Vanhempani ovat olleet melkein 20 vuotta naimisissa ja nyt yhtäkkiä he ovat päätyneet eroon. Elämämme ei ole aina ollut mitään ruusuilla tanssimista, mutta en voi todellakaan ymmärtää heidän ratkaisuaan. He eivät pahemmin selittele eron syitä, kotona ilmapiiri on hyvin "salainen" ja olen saanut selville, että äitini seurustelee toisen miehen kanssa! En tiedä, miten suhtautua asiaan. Isäni on todella surullinen, mutta en tiedä, mitä tekisin auttaakseni häntä. Viha kasvaa sisälläni äitiä ja tuota tuntematonta miestä kohtaan, mutta tunnen itseni hyvin epäreiluksi kieltäessäni äidiltä tämän uuden rakkauden. Haluan tietenkin, että hän olisi onnellinen, mutta en todellakaan tiedä, miten pystyn hyväksymään tuon uuden miehen. Eniten ärsyttää se, että meille "lapsille" ei puhuta mitään ja vanhemmat odottavat, että olemme valmiita sopeutumaan minkälaiseen tilanteeseen tahansa.
Äidin uusi rakkaus...
kirsi-86
3793
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika kurjaa... Onhan se ihan normaalii sun mutsille, et se alottaa wähän muitaki ihmissuhteita ku parisuhde on menny rappeille, mut on toi silti aika ajattelematonta alkaa ny yhtäkkii johonki suhteeseen ku on kuitenki wielä entinenki talossa ja kaikki wielä ihan sekasi...
Isääs et taida woida auttaa, ei warmaa kukaa woi, mut hetken päästä sillä on jo warmaan parempi mieli ku alottaa uuden elämän, kato joskus ero woi olla ihan hywä ja oikee ratkasu. Teitä "lapsia" ei warmaan haluta rasittaa "aikuisten" jutuilla, et ehkä ne ajattelee waan teidän parasta. Ja kaikki warmaan alkuun wihaa ja inhoaa äitien ja isien uusia suhteita. Ihan normaalii kaikki. Oon kokenu samoja asioita ja nyt kaikki ihan hywin :) oon 12 wee:)
Oletko tullut ajatelleeksi, että äitisi on varmasti paljon mukavampi äiti, kun on itse onnellinen.
Olet jo niin iso, että pystyt asioita ajattelemaan järkevästikin.
Hei!
Olet poikani ikäinen .Meidän perheessä isä teki tuon tempun 2v sitten.Tytär asuu jo omillaan ja jäin poikani kanssa kahdestaan.Alkuun olin aika sekaisin surusta ja kävin terapiassa parisuhdeterapeutilla , niin molemmat lapsenikin.Jonkun ajan kuluttua löysin uuden kaverin,jota välillä tapailen.
Poikani oli varmaan aika hukassa silloin ja vihasi isän uutta yli kaiken.Ei vieläkään halua mennä heidän asuntoonsa,missä on lisäksi uuden naisen 2 alle 10v lasta.Rankkaa on ollut,mutta nyt helpottaa jo.Käy ihmeessä vaikka koulupsykologilla tai nuorisoaseman psykologilla tai vastaavalla juttelemassa ja purkamassa mieltäsi.Helpottaa ihan varmasti. Jollei isäsi käy missään terapiassa tai vastaavassa,koeta saada hänet myös juttelemaan esim.kaupungin parisuhdeneuvolaan tai perheneuvolaan ,jossa voi yksinkin käydä,niin kävin minäkin ja auttoi!
Ensin te molemmat isän kanssa tarvitsette ihan omaa keskusteluterapiaa.Vasta jonkun ajan kuluttua pystytte paremmin puhumaan keskenään asioista.Mutta muista että molemmat vanhempasi rakastavat sua hyvin paljon.Avioerokriisissä vaan kaikki menee hetkeksi ihan sekaisin.