meikää? Se neurologinen tutkimus on semmoinen, joka tehdään aina ihan oikeasti - toki vaan vähän vaikea toteuttaa, jos ei saa persettään irti tuolista.

        "Potilas syö runsaasti erilaisia vitamiineja, B-vitamiinia yliannoksin."

        - Älä puhu paskaa. B3- ja D3-vitamiinit ovat vain pari vitamiinia, joista B-vitamiini on vesiliukoinen ja nikotiiniamidimuoto vaaraton ja lihasspasmeja vähentävä.

        "Potilaalla ei nähdä kliinisen tutkimuksen aikana minkäänlaista vapinaa missään."

        - Mikä kliininen tutkimus? Istuit kuin tatti paikallaan pöytäsi ääressä etkä liikkunut mihinkään. Et koskenut minua pikkusormellakaan. Sanoit jo heti vastaanoton alussa, että "no handshaking", ei kättelyä. Olin ainoa, joka vastaanoton aikana otti pari askelta takkini luokse noutaakseni sieltä nenäliinan pyyhkiäkseni kyyneleitäni, niiden valuessa poskia pitkin koko ajan.

        "Oireissa on vahva psyykkinen leima."

        - Haista paska, ämmä! Kukaan ei maksa sinulle puoskaroinnista, vaikka juuri siitä veloit 140 euroa puolelta tunnilta. Ettäs kehtaatkin!

        "Oireissa on vahva psyykkinen leima."

        - Ois vähän niinku pikkunen probleemi. Ois nääs tulossa uusi neurologin aika samalle lääkäriasemalle, jossa ämmä pisteli tollaisen lausunnon homesairasta avittaakseen ja tutkimatta yhtään. Aika vaikee saada asiallista kohtelua tuollaisten pohjien jälkeen. Merkinnät näkyy tietty vielä koneella eikä niitä ole ehditty poistaa.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Oireissa on vahva psyykkinen leima."

        - Ois vähän niinku pikkunen probleemi. Ois nääs tulossa uusi neurologin aika samalle lääkäriasemalle, jossa ämmä pisteli tollaisen lausunnon homesairasta avittaakseen ja tutkimatta yhtään. Aika vaikee saada asiallista kohtelua tuollaisten pohjien jälkeen. Merkinnät näkyy tietty vielä koneella eikä niitä ole ehditty poistaa.

        Kirjoittamallahan siitä taas selvittiin, mutta eukko sai tosi paljon pahaa aikaan. Onneksi tajusin tarkistaa sen sepustukset.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kirjoittamallahan siitä taas selvittiin, mutta eukko sai tosi paljon pahaa aikaan. Onneksi tajusin tarkistaa sen sepustukset.

        Olen tähän mennessä valittanut ämmästä lääkäriaseman hallintoylilääkärille, mutta saatan valittaa pidemmällekin. Potilas on toki aina altavastaajana ja on sana vastaan sana, mutta lääkäri ei todellakaan tehnyt mitään kliinistä tutkimusta, kun ei tutkinut ollenkaan. Ja vaikkei oikeutta saakaan, niin kuin normi on, haisevan mielipiteensä voi ainakin esittää.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Potilas vetää papereita esille, värikynällä alleviivattuja artikkeleita, yrittää pakottaa allekirjoittanutta lukemaan niitä ja vahvistamaan hänen teoriansa että vasemmassa poskiontelossa on sieni-infektio ja se mahdollisesti on levinnyt päähän joka aiheuttaa vapinaa."

        - Vai että oikein värikynällä alleviivattuja artikkeleita? Ettei vain silmämunat sojottaneet väärään suuntaan, kun vain muutama kohta oli merkattu korostuskynällä. Enkä suinkaan pyytänyt teorioiden vahvistelua vaan apua, jota tarjositkin rasittamalla vain kohtuuttomasti lisää! Enkä olisi ensimmäinen ihminen, jolla olisi sieni-infektio aivoissa - onhan se riski, kun ei viitsitä tutkiakaan mitään.

        "Kyseessä on vahva somatisatoorinen ja psyykkinen leima."

        - Juu, ja sinä olet puoskari, ahnas rahaa lypsävä puoskari. Olisi parempi, jos saisit vähän vähemmän rahaa ja söisit vähän vähemmän. Ties vaikka pysyisit ilman rollaattoria pystyssä. Tuollaisella mahallahan kaatuu jo painovoimasta.

        "Potilaan vuolas ja allekirjoittaneen suuntaan tiukka komentaminen eivät ole millään tavalla rauhoiteltavissa."

        - Älä puhu paskaa ja vääristele alusta loppuun! Itkin vuolaasti ja pyyhin silmiäni koko ajan. Sinä komentelit ja löit nyrkkiä pöytään. Enpä ole törmännyt lääkärin vastaanotolla aiemmin moiseen.

        "Mihinkään uusiin tutkimuksiin ei ole tarvetta tällä kuvalla ja lopulta päädytään siihen että potilas hakee nyt auktoriteettimielipiteet ehdottoman varmana pitämästään vasemman poskiontelon sieni-infektiosta ja hän lähtiessään kertoo tulevansa tekemään valituksen koska hänen poskiontelostaan ei ole sieninäytettä otettu."

        - Tällä kuvalla vai? Oma mätä kuvasi se on. Vääristelet kaikkea sanomaani. Vääntelyäsi on tuokin, että ehdottoman varmana pitäisin etukäteen jotain, mitä ei ole tutkittukaan! Tosin epäilen hyvin vahvasti sieni-infektiota. Onhan jaloissanikin sellainen ja alapäässä on ollut - ja päänahkakin kutiaa siihen malliin, että sientä voi olla sielläkin. Tosissaanko olet, että sienelle käy vaan jalkovälit ja haaravälit, muttei poskiontelo ollenkaan? Että sieni sanoo: "Kiitos ei" poskiontelosta puhuttaessa, "ei maistu". En tiennyt lääkäreiden olevan niin hulluina satuihin, mutta todellisuus onkin aina tarua ihmeellisempää.

        "Neurologilla ei ole tähän mitään lisättävää vaan suositellaan potilasta käymään nyt vielä korvaklinikallakin. Neurologisia interventioita ei tällä kuvalla tarvita."

        - Et viitsinyt nostaa laiskaa persustasi tuolista ja tehdä sitä, mitä varten olin tullutkin. Sait helposti rahaa tekemättömästä työstä kuullessasi sairaskuluvakuutuksestani. Vaan kertakäynti riitti, en sijoita ostoskärryäni enää ikinä rollaattorisi viereen :(

        Aloin kirjoittaa, miten selvisin tuosta lausunnosta, mutten jaksanutkaan kirjoittaa enempää.

        Sydän hakkaa ja on pakko mennä lepäämään.

        - Olihan se vaan hyvä, että saatiin tuokin asenne tänne käsittelyyn ja nostettua päivänvaloon. Meikäläisen tapaus lienee vain jäävuorenhuippu siitä, minkälaista kohtelua homesairaat saavat kestää.

        Voi auta armias, kuinkahan monta homesairasta on leimattu pöpiksi, papereissa ja muuten?


      • sanasinko kirjoitti:

        Aloin kirjoittaa, miten selvisin tuosta lausunnosta, mutten jaksanutkaan kirjoittaa enempää.

        Sydän hakkaa ja on pakko mennä lepäämään.

        - Olihan se vaan hyvä, että saatiin tuokin asenne tänne käsittelyyn ja nostettua päivänvaloon. Meikäläisen tapaus lienee vain jäävuorenhuippu siitä, minkälaista kohtelua homesairaat saavat kestää.

        Voi auta armias, kuinkahan monta homesairasta on leimattu pöpiksi, papereissa ja muuten?

        "Sydän hakkaa ja on pakko mennä lepäämään."

        - Takykardiaa. Sitäkään ei olisi todettu, ellen olisi saanut kahden vuorokauden Holteria. Miessydänlääkäri olisi antanut vain vuorokauden Holterin eikä sitäkään millään.

        Toiselta lääkäriltä anoen sain sen kahden vuorokauden Holterin, vaikken ollut käynyt hänen vastaanotollakaan - ja vasta toisen vuorokauden mittauksessa takykardia tuli esiin.

        Olen aika jäärä enkä anna helposti periksi, eikä kannata muidenkaan... Asiakas on aina oikeassa, ja potilaatkin vähän liian usein!


      • sanasinko kirjoitti:

        Heräsin yhdeksän maissa vapinaan ja alkoi siepata, ettei vapinaa muka ole!

        Nousin ylös tarkistamaan, löytyisikö aikaa kahdelta neurologilta, joiden luona olen käynyt aiemmin. Laitoin koneen päälle ja kokeilin ensiksi naisneurologilla, joka kuuluu kirkkoon ja on tietääkseni uskossa. Hän tutki minut keväällä, ja luokittelen hänet hyvin luotettavaksi. Hänelle olisi löytynyt aika vähän ennen joulua.

        Sitten kokeilin toisella lääkärillä, miesneurologilla, joka tutki minut korvani alettua soida homeasunnossa. Hänenkin lausuntonsa oli hyvin asiallinen ja luokittelen hänetkin luotettavaksi. Huomasin, että hänelle löytyi paljon aikoja.

        Jätin koneen auki ja menin vessaan peilin eteen tarkistaakseni, näkyykö vapina ojentaessani kädet suoraan eteeni. Huomasin, että vapina näkyy selvästi, ettei sitä voi olla näkemättä.

        Tulin takaisin koneen äärelle ja varasin miesneurologille ajan.

        - Sen verran sieppaa, että kirjoitin tämän ennen aamusivujen kirjoittamista, joiden pariin nyt poistun ja lepopäivää vapisten viettämään.

        Sama juttu taas, tämä postataan ennen aamusivujen kirjoittamista. Väsynyt, vihainen ja kiukkuinen. Herännyt lepovapinaan.

        Joudun ottamaan lääkäriaseman hallintoylilääkäriin yhteyttä uudestaan. Vaikka lääkäri oli mukava, joudun korjaamaan merkintöjä taas.

        Lausunnossa lukee: "Tutkittaessa todetaan yläraajojen symmetrinen aktivaatiovapina kädet eteen nostaessa. Ei lepovapinaa."

        Jälkimmäinen väittämä on väärin. Koska tunnen niskasta leviävän lepovapinan niin selvästi, hermo-lihassähkötutkimuskin (ENMG) pystyisi osoittamaan sen.

        Lääkäri kirjoitti myös "ei merkittävää takykarsdiaa", mutta menköön muualle vähättelemään ihmisten sydänoireita!

        Takykardiaa ei olisi edes todettu, ellen olisi saanut kahden vuorokauden Holteria, jota miessydänlääkäri pihtasi.

        Nukuttuani kohta jo vuoden huonosti takykardiaa on enemmän ja se on pidentynyt!

        Niin kauan kuin henki pihisee, en jätä kiveäkään kääntämättä oikaistessani näitä vääryyksiä.


      • sanasinko kirjoitti:

        Sama juttu taas, tämä postataan ennen aamusivujen kirjoittamista. Väsynyt, vihainen ja kiukkuinen. Herännyt lepovapinaan.

        Joudun ottamaan lääkäriaseman hallintoylilääkäriin yhteyttä uudestaan. Vaikka lääkäri oli mukava, joudun korjaamaan merkintöjä taas.

        Lausunnossa lukee: "Tutkittaessa todetaan yläraajojen symmetrinen aktivaatiovapina kädet eteen nostaessa. Ei lepovapinaa."

        Jälkimmäinen väittämä on väärin. Koska tunnen niskasta leviävän lepovapinan niin selvästi, hermo-lihassähkötutkimuskin (ENMG) pystyisi osoittamaan sen.

        Lääkäri kirjoitti myös "ei merkittävää takykarsdiaa", mutta menköön muualle vähättelemään ihmisten sydänoireita!

        Takykardiaa ei olisi edes todettu, ellen olisi saanut kahden vuorokauden Holteria, jota miessydänlääkäri pihtasi.

        Nukuttuani kohta jo vuoden huonosti takykardiaa on enemmän ja se on pidentynyt!

        Niin kauan kuin henki pihisee, en jätä kiveäkään kääntämättä oikaistessani näitä vääryyksiä.

        Taisin suutahtaa, muttei ihmekään.

        Pelkkä mukavuus ei riitä vielä mihinkään, vaan mitä lausuntoihinsa kirjoittelee. Ottaako vakavasti, vai vähätteleekö.

        Vähättelyllä päästään siihen, että potilas saa juosta samasta vaivasta lukuisia kertoja lääkäreillä, joka rasittaa niin potilasta kuin koko systeemiä.

        - Noo, oikaisen lausuntoja, kunhan ehdin. Roikkukoot löysässä hirressä siihen asti.


      • sanasinko kirjoitti:

        Aloin kirjoittaa, miten selvisin tuosta lausunnosta, mutten jaksanutkaan kirjoittaa enempää.

        Sydän hakkaa ja on pakko mennä lepäämään.

        - Olihan se vaan hyvä, että saatiin tuokin asenne tänne käsittelyyn ja nostettua päivänvaloon. Meikäläisen tapaus lienee vain jäävuorenhuippu siitä, minkälaista kohtelua homesairaat saavat kestää.

        Voi auta armias, kuinkahan monta homesairasta on leimattu pöpiksi, papereissa ja muuten?

        Siitä, miten selvisin tuosta lausunnosta, en ole kertonut vielä.

        Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle.

        Niin harmissani olin jo, että ajattelin, mitä teen. Ruoka ei maistuisi ainakaan enää, olin sen verran pahalla mielellä, joten ei kannattaisi mennä Mäkkäriinkään yhdelle purilaisellekaan. Mutta muistin potilaspaperit, jotka olin tilannut ja jättänyt hakematta, ja päätin lähteä hakemaan niitä. Seuraavana päivänä olisi samalla lääkäriasemalla korvalääkäri, ja olisi hyvä lukea ainakin neurologin sepustukset hänen käytöksensä oltua niin outoa.

        *

        Painelin sitten lääkäriasemalle ja pyysin respasta tilaamani paperit. Sain ison kirjekuoren, jonka päätin avata jo lääkäriasemalla. Menin sivupöydän ääreen, istuin alas ja aloin tarkastella papereita. Huomasin, että kaikki muut löytyivät, mutta neurologin lausunto puuttui.

        Menin kassalle takaisin ja ilmoitin puuttuvasta tiedosta. Virkailija tulosti minulle kaipaamani printin ja kertoi sen puuttuvan siksi, että kyseinen lääkäri sanelee lausunnon, jota ei oltu ehditty purkaa papereitani koottaessa.

        Otin printin käteeni - joka oli järkytys jo ensi vilaisulta. Menin sivupöydän ääreen ja olin todella pöyristynyt. Muut paperit jäivät pöydälle ja takkinikin tuolin selkäkarmille, kun menin respaan takaisin ja kysyin johtavan lääkärin nimeä, kuka vastaa lausunnoista. Sanoin lausunnon olevan törkeä, ja olin poissa tolaltani, kuinka joku kehtaa edes kirjoituttaa mitään sellaista.

        *

        Sain hallintoylilääkärin nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Mieli kuohahtaneena poistuin lääkäriasemalta kadulle, ja lähdin kohti liikennevaloja. Mutta kesken kaiken päätinkin, että käännyn takaisin ja soitan lääkäriaseman rappukäytävästä saamaani numeroon. Niin tein, ja kerroin asiani lyhyesti ja annoin myös sotuni. Hallintoylilääkäri sanoi tutustuvansa asiaan ja palaavansa siihen seuraavana päivänä.

        Sitten painelin takaisin kadulle ja suoraan metroasemalle päin. Olin täynnä pyhää vihaa siitä, mitä läski neurologi oli kehdannut kirjoittaa tutkimatta minua yhtään.

        Koko päivä oli mennyt jo pilalle, eikä mitään voisi enää pelastaa. Ei ollut nälkä eikä jano, olin poissa tolaltani vain, ja päätin mennä suoraa päätä kotiin kirjoittamaan ja laittamaan asiaa eteenpäin.

        Mieleni oli paha, mutten halunnut puhua kenenkään kanssa - se olisi vienyt vain energiaani sivupoluille niin, etten olisi jaksanut tehdä kotona sitä, mitä pitäisi tehdä.

        Päästyäni kotiin aloin suoraa päätä järjestellä asioita, skannata asiakirjoja ja järjestellä papereita. Välillä join vain kahvia ja söin muutaman suklaakonvehdin. Ruoka jäi väliin enkä laittanut sitä pojallekaan hänen tultua kotiin, en pystynyt, mutta onneksi hän on jo niin iso, että osaa laittaa itselleen jotain. Selitin vaan, mitä on tapahtunut ja jatkoin asiakirjojen kanssa painimista.

        Minua oli kohdeltu törkeästi ja tekisin sen tiettäväksi. Lihava akka saisi kuulla kunniansa, miten ihmisiä kohtelee ja lausuu vääriä todistuksia lähimmäisistään. Vai että tekee "kliinisiä tutkimuksia" koskematta potilaaseen pikkusormellakaan - minä hänelle ne kliiniset tutkimukset vielä näytän, mokoma puoskari ja susi lammastenvaatteissa!


      • sanasinko kirjoitti:

        Aloin kirjoittaa, miten selvisin tuosta lausunnosta, mutten jaksanutkaan kirjoittaa enempää.

        Sydän hakkaa ja on pakko mennä lepäämään.

        - Olihan se vaan hyvä, että saatiin tuokin asenne tänne käsittelyyn ja nostettua päivänvaloon. Meikäläisen tapaus lienee vain jäävuorenhuippu siitä, minkälaista kohtelua homesairaat saavat kestää.

        Voi auta armias, kuinkahan monta homesairasta on leimattu pöpiksi, papereissa ja muuten?

        Olin tullut jo puolen päivän jälkeen kotiin ja paahdoin kirjoittamista aamuyöhön asti. Yritin mennä välillä nukkumaan, muttei uni tullut ja aloin työstää sähköpostia uudestaan. Sähköposti oli ollut liitteineen niin iso, ettei se ollut mahtunut kaikkiin postilaatikoihin, joten purin sen kahdeksi erilliseksi postiksi ja kirjoitin lisää. Sitten vasta menin nukkumaan, nukuin kolme tuntia ja nousin ylös kirjoittamaan aamusivuni, joihin purin loputkin kiukustani ja koko paskajutusta, neljään käsin kirjoittamaani aamusivuliuskaan ja pelastusrenkaaseeni.

        Myöhemmin samana päivänä oli vielä korvalääkärin aika samalle lääkäriasemalle, missä tuo läski neurologikin oli, mutta oikaisupostini oli jo hänellä. Jos en olisi tiennyt hänen sähköpostiosoitettaan ja saanut postiani perille, neurologin lausunnosta olisi voinut olla vielä paljon enemmän haittaa. Sehän oli vahingoittanut jo minua, ja olin maksanut vastaanotosta 140 euroa!

        Ala-arvoisinta asiakaspalvelua, mitä olla saattaa, että asiakas maksaa ensiksi itsensä kipeäksi ja päälle haukutaan hulluksi!

        Läski neurologi näkee niin vuolaasti toisessa vian, muttei katso omaa syömishäiriötään peilistä. Eikä tarvii valittaa, että toinen antaa takaisin, kun aloittaa itse lyömisen vyön alle!

        Ei niitä sairauksia jätetä läskinkään takia tutkimatta, joten ei tarvitse leimata homesairauksiakaan psyykkisellä leimalla!

        Ämmä puhuu oireiden psyykkisestä leimasta, vaikka läiskäisee itse sen leiman. Psyykkinen leima on hänen käsialaansa niin kuin höllyvät läskitkin, joiden kuljetukseen tarvitaan rollaattoria.

        *

        Onneksi korvalääkäri on sentään asiallinen. Niin kiitollinen olen hänen asenteestaan, että halaan häntä lähtiessäni. Hän luuli, että kättelen vain, mutta naksahdinkin halaamaan. Ja kun paksu talvirukkanen tippuu maahan, korvalääkäri poimii sen kohteliaana ylös.

        Toivotan perään vielä hyvät joulut, ja sitten lähden pois. Se lähtö on aivan erilainen kuin edellispäivänä poistuttuani lääkäriasemalta poissa tolaltani ja potilaspaperit muassani. Nyt mieli on tyyni ja hyvä. Maailmassa on hyvyyttä vielä jäljellä.

        Tulen kotiin ja pystyn keskittymään jo muuhun - vaikka hirveän lisärasituksen asiaton lausunto aiheutti. Kun kaikenlaista vähättelyä ja mitätöintiä on jatkunut koko homesairauden ajan, on todella nääntynyt ja rääkätty olo. Yksissä tuumin koko maailma vastaan homesairas, ja päälle vielä hullunleimaa ja kiviä kaikkialta.

        *

        Seuraava yö oli jo vähän parempi. Kuittasin asiattoman lausunnon aiheuttamaa univelkaa, jo maksamani 140 euron laskun lisäksi. Onhan olemattomasta kiskominen törkeää, ja akan kuuluisi hyvittää koko lasku ja maksaa vielä vahingonkorvausta päälle.

        Sitten puolenpäivän tienoilla luen hallintoylilääkäriltä tulleen sähköpostin, jossa tämä ilmoittaa, ettei neurologin merkinnät olleet hyvän kirjaamistavan mukaisia.

        Jätän asian kypsymään ja vaiheeseen huomioiden, ettei hallintoylilääkärikään ollut pitänyt lupaustaan soittaa seuraavana päivänä. Uskoi ehkä enemmän neurologin merkintöjä kuin minua ja tarvitsi vakuuttuakseen postini, joka oli mennyt myös lakimiehelle tiedoksi.


      • sanasinko kirjoitti:

        Siitä, miten selvisin tuosta lausunnosta, en ole kertonut vielä.

        Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle.

        Niin harmissani olin jo, että ajattelin, mitä teen. Ruoka ei maistuisi ainakaan enää, olin sen verran pahalla mielellä, joten ei kannattaisi mennä Mäkkäriinkään yhdelle purilaisellekaan. Mutta muistin potilaspaperit, jotka olin tilannut ja jättänyt hakematta, ja päätin lähteä hakemaan niitä. Seuraavana päivänä olisi samalla lääkäriasemalla korvalääkäri, ja olisi hyvä lukea ainakin neurologin sepustukset hänen käytöksensä oltua niin outoa.

        *

        Painelin sitten lääkäriasemalle ja pyysin respasta tilaamani paperit. Sain ison kirjekuoren, jonka päätin avata jo lääkäriasemalla. Menin sivupöydän ääreen, istuin alas ja aloin tarkastella papereita. Huomasin, että kaikki muut löytyivät, mutta neurologin lausunto puuttui.

        Menin kassalle takaisin ja ilmoitin puuttuvasta tiedosta. Virkailija tulosti minulle kaipaamani printin ja kertoi sen puuttuvan siksi, että kyseinen lääkäri sanelee lausunnon, jota ei oltu ehditty purkaa papereitani koottaessa.

        Otin printin käteeni - joka oli järkytys jo ensi vilaisulta. Menin sivupöydän ääreen ja olin todella pöyristynyt. Muut paperit jäivät pöydälle ja takkinikin tuolin selkäkarmille, kun menin respaan takaisin ja kysyin johtavan lääkärin nimeä, kuka vastaa lausunnoista. Sanoin lausunnon olevan törkeä, ja olin poissa tolaltani, kuinka joku kehtaa edes kirjoituttaa mitään sellaista.

        *

        Sain hallintoylilääkärin nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Mieli kuohahtaneena poistuin lääkäriasemalta kadulle, ja lähdin kohti liikennevaloja. Mutta kesken kaiken päätinkin, että käännyn takaisin ja soitan lääkäriaseman rappukäytävästä saamaani numeroon. Niin tein, ja kerroin asiani lyhyesti ja annoin myös sotuni. Hallintoylilääkäri sanoi tutustuvansa asiaan ja palaavansa siihen seuraavana päivänä.

        Sitten painelin takaisin kadulle ja suoraan metroasemalle päin. Olin täynnä pyhää vihaa siitä, mitä läski neurologi oli kehdannut kirjoittaa tutkimatta minua yhtään.

        Koko päivä oli mennyt jo pilalle, eikä mitään voisi enää pelastaa. Ei ollut nälkä eikä jano, olin poissa tolaltani vain, ja päätin mennä suoraa päätä kotiin kirjoittamaan ja laittamaan asiaa eteenpäin.

        Mieleni oli paha, mutten halunnut puhua kenenkään kanssa - se olisi vienyt vain energiaani sivupoluille niin, etten olisi jaksanut tehdä kotona sitä, mitä pitäisi tehdä.

        Päästyäni kotiin aloin suoraa päätä järjestellä asioita, skannata asiakirjoja ja järjestellä papereita. Välillä join vain kahvia ja söin muutaman suklaakonvehdin. Ruoka jäi väliin enkä laittanut sitä pojallekaan hänen tultua kotiin, en pystynyt, mutta onneksi hän on jo niin iso, että osaa laittaa itselleen jotain. Selitin vaan, mitä on tapahtunut ja jatkoin asiakirjojen kanssa painimista.

        Minua oli kohdeltu törkeästi ja tekisin sen tiettäväksi. Lihava akka saisi kuulla kunniansa, miten ihmisiä kohtelee ja lausuu vääriä todistuksia lähimmäisistään. Vai että tekee "kliinisiä tutkimuksia" koskematta potilaaseen pikkusormellakaan - minä hänelle ne kliiniset tutkimukset vielä näytän, mokoma puoskari ja susi lammastenvaatteissa!

        "Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle."

        - Vasen silmä on tulehtunut taas. Yläluomessa oli kipua ja turvotusta herätessäni. Laitoin Akvakol-tippoja avatusta pullosta, mutta luomi on kipeä ja punoittava edelleen.

        Saman puolen poskiontelo on paksuna ja kipeänä taas. Otin aamulla nikotiiniamidia, mutta olen syönyt myös suklaata kahvin kanssa. Liikaa vaadittu, jos joulunakin pitäisi jollain kurrikuurilla olla.

        Kun joulunpyhät menevät ohi, alan järjestellä itselleni leikkauspaikkaa kirjoittamalla. Odotan vielä magneettikuvausfirmasta uutta cd-romppua laittaakseni siitä tt-kuvaotoksia mukaan. Typerää jättää korvapolille alkuperäisiä kuvia ollenkaan.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle."

        - Vasen silmä on tulehtunut taas. Yläluomessa oli kipua ja turvotusta herätessäni. Laitoin Akvakol-tippoja avatusta pullosta, mutta luomi on kipeä ja punoittava edelleen.

        Saman puolen poskiontelo on paksuna ja kipeänä taas. Otin aamulla nikotiiniamidia, mutta olen syönyt myös suklaata kahvin kanssa. Liikaa vaadittu, jos joulunakin pitäisi jollain kurrikuurilla olla.

        Kun joulunpyhät menevät ohi, alan järjestellä itselleni leikkauspaikkaa kirjoittamalla. Odotan vielä magneettikuvausfirmasta uutta cd-romppua laittaakseni siitä tt-kuvaotoksia mukaan. Typerää jättää korvapolille alkuperäisiä kuvia ollenkaan.

        Pitää varmaan alkaa huuhdella poskionteloa Alkalolilla taas. Viime kerralla sain sillä silmätulehduksen pois.

        Viime viikolla iHerbin paketista tuli uusi Alkalol-pullo ja huuhteluun tarkoitettu piskuinen kuppi.


      • sanasinko kirjoitti:

        Pitää varmaan alkaa huuhdella poskionteloa Alkalolilla taas. Viime kerralla sain sillä silmätulehduksen pois.

        Viime viikolla iHerbin paketista tuli uusi Alkalol-pullo ja huuhteluun tarkoitettu piskuinen kuppi.

        Silmätulehdus on vaan pahentunut ja sama juttu kuin viimeksi, ettei Akvakolista näytä olevan mitään apua.

        Mutta tein huuhtelun Alkalolilla ja piskuisella kupilla - joka on oikeastaan putki, jossa on kaksi reikää, vähän isompi ja pienempi. Isommasta reiästä tuubi täytetään Alkalolilla, täydellä vahvuudella tai laimennettuna vedellä, ja pienemmästä reiästä liuos valuu nokkaan.

        Tuubiin mahtuu vain puoli desiä nestettä, joten loiraamaan ei pääse ollenkaan. Pullon kanssa saa paljon enemmän tehoa, mutta silloin 473 ml Alkaloliakin kuluu nopeammin loppuun.


      • sanasinko kirjoitti:

        Silmätulehdus on vaan pahentunut ja sama juttu kuin viimeksi, ettei Akvakolista näytä olevan mitään apua.

        Mutta tein huuhtelun Alkalolilla ja piskuisella kupilla - joka on oikeastaan putki, jossa on kaksi reikää, vähän isompi ja pienempi. Isommasta reiästä tuubi täytetään Alkalolilla, täydellä vahvuudella tai laimennettuna vedellä, ja pienemmästä reiästä liuos valuu nokkaan.

        Tuubiin mahtuu vain puoli desiä nestettä, joten loiraamaan ei pääse ollenkaan. Pullon kanssa saa paljon enemmän tehoa, mutta silloin 473 ml Alkaloliakin kuluu nopeammin loppuun.

        Vasen silmäluomi on turvonnut ja punainen, ja saman puolen silmäkulma ja poskiontelo tuntuu paksulta ja turvonneelta, siinä on paineentunnetta.

        Minusta tuntuu, että ongelma on ollut jossain muualla koko ajan, kun tätä on ollut niin vaikeaa käsittää.

        Minusta tuntuu, että luulosairaus on kokonaan niiden ongelma, jotka ovat sen keksineetkin.

        Minusta tuntuu, että joillain on ollut hyvin likainen mielikuvitus ja he ovat olleet törkeitä. Noloa, jos nämä ovat lääkäreitä.


      • sanasinko kirjoitti:

        Olin tullut jo puolen päivän jälkeen kotiin ja paahdoin kirjoittamista aamuyöhön asti. Yritin mennä välillä nukkumaan, muttei uni tullut ja aloin työstää sähköpostia uudestaan. Sähköposti oli ollut liitteineen niin iso, ettei se ollut mahtunut kaikkiin postilaatikoihin, joten purin sen kahdeksi erilliseksi postiksi ja kirjoitin lisää. Sitten vasta menin nukkumaan, nukuin kolme tuntia ja nousin ylös kirjoittamaan aamusivuni, joihin purin loputkin kiukustani ja koko paskajutusta, neljään käsin kirjoittamaani aamusivuliuskaan ja pelastusrenkaaseeni.

        Myöhemmin samana päivänä oli vielä korvalääkärin aika samalle lääkäriasemalle, missä tuo läski neurologikin oli, mutta oikaisupostini oli jo hänellä. Jos en olisi tiennyt hänen sähköpostiosoitettaan ja saanut postiani perille, neurologin lausunnosta olisi voinut olla vielä paljon enemmän haittaa. Sehän oli vahingoittanut jo minua, ja olin maksanut vastaanotosta 140 euroa!

        Ala-arvoisinta asiakaspalvelua, mitä olla saattaa, että asiakas maksaa ensiksi itsensä kipeäksi ja päälle haukutaan hulluksi!

        Läski neurologi näkee niin vuolaasti toisessa vian, muttei katso omaa syömishäiriötään peilistä. Eikä tarvii valittaa, että toinen antaa takaisin, kun aloittaa itse lyömisen vyön alle!

        Ei niitä sairauksia jätetä läskinkään takia tutkimatta, joten ei tarvitse leimata homesairauksiakaan psyykkisellä leimalla!

        Ämmä puhuu oireiden psyykkisestä leimasta, vaikka läiskäisee itse sen leiman. Psyykkinen leima on hänen käsialaansa niin kuin höllyvät läskitkin, joiden kuljetukseen tarvitaan rollaattoria.

        *

        Onneksi korvalääkäri on sentään asiallinen. Niin kiitollinen olen hänen asenteestaan, että halaan häntä lähtiessäni. Hän luuli, että kättelen vain, mutta naksahdinkin halaamaan. Ja kun paksu talvirukkanen tippuu maahan, korvalääkäri poimii sen kohteliaana ylös.

        Toivotan perään vielä hyvät joulut, ja sitten lähden pois. Se lähtö on aivan erilainen kuin edellispäivänä poistuttuani lääkäriasemalta poissa tolaltani ja potilaspaperit muassani. Nyt mieli on tyyni ja hyvä. Maailmassa on hyvyyttä vielä jäljellä.

        Tulen kotiin ja pystyn keskittymään jo muuhun - vaikka hirveän lisärasituksen asiaton lausunto aiheutti. Kun kaikenlaista vähättelyä ja mitätöintiä on jatkunut koko homesairauden ajan, on todella nääntynyt ja rääkätty olo. Yksissä tuumin koko maailma vastaan homesairas, ja päälle vielä hullunleimaa ja kiviä kaikkialta.

        *

        Seuraava yö oli jo vähän parempi. Kuittasin asiattoman lausunnon aiheuttamaa univelkaa, jo maksamani 140 euron laskun lisäksi. Onhan olemattomasta kiskominen törkeää, ja akan kuuluisi hyvittää koko lasku ja maksaa vielä vahingonkorvausta päälle.

        Sitten puolenpäivän tienoilla luen hallintoylilääkäriltä tulleen sähköpostin, jossa tämä ilmoittaa, ettei neurologin merkinnät olleet hyvän kirjaamistavan mukaisia.

        Jätän asian kypsymään ja vaiheeseen huomioiden, ettei hallintoylilääkärikään ollut pitänyt lupaustaan soittaa seuraavana päivänä. Uskoi ehkä enemmän neurologin merkintöjä kuin minua ja tarvitsi vakuuttuakseen postini, joka oli mennyt myös lakimiehelle tiedoksi.

        Ehkä kirjoituksiani joskus aliarvioidaan, mutta on niitä käytetty hyväksikin.

        Kerran yksi johtavassa asemassa oleva hääti yhden henkilön virasta pois kirjoituksiani apuna käyttäen. En tehnyt silloinkaan muuta kuin kuvasin näkemääni todellisuutta. Johtavassa asemassa oleva turvautui kirjoituksiini, koska oli havainnut itse saman ongelman.

        Kirjoittaminen voi ihan oikeasti vaikuttaa, vaikkei aina sille tuntuisikaan. Ainakin se purkaa paineita ja ilmaisu on hyvää terapiaa.

        Sanat ovat ase, jotka voi hioa hyvään käyttöön - paremman maailman puolesta ja myös homesairaiden puolesta. Jos kohdellaan väärin, siitä voi aina kirjoittaa.

        Jos joku on niin tyhmä, että antaa kirjoittavalle ihmiselle kyseenalaisia aiheita, voi katsoa peiliin ja käyttäytyä fiksummin.


      • sanasinko kirjoitti:

        Vasen silmäluomi on turvonnut ja punainen, ja saman puolen silmäkulma ja poskiontelo tuntuu paksulta ja turvonneelta, siinä on paineentunnetta.

        Minusta tuntuu, että ongelma on ollut jossain muualla koko ajan, kun tätä on ollut niin vaikeaa käsittää.

        Minusta tuntuu, että luulosairaus on kokonaan niiden ongelma, jotka ovat sen keksineetkin.

        Minusta tuntuu, että joillain on ollut hyvin likainen mielikuvitus ja he ovat olleet törkeitä. Noloa, jos nämä ovat lääkäreitä.

        Tärisen taas enemmän.

        Olen huomannut, että se liittyy oireiden pahenemiseen, kun infektio pääsee puskemaan enemmän pintaan ja nikotiiniamidin ottamisesta on jo kauan. Aamulla otin 1500 mg:n tabletin enkä ole sen jälkeen ottanut vielä lisää.

        Oireiden väheneminen vähentää siis vapinaa, ja oireiden ja infektion paheneminen lisää sitä, niin olen huomannut. Kehoni pitää nyt pientä vapinaa koko ajan.

        Silmä on vieläkin tulehtuneempi ja turvonneempi nyt. Pitää vielä yöllä tehdä kunnon Alkalol-nenähuuhtelu pullolla. Märkää silmästä ei tule.

        Vielä me selvitämme sairastamani taudin laadun - elävänä tai kuolleena. Siksi olen lakimiehellekin vinkannut, jos minulle käy jotain, lapseni joutuessa eniten kärsimään.

        Olisi ollut aivan eri asia hoitaa tämä heti viime keväänä pois, kun aloin juosta lääkärillä. Sitä vartenhan lääkärille lähdetään.

        Se olisi ollut pieni tulipalo silloin, mutta nyt tulessa on koko metsä ja sammutustyö on vaikea.

        Jos ihminen käy samasta vaivasta monta kymmentä kertaa vuoden aikana lääkärillä eikä oteta vakavasti, se on jo tapattamista. Ei tarvitse tulla viisastelemaan, että kaikki tarpeellinen on tehty, kun ei ole tehty mitään.

        Hoitovirhe.


      • sanasinko kirjoitti:

        Tärisen taas enemmän.

        Olen huomannut, että se liittyy oireiden pahenemiseen, kun infektio pääsee puskemaan enemmän pintaan ja nikotiiniamidin ottamisesta on jo kauan. Aamulla otin 1500 mg:n tabletin enkä ole sen jälkeen ottanut vielä lisää.

        Oireiden väheneminen vähentää siis vapinaa, ja oireiden ja infektion paheneminen lisää sitä, niin olen huomannut. Kehoni pitää nyt pientä vapinaa koko ajan.

        Silmä on vieläkin tulehtuneempi ja turvonneempi nyt. Pitää vielä yöllä tehdä kunnon Alkalol-nenähuuhtelu pullolla. Märkää silmästä ei tule.

        Vielä me selvitämme sairastamani taudin laadun - elävänä tai kuolleena. Siksi olen lakimiehellekin vinkannut, jos minulle käy jotain, lapseni joutuessa eniten kärsimään.

        Olisi ollut aivan eri asia hoitaa tämä heti viime keväänä pois, kun aloin juosta lääkärillä. Sitä vartenhan lääkärille lähdetään.

        Se olisi ollut pieni tulipalo silloin, mutta nyt tulessa on koko metsä ja sammutustyö on vaikea.

        Jos ihminen käy samasta vaivasta monta kymmentä kertaa vuoden aikana lääkärillä eikä oteta vakavasti, se on jo tapattamista. Ei tarvitse tulla viisastelemaan, että kaikki tarpeellinen on tehty, kun ei ole tehty mitään.

        Hoitovirhe.

        Otin yöllä nikotiiniamidia, nenähuuhtelun Alkalolilla ja SinuSoothea ennen nukkumaanmenoa. Akvakolia tiputtelin silmiin myös ja kostutustippoina Oftageliä yöksi.

        Ei vaan parantanut silmää, on vieläkin tulehtuneempi nyt eikä tule mitään märkää.

        Samanlainen tulehdus oli vajaa kuukausi sitten.

        Poski paskana.


      • sanasinko kirjoitti:

        Otin yöllä nikotiiniamidia, nenähuuhtelun Alkalolilla ja SinuSoothea ennen nukkumaanmenoa. Akvakolia tiputtelin silmiin myös ja kostutustippoina Oftageliä yöksi.

        Ei vaan parantanut silmää, on vieläkin tulehtuneempi nyt eikä tule mitään märkää.

        Samanlainen tulehdus oli vajaa kuukausi sitten.

        Poski paskana.

        Jäi mainitsematta vielä, että luulosairas nukahti tärinään ja heräsi tärinään.

        Tärisevä luulosairas ja pönttöpää.


      • sanasinko kirjoitti:

        Jäi mainitsematta vielä, että luulosairas nukahti tärinään ja heräsi tärinään.

        Tärisevä luulosairas ja pönttöpää.

        Jos haluaisin apua, menisinkö lääkäriin vai tivoliin?

        Lääkärit on koluttu läpi ja tivolissa olisi hauskempaa.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle."

        - Vasen silmä on tulehtunut taas. Yläluomessa oli kipua ja turvotusta herätessäni. Laitoin Akvakol-tippoja avatusta pullosta, mutta luomi on kipeä ja punoittava edelleen.

        Saman puolen poskiontelo on paksuna ja kipeänä taas. Otin aamulla nikotiiniamidia, mutta olen syönyt myös suklaata kahvin kanssa. Liikaa vaadittu, jos joulunakin pitäisi jollain kurrikuurilla olla.

        Kun joulunpyhät menevät ohi, alan järjestellä itselleni leikkauspaikkaa kirjoittamalla. Odotan vielä magneettikuvausfirmasta uutta cd-romppua laittaakseni siitä tt-kuvaotoksia mukaan. Typerää jättää korvapolille alkuperäisiä kuvia ollenkaan.

        Sen verran tämä luulotauti on painanut, etten ole nukkunut vielä yhtään.

        Aamuyöllä aloin tutkistella erilaisia tietoja ja siinä rupeamassa vierähti melkoinen tovi.

        Paljon olen kaikkea selvitellyt ja hahmotellut ihan käytännön tasolla.

        Vielä kun sähköpostissa on pari luonnosta, joiden osoitekentässä on useampi vastaanottaja, lisätiedon saaminen on vain oman postin varassa. Pelkkä kirjoittaminen on helppo nakki.

        Asioilla on tapana järjestyä, kun niitä alkaa järjestää.

        Poika on ollut jo huolissaan ja rukoillut, aistii olotilani enkä voi petkuttaa.

        Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

        Jos menisin muutamaksi tunniksi nukkumaan.

        Nenää en ole huuhdellut koko eilisenä päivänä enkä nyt yölläkään, ja silmäkin on saanut pysyä ihan itekseen päässä. Väsynyt koko repertuaariin.

        Krooh. Puuh.


      • sanasinko kirjoitti:

        Sen verran tämä luulotauti on painanut, etten ole nukkunut vielä yhtään.

        Aamuyöllä aloin tutkistella erilaisia tietoja ja siinä rupeamassa vierähti melkoinen tovi.

        Paljon olen kaikkea selvitellyt ja hahmotellut ihan käytännön tasolla.

        Vielä kun sähköpostissa on pari luonnosta, joiden osoitekentässä on useampi vastaanottaja, lisätiedon saaminen on vain oman postin varassa. Pelkkä kirjoittaminen on helppo nakki.

        Asioilla on tapana järjestyä, kun niitä alkaa järjestää.

        Poika on ollut jo huolissaan ja rukoillut, aistii olotilani enkä voi petkuttaa.

        Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

        Jos menisin muutamaksi tunniksi nukkumaan.

        Nenää en ole huuhdellut koko eilisenä päivänä enkä nyt yölläkään, ja silmäkin on saanut pysyä ihan itekseen päässä. Väsynyt koko repertuaariin.

        Krooh. Puuh.

        Mutta vaikka olin valvonut aamuun, uni ei tullutkaan. Tärisin kauttaaltani ja se esti nukahtamisen. Valvoin sängyssä vielä tunnin pari ja nukuin vaan pari tuntia.

        Pahaksi on luulotauti äitynyt. Sitä se on, kun on päässä vikaa eikä pöpit saa hoitoa.


      • sanasinko kirjoitti:

        Sen verran tämä luulotauti on painanut, etten ole nukkunut vielä yhtään.

        Aamuyöllä aloin tutkistella erilaisia tietoja ja siinä rupeamassa vierähti melkoinen tovi.

        Paljon olen kaikkea selvitellyt ja hahmotellut ihan käytännön tasolla.

        Vielä kun sähköpostissa on pari luonnosta, joiden osoitekentässä on useampi vastaanottaja, lisätiedon saaminen on vain oman postin varassa. Pelkkä kirjoittaminen on helppo nakki.

        Asioilla on tapana järjestyä, kun niitä alkaa järjestää.

        Poika on ollut jo huolissaan ja rukoillut, aistii olotilani enkä voi petkuttaa.

        Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

        Jos menisin muutamaksi tunniksi nukkumaan.

        Nenää en ole huuhdellut koko eilisenä päivänä enkä nyt yölläkään, ja silmäkin on saanut pysyä ihan itekseen päässä. Väsynyt koko repertuaariin.

        Krooh. Puuh.

        Sinne lähti eka tiedustelu. Yritin syynätä tekstin huolella, vaikken saanutkaan kuvia vielä mukaan.

        Ikoninmaalauksen opettajalta tuli sähköpostiviesti ja kyselee: "How is life?" Piti lähettää joulukortti, unohtui uupuneena. Ikoninmaalauskurssikin jäi homesairastelun takia. Viides ikoni, valkoinen enkeli, jäi kesken enkä ehtinyt paneutua freskoihin. Kaksi ikoninmaalauksen kirjaa ostin ennen joulua.


      • sanasinko kirjoitti:

        Sinne lähti eka tiedustelu. Yritin syynätä tekstin huolella, vaikken saanutkaan kuvia vielä mukaan.

        Ikoninmaalauksen opettajalta tuli sähköpostiviesti ja kyselee: "How is life?" Piti lähettää joulukortti, unohtui uupuneena. Ikoninmaalauskurssikin jäi homesairastelun takia. Viides ikoni, valkoinen enkeli, jäi kesken enkä ehtinyt paneutua freskoihin. Kaksi ikoninmaalauksen kirjaa ostin ennen joulua.

        Heh, sain vastauksen jo ja ehdotettiin aikaa. Uutta viestiä väsäämään.


      • sanasinko kirjoitti:

        Heh, sain vastauksen jo ja ehdotettiin aikaa. Uutta viestiä väsäämään.

        And - surprise, surprise - we write in English ;)


      • sanasinko kirjoitti:

        And - surprise, surprise - we write in English ;)

        Jessus, sinne meni. En uskalla huokaista vielä helpotuksesta, mutta asenne näyttää olevan kokonaan eri...

        "You are telling about your diagnosis and that you have asthma and IgG deficiency, which can be reason for fungal problems and signs of chronic sinusitis on ct."


      • sanasinko kirjoitti:

        Jessus, sinne meni. En uskalla huokaista vielä helpotuksesta, mutta asenne näyttää olevan kokonaan eri...

        "You are telling about your diagnosis and that you have asthma and IgG deficiency, which can be reason for fungal problems and signs of chronic sinusitis on ct."

        Tuo saa jäädä nyt kypsymään. Menen lepäämään.

        On ollut raskas yö ja päivä takana. Tärisen koko ajan kauttaaltani vähän.

        Jos alkaisi näkyä valoa tunnelissa ja painajainen päättyisi... Itken enkä uskalla juuri toivoakaan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Tuo saa jäädä nyt kypsymään. Menen lepäämään.

        On ollut raskas yö ja päivä takana. Tärisen koko ajan kauttaaltani vähän.

        Jos alkaisi näkyä valoa tunnelissa ja painajainen päättyisi... Itken enkä uskalla juuri toivoakaan.

        Huonosti nukuttu yö takana, väsynyt ja kiukkuinen.

        Tulkaapa vaan nassuttamaan, että kuvittelen tärinän, joka häiritsee nukkumista ja olemista, niin näytän taivaanmerkit! Tärinä leviää jalkapohjiin asti ja tuntuu koko ajan, nytkin.

        Poskiontelon herättämiseen en tarvitse muuta kuin pari suklaakonvehtia - ällökotiloni ontelossa herää.

        Pahoinvoivaksi tulen jo lasillisesta sokerilimua. Tammikuusta lähtien se on ollut tätä, ei ollut normaalia ennen.


      • sanasinko kirjoitti:

        Huonosti nukuttu yö takana, väsynyt ja kiukkuinen.

        Tulkaapa vaan nassuttamaan, että kuvittelen tärinän, joka häiritsee nukkumista ja olemista, niin näytän taivaanmerkit! Tärinä leviää jalkapohjiin asti ja tuntuu koko ajan, nytkin.

        Poskiontelon herättämiseen en tarvitse muuta kuin pari suklaakonvehtia - ällökotiloni ontelossa herää.

        Pahoinvoivaksi tulen jo lasillisesta sokerilimua. Tammikuusta lähtien se on ollut tätä, ei ollut normaalia ennen.

        Luulotauti on lisääntynyt.

        Kävin pyykkituvassa lakanapyykillä. Siellä oli suomalainen pariskunta.
        Mies lipitteli viinaksia ja nainen pyykkäsi.

        Vaihtoivat kolikoita ja sain pyykit koneeseen.
        Lueskelin lehtiä ja kerroin oireistani ja homesairaudesta.

        Muutamia sanoja lehdenluvun lomassa vaihdettiin.
        Jossain vaiheessa mies sanoi, onko kukaan puhunut luulotaudista, johon sanoin, että joo - ja aloin kertoa ekasta neurologin vastaanotosta jne. Muttei se mies mitään kuunnellut, liian aineissa jo.

        Sitten ne alkoi tehdä lähtöä pyykkituvasta ja mies taputtelemaan minua olalle.
        Hän sanoi, että luulotautia se vaan on.

        Jos hän olisi ollut selvin päin, olisin tuiskaissut oikein kunnolla takaisin.
        Mutta humalaiset ovat arvaamattomia, annoin olla.

        Laskin vaan jälkikäteen, millä määrällä luulotauti lisääntyi.
        Roskikseen oli heitetty kaksi olutpulloa ja kolme puolen litran siideripulloa.

        Juotu oli varmaan enemmänkin, äijä haisi pahalle.
        Naisella on ongelma, mutta lasten takia ehkä jaksellaan.
        Joutuvat hekin kärsimään - jostain muusta kuin luulotaudista.


      • sanasinko kirjoitti:

        Luulotauti on lisääntynyt.

        Kävin pyykkituvassa lakanapyykillä. Siellä oli suomalainen pariskunta.
        Mies lipitteli viinaksia ja nainen pyykkäsi.

        Vaihtoivat kolikoita ja sain pyykit koneeseen.
        Lueskelin lehtiä ja kerroin oireistani ja homesairaudesta.

        Muutamia sanoja lehdenluvun lomassa vaihdettiin.
        Jossain vaiheessa mies sanoi, onko kukaan puhunut luulotaudista, johon sanoin, että joo - ja aloin kertoa ekasta neurologin vastaanotosta jne. Muttei se mies mitään kuunnellut, liian aineissa jo.

        Sitten ne alkoi tehdä lähtöä pyykkituvasta ja mies taputtelemaan minua olalle.
        Hän sanoi, että luulotautia se vaan on.

        Jos hän olisi ollut selvin päin, olisin tuiskaissut oikein kunnolla takaisin.
        Mutta humalaiset ovat arvaamattomia, annoin olla.

        Laskin vaan jälkikäteen, millä määrällä luulotauti lisääntyi.
        Roskikseen oli heitetty kaksi olutpulloa ja kolme puolen litran siideripulloa.

        Juotu oli varmaan enemmänkin, äijä haisi pahalle.
        Naisella on ongelma, mutta lasten takia ehkä jaksellaan.
        Joutuvat hekin kärsimään - jostain muusta kuin luulotaudista.

        Tyypillinen suomalainen mies, noita taneleita on tusinoittain.


      • sanasinko kirjoitti:

        Luulotauti on lisääntynyt.

        Kävin pyykkituvassa lakanapyykillä. Siellä oli suomalainen pariskunta.
        Mies lipitteli viinaksia ja nainen pyykkäsi.

        Vaihtoivat kolikoita ja sain pyykit koneeseen.
        Lueskelin lehtiä ja kerroin oireistani ja homesairaudesta.

        Muutamia sanoja lehdenluvun lomassa vaihdettiin.
        Jossain vaiheessa mies sanoi, onko kukaan puhunut luulotaudista, johon sanoin, että joo - ja aloin kertoa ekasta neurologin vastaanotosta jne. Muttei se mies mitään kuunnellut, liian aineissa jo.

        Sitten ne alkoi tehdä lähtöä pyykkituvasta ja mies taputtelemaan minua olalle.
        Hän sanoi, että luulotautia se vaan on.

        Jos hän olisi ollut selvin päin, olisin tuiskaissut oikein kunnolla takaisin.
        Mutta humalaiset ovat arvaamattomia, annoin olla.

        Laskin vaan jälkikäteen, millä määrällä luulotauti lisääntyi.
        Roskikseen oli heitetty kaksi olutpulloa ja kolme puolen litran siideripulloa.

        Juotu oli varmaan enemmänkin, äijä haisi pahalle.
        Naisella on ongelma, mutta lasten takia ehkä jaksellaan.
        Joutuvat hekin kärsimään - jostain muusta kuin luulotaudista.

        Mulla oli siellä pyykkituvassa ihan kaamea olo, pahoinvoiva ja tutiseva.

        Ei sitä kait niin paljon päällepäin näy, vaikkei se kumoakaan yhtään mitään.


      • sanasinko kirjoitti:

        Tuo saa jäädä nyt kypsymään. Menen lepäämään.

        On ollut raskas yö ja päivä takana. Tärisen koko ajan kauttaaltani vähän.

        Jos alkaisi näkyä valoa tunnelissa ja painajainen päättyisi... Itken enkä uskalla juuri toivoakaan.

        Joku toinenkin yökyöpeli...

        Tulin laittamaan konetta kiinni ja huomasin saaneeni sähköpostia, joka on tullut lootaani klo 2.44.

        Postin lähettäjä on se, joka leikkaisi.

        Arvostan todella sitä, että joku viitsii keskellä yötä kirjoittaa ja uhrata unistaan. Tuostahan ei saa mitään palkkaa.

        Mutta monta mutkaa on vielä matkassa.

        Pitää mennä välillä nukkumaan ja kirjoittaa huomenna vastaus.


      • sanasinko kirjoitti:

        Joku toinenkin yökyöpeli...

        Tulin laittamaan konetta kiinni ja huomasin saaneeni sähköpostia, joka on tullut lootaani klo 2.44.

        Postin lähettäjä on se, joka leikkaisi.

        Arvostan todella sitä, että joku viitsii keskellä yötä kirjoittaa ja uhrata unistaan. Tuostahan ei saa mitään palkkaa.

        Mutta monta mutkaa on vielä matkassa.

        Pitää mennä välillä nukkumaan ja kirjoittaa huomenna vastaus.

        Uni ei tullutkaan, mutta ollaan hereillä sitten.

        Olisi pitänyt nousta heti ylös, kun noin hassusti kävi.

        Molemmissa maksillaarionteloissa on kihelmöivä tunne ja samaa otsaontelossakin.

        Olen tärissyt koko ajan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Uni ei tullutkaan, mutta ollaan hereillä sitten.

        Olisi pitänyt nousta heti ylös, kun noin hassusti kävi.

        Molemmissa maksillaarionteloissa on kihelmöivä tunne ja samaa otsaontelossakin.

        Olen tärissyt koko ajan.

        Kun en kerran unta saanut, kopioin poskiontelojen tt-kuvia doc-tiedostoon sähköpostia varten.

        Kuvatkin pitää tutkia nykyään itse ja tehdä lääkäreille kuuluvia hommia.

        Nettiin yritin perustaa Luulotauti-kansion, muttei kuvien siirto onnistunut. Sen verran pahaa luulotautia ilmeisesti.

        Koskahan luulotautiani vallan leikataan? Tulee varmaan mielenkiintoinen leikkaus.

        Täytyy raportoida, kun sinne asti pääsen. Nyt voisin vaikka simahtaa, jos luulotaudille sopii.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kun en kerran unta saanut, kopioin poskiontelojen tt-kuvia doc-tiedostoon sähköpostia varten.

        Kuvatkin pitää tutkia nykyään itse ja tehdä lääkäreille kuuluvia hommia.

        Nettiin yritin perustaa Luulotauti-kansion, muttei kuvien siirto onnistunut. Sen verran pahaa luulotautia ilmeisesti.

        Koskahan luulotautiani vallan leikataan? Tulee varmaan mielenkiintoinen leikkaus.

        Täytyy raportoida, kun sinne asti pääsen. Nyt voisin vaikka simahtaa, jos luulotaudille sopii.

        "Valvoin aamuun, kun en saanut unta. Yritän nyt nukkua, oma rakas nöpö", kirjoitin puoli kahdeksan aikaan keittiönpöydälle lapun, että poika olisi tiennyt antaa minun levätä rauhassa. Menin sen jälkeen nukkumaan, muttei uni meinannut tulla vieläkään. Heräsin samaan kurjaan oloon jo parin tunnin kuluttua, kello oli 10.46 katsoessani sitä ja oltuani jo hereillä. Nousin vapisevana ja tutisevana ylös kirjoittamaan aamusivuni kahvin ja suklaan voimalla. Keittiönpöydälle kirjoittamaani lappua ei tarvittu. Poika nukkui kuin tukki, minä en.


      • sanasinko kirjoitti:

        "Valvoin aamuun, kun en saanut unta. Yritän nyt nukkua, oma rakas nöpö", kirjoitin puoli kahdeksan aikaan keittiönpöydälle lapun, että poika olisi tiennyt antaa minun levätä rauhassa. Menin sen jälkeen nukkumaan, muttei uni meinannut tulla vieläkään. Heräsin samaan kurjaan oloon jo parin tunnin kuluttua, kello oli 10.46 katsoessani sitä ja oltuani jo hereillä. Nousin vapisevana ja tutisevana ylös kirjoittamaan aamusivuni kahvin ja suklaan voimalla. Keittiönpöydälle kirjoittamaani lappua ei tarvittu. Poika nukkui kuin tukki, minä en.

        Raskasta oli vääntää sähköpostia väsyneenä, mutta sinne meni.

        Korvapoliltakin tuli postia ja pääsisin sinnekin leikkaukseen.

        Pitää vaan selvittää, missä luulotauti parhaimmin hoidetaan.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kun en kerran unta saanut, kopioin poskiontelojen tt-kuvia doc-tiedostoon sähköpostia varten.

        Kuvatkin pitää tutkia nykyään itse ja tehdä lääkäreille kuuluvia hommia.

        Nettiin yritin perustaa Luulotauti-kansion, muttei kuvien siirto onnistunut. Sen verran pahaa luulotautia ilmeisesti.

        Koskahan luulotautiani vallan leikataan? Tulee varmaan mielenkiintoinen leikkaus.

        Täytyy raportoida, kun sinne asti pääsen. Nyt voisin vaikka simahtaa, jos luulotaudille sopii.

        "Nettiin yritin perustaa Luulotauti-kansion, muttei kuvien siirto onnistunut. Sen verran pahaa luulotautia ilmeisesti."

        - Onnistui, tervetuloa Luulotauti-kansiooni!

        http://sanasinko.kuvat.fi/kuvat/LUULOTAUTI/

        Ps. Varokaa. Tauti on tarttuvaa.


      • sanasinko kirjoitti:

        Hain viime viikolla postista kaksi iHerbin pakettia, joista toisessa pitäisi olla myös Alkalolia.

        En ole poskionteloiden punkteerausten jälkeen tehnyt nenähuuhteluita ollenkaan, olen käyttänyt vaan nenäsumutteita, ensiksi pelkästään Nasonexia kuukauden ja sen jälkeen lähinnä SinuSoothea ja myös Pulsatilla Compositumia ja Seagaten Olive Leaf Nasal Spray'tä välillä.

        Aion kuitenkin ottaa nyt viikonloppuna nenähuuhtelut Alkalolilla käyttöön. Kaksi hammasta on jo kuollut, ja tässä on näkökin vaarassa jo.

        Vahvasti luulosairas :?


      • varmaan kirjoitti:

        Vahvasti luulosairas :?

        Mmm... Hiks.


      • sanasinko kirjoitti:

        Mmm... Hiks.

        Luulotautia leikatessa on aina hyvä muistaa:
        kun pätkäisee toisesta päästä, toinen pää jää vielä jäljelle.


      • sanasinko kirjoitti:

        Raskasta oli vääntää sähköpostia väsyneenä, mutta sinne meni.

        Korvapoliltakin tuli postia ja pääsisin sinnekin leikkaukseen.

        Pitää vaan selvittää, missä luulotauti parhaimmin hoidetaan.

        Kävin eilen ulkomailla lääkärillä.


      • sanasinko kirjoitti:

        Kirjoittaja on poistanut tästä viestin

        "Juu, ei ihminen mitään sienilääkkeitä tarvii muuta kuin tuppoja, tuppoja, tuppoja vaan."

        - Käytän nykyään pitkäkuituista villanöhtää.

        (Terttu Liljan myymälä / Suomen Hoitolatukku.)

        Parempaa kuin Tubinette ;)


      • sanasinko kirjoitti:

        Luulotautia leikatessa on aina hyvä muistaa:
        kun pätkäisee toisesta päästä, toinen pää jää vielä jäljelle.

        Ihanko jäi miinus kymmenen verran harmittamaan?

        Pahaa luulotautia! Monilla hellittää vasta haudassa :(



      • sanasinko kirjoitti:

        Siitä, miten selvisin tuosta lausunnosta, en ole kertonut vielä.

        Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle.

        Niin harmissani olin jo, että ajattelin, mitä teen. Ruoka ei maistuisi ainakaan enää, olin sen verran pahalla mielellä, joten ei kannattaisi mennä Mäkkäriinkään yhdelle purilaisellekaan. Mutta muistin potilaspaperit, jotka olin tilannut ja jättänyt hakematta, ja päätin lähteä hakemaan niitä. Seuraavana päivänä olisi samalla lääkäriasemalla korvalääkäri, ja olisi hyvä lukea ainakin neurologin sepustukset hänen käytöksensä oltua niin outoa.

        *

        Painelin sitten lääkäriasemalle ja pyysin respasta tilaamani paperit. Sain ison kirjekuoren, jonka päätin avata jo lääkäriasemalla. Menin sivupöydän ääreen, istuin alas ja aloin tarkastella papereita. Huomasin, että kaikki muut löytyivät, mutta neurologin lausunto puuttui.

        Menin kassalle takaisin ja ilmoitin puuttuvasta tiedosta. Virkailija tulosti minulle kaipaamani printin ja kertoi sen puuttuvan siksi, että kyseinen lääkäri sanelee lausunnon, jota ei oltu ehditty purkaa papereitani koottaessa.

        Otin printin käteeni - joka oli järkytys jo ensi vilaisulta. Menin sivupöydän ääreen ja olin todella pöyristynyt. Muut paperit jäivät pöydälle ja takkinikin tuolin selkäkarmille, kun menin respaan takaisin ja kysyin johtavan lääkärin nimeä, kuka vastaa lausunnoista. Sanoin lausunnon olevan törkeä, ja olin poissa tolaltani, kuinka joku kehtaa edes kirjoituttaa mitään sellaista.

        *

        Sain hallintoylilääkärin nimen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen. Mieli kuohahtaneena poistuin lääkäriasemalta kadulle, ja lähdin kohti liikennevaloja. Mutta kesken kaiken päätinkin, että käännyn takaisin ja soitan lääkäriaseman rappukäytävästä saamaani numeroon. Niin tein, ja kerroin asiani lyhyesti ja annoin myös sotuni. Hallintoylilääkäri sanoi tutustuvansa asiaan ja palaavansa siihen seuraavana päivänä.

        Sitten painelin takaisin kadulle ja suoraan metroasemalle päin. Olin täynnä pyhää vihaa siitä, mitä läski neurologi oli kehdannut kirjoittaa tutkimatta minua yhtään.

        Koko päivä oli mennyt jo pilalle, eikä mitään voisi enää pelastaa. Ei ollut nälkä eikä jano, olin poissa tolaltani vain, ja päätin mennä suoraa päätä kotiin kirjoittamaan ja laittamaan asiaa eteenpäin.

        Mieleni oli paha, mutten halunnut puhua kenenkään kanssa - se olisi vienyt vain energiaani sivupoluille niin, etten olisi jaksanut tehdä kotona sitä, mitä pitäisi tehdä.

        Päästyäni kotiin aloin suoraa päätä järjestellä asioita, skannata asiakirjoja ja järjestellä papereita. Välillä join vain kahvia ja söin muutaman suklaakonvehdin. Ruoka jäi väliin enkä laittanut sitä pojallekaan hänen tultua kotiin, en pystynyt, mutta onneksi hän on jo niin iso, että osaa laittaa itselleen jotain. Selitin vaan, mitä on tapahtunut ja jatkoin asiakirjojen kanssa painimista.

        Minua oli kohdeltu törkeästi ja tekisin sen tiettäväksi. Lihava akka saisi kuulla kunniansa, miten ihmisiä kohtelee ja lausuu vääriä todistuksia lähimmäisistään. Vai että tekee "kliinisiä tutkimuksia" koskematta potilaaseen pikkusormellakaan - minä hänelle ne kliiniset tutkimukset vielä näytän, mokoma puoskari ja susi lammastenvaatteissa!

        "Silloin keskiviikkona olin käynyt silmälääkärillä ja vängännyt hänen kanssaan Akvakol-reseptistä, että olisin saanut sellaisen silmätulehduksen varalle. Kotona oli vaan yksi Akvakol-pullo ja sekin avattu niin, että olisi vanhaa jo saadessani uuden silmätulehduksen. Mutta silmälääkäri oli hirveän tarkka ja vaatinut jo aiemmin tulemaan aina vastaanotolle, jos silmä tulehtuu. Minä en taas jaksa joka kissanristiäisissä lääkärillä juosta ja hoitelen pienet jutut itse, vaikka sitten niillä vanhoilla tipoilla. Lääkäri ei vaan tajunnut, että käytän vaikka yli puoli vuottakin vanhoja tippoja, jos ei kerran uusia heru, niin kuin ei herunut. Hän sanoi pitävänsä oman linjansa ja se oli harvinaisen selvä juttu, joten poistuin niine hyvine kadulle."

        - Tuo akka näki minua viimeisen kerran. Ei voinut kirjoittaa Akvakol-reseptiä varalle, niin kuin pyysin, vaan halusi mieluummin hinnalla millä hyvänsä olla oikeassa. Nyt kun oikeaan silmäluomeeni iski tulehdus taas, tipotin siihen lähes vuosi sitten avaamaani Akvakolia ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/9501280#comment-47022593-view ).

        Ja koska lääkärit eivät viitsi tehdä hommiaan, apua tulee haettua myös muualta. Jos vanhentuneesta Akvakolista ei ole enää apua, korkkaan vaikka pullon kolloidista hopeaa, jota sitäkin on tullut hankittua ( http://keskustelu.suomi24.fi/node/9511597#comment-47267462-view ).

        Tässä muuten lääkäreillekin tosi hyvä tutkimus!

        Tieteellinen fakta: tylysti palveltu asiakas ei palaa:
        http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/116030-tieteellinen-fakta-tylysti-palveltu-asiakas-ei-palaa


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vastaamoon tehty ehkä kaksi tietomurtoa - kertoo Yle.

      https://yle.fi/uutiset/3-11612331 Tietoa tihkutetaan tipoittain. Uutta katastrofia pukkaa Vastaamon osalta. Eiliseen asti kyse oli vain yhdestä hakker
      Maailman menoa
      295
      3921
    2. Laittoko Stefan instan yksityiseksi

      Stefanin insta yksityinen
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      2499