Nyt on sitten kemiläisten opeteltava esittelemään itsensä kaakamolaisiksi. Kaakamon Lumilinna. PS Kaakamo Kings. Kaakamon Into. Punainen Kaakamo. Punainen nortti on kaakamolainen. Sonata Arctica on kaakamolainen bändi. Kaakamon lukio. Kaakamon jäänmurtaja Sampo. Kemijoesta Kaakamojoki. Kemijärvestä Kaakamojärvi. Outokummun Kaakmon kaivos. Kaakamon kaupungintalo. Paavo Väyrynen on Kaakamonmaalta. Kaakamon kirkko.
Kaakamosta oon ja kehtaan sanua!
Hulluus on ilonamme
18854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
niinpä, ajatella... hyi olkoot!
tosiaan hulluus näyttää olevan ilonanne.
Eikö sole sama Torniossa. Happparanda-Kaakamon Ikea. Outokumpu Kaakamo Works. Muuta merkittävää Torniosta ei tulekaan mieleen joten lopetan tähän.
Simossa ja Tervolassa ei ole ylipäätään mitään mistä nuo kunnat tunnettaisiin joten niitä ei tarvi väännellä. Keminmaata taas ei ole olemassakaan vaan sehän on vanha Kemin kunta joten voipi väännellä samoin kuin Kemin kaupunkia.
Tärkeimmät jäi mainitsematta. Nimittäin eikös Kaakamojoki ole jo olemassa? Eli mikäs laitetaan Simojoen, Kemijoen ja Torniojoen nimeksi? Kaikki neljä jokea Kaakamojokia?
juu ketjun aloittajalla jäänyt lääkkeet ottamatta,,,,,,,
ja kuntalaiset ei enää olis kemiläisiä tai torniolaisia, vaan kaakattajia.
Ennen oli urheiluseura: Kaakamon Valo-ja Varjo. Yhdistymisen jäkeen se on Kaakamon Ämpäripäät.
Aika hatarat tiedot ovat Sinulla, jos puhut Kemin kunnasta. Keminmaa oli aikaisemmin Kemin maalaiskunta. 1930-luvun alussa Kemin maalaiskunnasta liitettiin suuri osa maa-alueesta sekä puolet (n.6000 as.) Kemin kaupunkiin. Kemin kaupunki ulottui pohjoisessa suurin piirtein Koivuharjun kohdalle.
Aikoinaan, kun Sauvosaari oli metsäinen marjanpoiminta-alue, Keminmaa oli jo kukoistava kaupan ja kulttuurin kehto. Kuten joskus olen kuullut sanottavan, varsinainen Kemi oli silloin vielä lokinpaskainen luoto, kun Keminmaa (ei kunta vaan yleisnimitys) ulottui aina Kuivaniemeltä Enontekiölle. Periaatteessa kaikki tämä seutukunta on entistä (ja nykyistä) Keminmaata.
Kemin puolustukseksi on kyllä sanottava, että se sentään näyttää kaupungilta toisin kuin Tornio, jonka keskus Suensaari on samaa kokoluokkaa kuin Keminmaan suurimmat kylät. Muutenhan Tornio on puhdas maaseutupitäjä. Kemi on kuitenkin rakentanut ja maksanut muillekin seutukuntalaisille keskussairaalan, teatterin, museot jne. jne. Helppohan niistä on ollut ympäristökuntalaisten käydä nauttimassa, vähän kuin siivellä.
Kemin pitäjä erotettiin aikoinaan 1869 Kemin kaupungiksi ja Kemin Maalaiskunnaksi ,jotta saatiin aikaiseksi kaupunki. Lautiosaaren kylän maista erotettiin Sauvosaaren tilan alue ja nimettiin se Kemin kaupungiksi.
1933 Kemin kaupunkiin liitettiin nykyiseen kokoon Karihaara , kivikko ,tervaharju, syväkangas ,rytikari ja ajos. Eli ei pidä Keminmaalaisen kirjoittaa mitä sattuu näille sivuille. Luekekaa esim. Keminmaan historia tai Kemin historia ,niin ei tarvitse kirjoittaa mitä sattuu.
ja muutenkin tuntuu aika köyhältä etsiä ratkaisuja nykypäivän ongelmiin 80-vuoden takaa....
Keminmaa nimi on paras nimi uudelle kunnalle.
Huutaka HURAA, uusi kunta on nimetty: "keminmaa nimi" YEAH !! Tosi fiksua!!
siis oikeasti,kuka nimeää itsensä vitun idiootiksi? ==))))))) no vitun idiootti.
kun luulet, olen Kemin maalaiskunnassa syntynytkin vaikka täällä tulevassa Kaakamossa nykyjään asun. Turha opettaa asiaa jonka tunnen oikein hyvin. Kemin pitäjä se silloin oli kun Sauvosaari oli marjastusmaata eikä mikään Keminmaa. Semmoinen nimi kunnalle tuli vasta v. 1979 ja muistan kyllä senkin ajan ihan itte. Lue jatuleita niin löydät nimen Kemin kunta, ja opit monta muutakin asiaa paikallishistoriasta.
Mulle se on ihan sama vaikka tulevan kaupungin nimi olis Keminmaa, vaikken sieltä ole kotoisinkaan vaan Kemistä (maalaiskunnasta). On se jotenkin tyhymä nimi aina ollut mutta olkoon paitsi että torniolaiset ei tosin suostu ikinä siihen. Mulle kyllä sopis vaikka Kaakamokin, ja aika moni muukin kunhan ei tuo markkinamiesten keksimä Meri-Lappi, joka taisi syntyä vasta joskis 80-luvulla.
Siinä olisi oiva nimi, sointuu niin mukavasti eikä anna nimessään mitään negatiivisyyttä. Varmaan nuo hoon päältäkin puhuvat omaksuisivat nimen, koska ei ole vaikea lausua vaikkei sitä hoota olisikaan ja voihan sen hoon siihen nimeen puhuessa yhdistääkkin jos niikseen tulee. Sen saa kirjoittaa sit sellainen henkilö joka sen kielen taitaa, ite en viitti.
Sen verran voisin hatarilla tiedoillani korjata että alueliitoksessa 1931 Kemin kaupungin väkiluku lisääntyi n. 13000 henkilöllä eikä 6000 kuten kirjoitit. Myös se meni väärin että Kemin maalaiskunnasta ei liitetty suuri osa vaan 75 km2; Keminmaan kunnan nykyinen maapinta-ala on 625 km2 joten eihän tuo ollut kuin noin 10 %.
Tosin hatarilla tiedoillani voin tietenki olla väärässäkin.
Nythän on niin,että Kemi ja Tornio ovat molemmat eräitä Suomen vanhimmista seurakunnista. Ovat perustettuja ehkä jo 1200 luvulla. Kemin seurakuntaan kuului alun perin lähes kolmannes nykyisesyä Suomesta. Alueet Utsjoelta Kuhmoon. Nykyisestä rääpäle Keminmaasta on aikanaan lohkottu Iit ja Limingat, Oulut ja Rovaniemet. Kemin mlk:ssa on tapahtunut aikanaan Suomen suurin suhteellinen muuttovoitto. Siis vuonna 1920 asukkaita oli n. 3000, ja vuonna 1930 juuri ennen alueliitosta asukkaita oli noin 18000. Alueelle muutti runsaasti väkeä kaikkialta Suomesta. Kemijokisuu on Suomen kansan sulatusuuni. Tornio on kuulunut Suomeen vasta 200 vuotta. Tornion ja nyk. Keminmaan raja on ollut ennen Suomen Sotaa 500 vuotta Suomen ja Ruotsin rajana. Myöskin tämä raja on ollut Rooman ja Bysantin kirkkojen virallinen raja keskiajalla. On harmillista, että kuntajakoselvityksissä ei oteta näitä historiallisia esteitä kuntien yhdistymiselle lainkaan huomioon. Kemin ja Tornion yhdistyminen olisi melkein sama asia kuin Helsingin ja Tallinnan yhteensaattaminen. Kemi ja Tornio ovat molemmat ollee muinoin erittäin laajojen alueitten keskuspaikkoja. Kertoo äärimmäisestä moukkuudesta ja sivistymättömyydestä saattaa ne hallinnollisesti yhteen nykyisen putkiaivoisen ylikorostuneen vai rahaa ajattalevan maailmankatsomuksen vuoksi.
Nythän on niin,että Kemi ja Tornio ovat molemmat eräitä Suomen vanhimmista seurakunnista. Ovat perustettuja ehkä jo 1200 luvulla. Kemin seurakuntaan kuului alun perin lähes kolmannes nykyisesyä Suomesta. Alueet Utsjoelta Kuhmoon. Nykyisestä rääpäle Keminmaasta on aikanaan lohkottu Iit ja Limingat, Oulut ja Rovaniemet. Kemin mlk:ssa on tapahtunut aikanaan Suomen suurin suhteellinen muuttovoitto. Siis vuonna 1920 asukkaita oli n. 3000, ja vuonna 1930 juuri ennen alueliitosta asukkaita oli noin 18000. Alueelle muutti runsaasti väkeä kaikkialta Suomesta. Kemijokisuu on Suomen kansan sulatusuuni. Tornio on kuulunut Suomeen vasta 200 vuotta. Tornion ja nyk. Keminmaan raja on ollut ennen Suomen Sotaa 500 vuotta Suomen ja Ruotsin rajana. Myöskin tämä raja on ollut Rooman ja Bysantin kirkkojen virallinen raja keskiajalla. On harmillista, että kuntajakoselvityksissä ei oteta näitä historiallisia esteitä kuntien yhdistymiselle lainkaan huomioon. Kemin ja Tornion yhdistyminen olisi melkein sama asia kuin Helsingin ja Tallinnan yhteensaattaminen. Kemi ja Tornio ovat molemmat ollee muinoin erittäin laajojen alueitten keskuspaikkoja. Kertoo äärimmäisestä moukkuudesta ja sivistymättömyydestä saattaa ne hallinnollisesti yhteen nykyisen putkiaivoisen ylikorostuneen vai rahaa ajattalevan maailmankatsomuksen vuoksi.
Matkusti kemistä tornioon, ja katseli kun mentiin ohi Kaakamon. Ukko kuitenkin nukahti ja palasi samalla junalla takaisin. Herätessään juna ohitti juuri aseman ja solttu äityi isoon ääneen ihmettelleen, "Sattanan sattana taas Kakkama"?