Annatko kumppanisi käytöstä hyvin anteeksi, vai rankaisetko pienistäkin virheistä ja erimielisyyksistä jättämällä?
Itse olen hyvin harkitseva ja pitkäpinnainen, mutta riippuu suhteen laadusta ja kestosta. Suhteen onnistuvuuden perustana on kuitenkin kyky hyväksyä toinen ja kyky joustaa. Täydellistä ihmistä on mahdotonta löytää ja rakkauteen kuuluu voimakkaatkin tunteet.
Herkkä jättämistaipumus taas kielii heikoista ihmissuhdetaidoista ja kyvyttömyydestä nähdä itsessä vikaa.
Itse olen hyvin harkitseva ja pitkäpinnainen, mutta riippuu suhteen laadusta ja kestosta. Suhteen onnistuvuuden perustana on kuitenkin kyky hyväksyä toinen ja kyky joustaa. Täydellistä ihmistä on mahdotonta löytää ja rakkauteen kuuluu voimakkaatkin tunteet.
Herkkä jättämistaipumus taas kielii heikoista ihmissuhdetaidoista ja kyvyttömyydestä nähdä itsessä vikaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
hullu, joka riitelee tukinikkiensä kanssa julkisella keskustelupalstalla :)
kun se alkaa merkitsemään reviiriä jättämällä tavaroita meikkejä, alusvaatteita jms. selvästi naisten tavaroita asuntoosi, että muut naiset huomaavat ne ja luulevat, että olet jo varattu ja uusi tapaus on vain tilapäinen syrjähyppy. Sillin ne voivat poistua kämpästäsi välittömästi.
Sellaiset tuvat vähitellen kaikki ryjänsä kämppääsi ja vaativat hävittämään omia tavaroitasi tilaa saadakseen.
Seuraavaksi ne haluavat nimensä talokirjaan ja irtisanovat oman murjunsa.
Tällöin ei poliisikaan anna enää virka-apua sen naisen poistamiseen kodistasi ja ämmä voi järjestää sinut putkaan tähtien sodan syttyessä.
Siinä vaiheessa on jo erittäin hankalaa saada ämmä häipymään kodistasi ja jos pääseekin ämmästä eroon,
se voi asianajan avulla vaatia jälkikäteen palkkaa muka tekemistään kodinhoitotöistä.
Jos olet erehtynyt vielä vihille, vie ämmä leijnan osan omaisuudestasi.
Tällainen ämmä estää myös vapaan seksielämäsi.
ei tule mitään anteeksi annettavaa tai pyydettävää ja voi halutessa viettää vaikka viikonlopun sen kumppanin kanssa ja harjoittaa seksiä sillointällöin, mutta jos potee mustasukkaisuutta ja haluaa omistaa sellaisen kumppanin niin hommasta ei tule muuta, kuin vainaalle pienet sakot ja surkeaa mieliharmia.
suhdetyyppi, että viestisi oli selvästi osoitettu minulle mukaanlukien käsityksellä toisten asioista. Mutta varmaankin olen samaa mieltä yleisellä tasolla.
suoraan, että kirpela on kamala akka, joka sanoo miltä tuntuu ja poraaki viä, ja sie muistat sen viä anno domini 3000.
Kirkkaimman lusikan saap tietysti kun ite kiillottaa. Mut mie olenki vaa wttumaine akka. Niin ne kaikk muutki on sanonu, ja sanoin sen sullekki jo viime vuonna.
Anna ny jo olla nää alotukset musta. Äläkä sano, ettei se koske mua, vaan on joku herratiesmikä, koska siitä tuli eka sulta privana tieto, että täällä on alotus. Tyhmä mäki olen mutten sentää idiootti.
Hyvää jouluaikaa Sullekin (, ois ollu muuten teoriassa hieno aloitus ilman sitä esi-infoa.)
ihana olento, mut joskus niin kylmä, että sun lähelläs tulee kylmäksi. Aloitus oli inspiraatio, ei tarkoitus haukkua sua, mut koska ennalta kumosit mahdollisuuden muuhun, kuin syyllisyyteni myöntämiseen, niin kai se on pakko myöntää olevani paha ihminen.
Minä en kyseistä termiä käytä koskaan, sillä se ei kuulu normaaliin elämään.
harmistua.
Taidan olla, jopa liian helposti anteeksiantava välillä. Toki on tekoja, joita en voisi ikinä antaa anteeksi, mutta vielä sellaisia ei ole tullut vastaan.
Mun "jättämiset" on johtuneet aina siitä, että on tullut vain voimakas tarve irrottautua. Suhde on alkanut tuntua liian raskaalta elää, liian monimutkaiselta, liian vaikealta käytännössä enää toteuttaa. Suuttumuksesta ei ole koskaan mikään mun suhde katkennut. Ei ainakaan mun taholta. Suuttumisia tulee ja menee. Ne kuuluu suhteeseen.
Toivottavasti tää oli ihan yleisluonteinen aloitus, ei ole tarkoitus sekaantua mihinkään.
aloitus. Millainen suhde alkaa olemaan liian vaikea käytännössä toteuttaa? Suuttumuksia tulee ja menee, mut pidemmät riidat, tai jatkuva riita vois muutamassa kuukaudessa viedä multa mehut.
Kyllä mä annan herkästi anteeksi, rankaisemislinjalle en lähde ja erimileisyydet ei ratkea jättämällä vaan keskustelemalla.
Rakkaus on voimakas tunne, siinä alottaja on oikeassa.
Mutta rakkauteen kuuluu toisen kunnioittaminen ja se jatkuu myös suhteen päättyessäkin.
Sitä voisi aloittaja hiukan miettiä itsekseen.
hyvä kommentti. :)
Ihan ensin kysyn, että oliko Kirpela oikeassa? Jos, niin saat taas hävetä.
Noin muuten ei tule yhtään sellaista suhdetta mieleen, että olisi yhtänään pitänyt olla mitään anteeksi antamassa. Minulla on vissiin ollut hyväkäytöksisiä ja empaattisia heiloja. Täydellinen en ole, enkä ole koskaan sitä kumppaniltanikaan vaatinut.
Tuosta jättämistaipumuksesta olen kanssasi visusti eri mieltä. Sen lisäksi, että olen ollut kerran 7 ja nyt 10 vuotta kimpassa, olen jättänyt monen monituista kertaa todella helposti. Kyllä minä erilaisuutta, vaikeuksia ja arkea siedän, mutta vain oikealta ihmiseltä.
Minusta jotenkin tuntuu, että tunnet itsesi jätetyn liian helposti. Mutta jospa vika ei olekaan tekemisissäsi tai tekemättäjättämisissäsi vaan sinussa itsessäsi ja persoonassasi? Sille kun ei voi mitään, jos ei nappaa.
vastaan, että aloitus oli yleisluontoinen ja olisin kuullut mielelläni kirpelalta tähän asiavastauksen. Meillähän olisi ollut siinä hyvänkin keskustelun juuri.
"Minusta jotenkin tuntuu, että tunnet itsesi jätetyn liian helposti. Mutta jospa vika ei olekaan tekemisissäsi tai tekemättäjättämisissäsi vaan sinussa itsessäsi ja persoonassasi? Sille kun ei voi mitään, jos ei nappaa."
Tätä olen koittanutkin sanoa, että mikäli jättäminen tapahtuu kovin helposti, ei jättävä osapuoli ole todellisuudessa ollut kiinnostunut jätettävästä. Olen siis samaa mieltä.
"Tätä olen koittanutkin sanoa, että mikäli jättäminen tapahtuu kovin helposti, ei jättävä osapuoli ole todellisuudessa ollut kiinnostunut jätettävästä. Olen siis samaa mieltä."
Noinkin ja toisaalta aina voi tapahtua jotain sellaista, mikä pistää kupin nurin alta aika yksikön. Kuten vaikkapa pettäminen, väkivalta jne. Siitäkin huolimatta, että olisi sitoutumishalua ja aitoa rakkauttakin.
en sentäs petä, enkä ole väkivaltainen, vaikka naimisissa olevaan naiseen olen kajonnut.
LOPETA JO IDIOTTI
annan ja joskus en, riippus vallan mitä pitäs anteeksi antaa :) Mut noin yleensä oon kait aika höveli kattoon läpi sormien. Toki on asioita mitä ei anteeksi iisisti saada...tai ainaka suhde jatkus.
Kyllä ja ei, riippuu tilanteesta. Mikäli kumppanin käytös on loukkaavaa ja tahditonta, vetäydyn yleensä miettimään omiin oloihini, käyn sitä läpi mielessäni ennenkuin keskustelen asiat halki.
Usein katson tilanteita läpi sormien, kaikkiin pikkujuttuihin ei kannata puuttua. Jaksan olla välittämättä turhista asioista tiettyyn pisteeseen saakka, mutta se raja tulee kyllä vastaan, jos liikaa koetellaan.
Huonolle käytökselle on aina jokin syy, erimielisyydet kannattaa selvittää kumppanin kanssa kaikessa rauhassa.
enkä pidä ollenkaan siitä piirteestä itsessäni. Heikot ihmissuhdetaidot, myönnän, mutta uskon näkeväni itsessäni vikojakin hyvin paljon.
Nykyisen miesystäväni olen jättänyt varmaan 7 kertaa. Viimeksi silloin, kun mies oli luonani ja minun piti käydä lääkärissä. Jätin tietokoneeni auki ja mies sanoi käyvänsä tarkistamassa puhelusaldot. Myöhemmin selvisi, että mies oli koneeltani käynyt treffipalstoilla surffailemassa, vaikka oli poistanut oman sivuhistoriansa. Sanoin asiasta suoraan ja olin taas se "ikävä riidanhaastaja". Tuntui, että moinen salailuyritys on liian loukkaavaa, enkä voi enää jatkaa. Jatkoin kuitenkin.
Taas jälleen kerran.
Ei tällä kuitenkaan ole mitään tulevaisuutta, eiköhän se ole aika todennäköistä.
Mitäs luulisit?
Veikkaan, että liiaksikin.