Mies pettää avopuolisoa ihmisen kanssa, jonka tuntenut joskus nuoruudessa. Eli tuntee vähän ihmisenä, mutta punkassa ihan riittävästi. Ehdottaa päivätreffejä (koska ei sinkku) heti, jos tämä nuoruudentuttu vain laittaa jotain viestiä. Yleensä päivätreffeillä vain syödään, iltatreffellä jotain muuta. Jos törmää jossain niin parin päivän päästä taas ehdottelua. Vuosikin voi mennä ilman kontaktia, mutta taas kun jossain tavataan tai laittaa vaikka synttärionnittelun niin treffiehdotus tulee taas. Kyläilee mieluusti myös "siinä mielessä". Joskus innostuu jopa henkeviä puhumaan ja elämäntilanteestaa ja sen ongelmista.
1) Onko mies kiinnostunut puhtaasti vain naisen vaapukasta?
2) Ja jos on niin pitääkö vaapukkan käyttäjä olla hyvä, kun siihen kerran uudelleen ottaa ytheyttä? Vai voiko yhteyttä pitää vain puutteessa?
3) Onko uudelleenyhteys miehelle merkki, että nainen on kiinnostunut, kun suostuu, vaikka yh-sinkkunaiselle se merkitsisi vain puutteiden hoitamista? Nainenhan mielellään hoidattaa puutoksiaan vain hyväpunkkaisten miesten kanssa (fakta).
4) Jos mies on lisäksi naisiin menevän näköinen ja silti haluaa pitää yhteyksiä vanhan panon kanssa, niin onko tämä miehelle vain rastien keräilyä vai onko takana jotain muuta?
5) Miehen jokaisessa lähettämässään viestissä lukee lopussa jotain pehmoista. Onko tämä vain tapa pelimiehelle vai onko siinä jotain totuutta?
6) Pitäiskö lopettaa suhde?
Minä pidän häntä "listalla" hänen peittotaitojensa vuoksi ja siksi, että ulkonäköä riittää. Olen yh-sinkku, koska exä vaihtoi nuorempaan. Olen päässyt jaloilleni ja nautin yksinolosta. Sinkkuus on ihan hyvä asia.
Toivon, että tähän vastaisi ennen kaikkea avoliitossa olevat pettäjät. Miksi te käyttäyty(isi)tte noin? Olen varma, että tähän vastaa ainakin ne provoilijat, että pelkkä p***u sitä vaan kiinnostaa. Joo tiedetään jo, että se häntä kiinnostaa, mutta voisko saada asiallisia vastauksia toisesta näkökulmasta. PLS!
1) Onko mies kiinnostunut puhtaasti vain naisen vaapukasta?
2) Ja jos on niin pitääkö vaapukkan käyttäjä olla hyvä, kun siihen kerran uudelleen ottaa ytheyttä? Vai voiko yhteyttä pitää vain puutteessa?
3) Onko uudelleenyhteys miehelle merkki, että nainen on kiinnostunut, kun suostuu, vaikka yh-sinkkunaiselle se merkitsisi vain puutteiden hoitamista? Nainenhan mielellään hoidattaa puutoksiaan vain hyväpunkkaisten miesten kanssa (fakta).
4) Jos mies on lisäksi naisiin menevän näköinen ja silti haluaa pitää yhteyksiä vanhan panon kanssa, niin onko tämä miehelle vain rastien keräilyä vai onko takana jotain muuta?
5) Miehen jokaisessa lähettämässään viestissä lukee lopussa jotain pehmoista. Onko tämä vain tapa pelimiehelle vai onko siinä jotain totuutta?
6) Pitäiskö lopettaa suhde?
Minä pidän häntä "listalla" hänen peittotaitojensa vuoksi ja siksi, että ulkonäköä riittää. Olen yh-sinkku, koska exä vaihtoi nuorempaan. Olen päässyt jaloilleni ja nautin yksinolosta. Sinkkuus on ihan hyvä asia.
Toivon, että tähän vastaisi ennen kaikkea avoliitossa olevat pettäjät. Miksi te käyttäyty(isi)tte noin? Olen varma, että tähän vastaa ainakin ne provoilijat, että pelkkä p***u sitä vaan kiinnostaa. Joo tiedetään jo, että se häntä kiinnostaa, mutta voisko saada asiallisia vastauksia toisesta näkökulmasta. PLS!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minulla itselläni on ollut tällainen nainen kuvioissa jo 20 vuotta. Ensi tutustumisella hän oli nuori yh ja olisi halunnut minut kumppankseen, mutta olin avliitossa silloin. Tapaamme vieläkin sillointällöin, vaikka molemmat olemme olleet jo useammassakin suhteessa ja aviossa.
Me vain viihdymme yhdessä ja olemme kiinnostuneita samoista asioista. Olen myös välillä halunnut hänet vaikka vaimoksikin ja hän on silloin ollut pulestaan avoliitossa.
Tällaista'
http://www.youtube.com/watch?v=wpaVzgMZ4-k
"Toivon, että tähän vastaisi ennen kaikkea avoliitossa olevat pettäjät. Miksi te käyttäyty(isi)tte noin? Olen varma, että tähän vastaa ainakin ne provoilijat, että pelkkä p***u sitä vaan kiinnostaa. "
Vaikka kielsitkin vastaamasta, niin sanon ettei kaikkien maailman kivojen kanssa voi perustaa perhettä tai vastaavaa.
vieraissa siitä huolimatta, että kotonakin saavat riittävästi seksiä, mutta minun kohdallani kiinnosti seura ja tuon naisen taito keskustella sellaisista asioista, joista ei oma vaimo ymmärtänyt.
Kerran hän soitti juhannuksena ja kaipasi seuraa, koska oma sen hetkinen avomies oli lähtenyt yksin viettämään juhannusta Yyteriin ja itsekin olin silloin vailla seuraa.
Sen miehen kävin naisen pyynnöstä heittämässä ulos tuon naisen asunnosta, sehän oli tullut vain siivestämään ja asumaan ilmaiseksi. Sen miehen olen tavannut myöhemmin. Se kerskaili tämän naisen ja parin muun naisen alastonkuvilla.
Että ei pelkästään tuon aloituksen pohjalta ei tuntemattomista voi sanoa mitään varmaksi.
Se, että se mies haluaa paljon keskustella viittaisi siihen, ettei hän pidä pelkkän panopuuna.
tiedät itsekin.
Suuret kiitokset asiallisia vastauksia lähettäneille! Jotenkin siihen niin skeptisesti suhtautuu ja kyseenalaistaa, kun itse on yh-sinkku. Luulee, että kaikella on joku muu taka-ajatus tai "käytetään hyväksi". Ajattelin nyt teidän kirjoitusten jälkeen, että hänellä sittenkin taitaa olla jotain minua kohtaan. Tuntuisi jotenkin tyhmältä, että vaikka pelimies onkin, niin jaksaa ottaa yhteyttä juuri minuun. Hänhän saisi helposti tuorettakin seuraa... Tuo "
sä oot siis todellakin kiinnostunut pettävästä miehestä! No, makunsa kullakin.
Olen 37 vuotias ja joka ikinen jonka kanssa olen seurustellut pidemmän aikaa ( 7kpl) on pettänyt minua. Olen valitettavasti tullut kyyniseksi ihanteille, jossa parisuhteessa ollaan vain kaksin. Ehkä siinä syy minun tavasta tykätä sinkkuudesta. Mustasukkaisuuteni on erittäin matala, enkä ole kovin omistushalunen persoona. Kieltäydyn joskus tapaamasta ko. miestä ihan hänen siviilisäädyn vuoksi. Ei se minusta tunnu kivalta, että hän pettää avovaimoansa, mutta en jaksa enää siitä välittääkään. Olen kerran tavannut hänen avokkinsa ja hän vaikutti mukavalta. Siksi tunnen syyllisyyttä. Mieshän se lopulta siinä teroittaa kynät molemmista päistä. Minä tässä kermat vedän päältä.
Tähän ikään mennessä olen nähnyt todella paljon sitä oikeaa elämää mitä ihmiset oikeasti elävät. Valitettavasti pettämistä on joka suhteessa tavalla tai toisella. Nähnyt esim. sen, miten korkea-arvoisessa ammatissa oleva perheellinen mies käy huvittelemassa homobaareissa, miten ihmisillä on lapsia toisten naimisissa olevien kanssa omasta avioliitoista huolimatta, miten ystävä on jo 10v harrastanut pomonsa kanssa seksiä jokainen työpäivä, huolimatta omasta avioliitosta tai miten joku pomo kohtelee alaisiaan. Miten sairas oikeasti ihmisluonto voi olla todellisuudessa. Pettäminen alkaa minun silmissä olemaan siitä viattomimmasta päästä. Itselle ei tulisi mieleenkään. Minulle riittää yksi mies.
Kuka niitä ihanteita oikein tässä jakaa ja määrittää lopulta? Raamattu vai aito ihminen? Paljon on ihmisiä, jotka eivät tunne itseään, kuin vasta myöhemmällä iällä ja heräävät siihen, että tuli valittua elämässä väärin. On paljon ihmisen persoonasta ja lapsena omaksutusta käyttäytymismallista kiinni miten hän toimii elämässään. Meistä kukaan ei täydellinen ole ja me teemme kaiken aikaa virheitä. Ei ehkä todellisuudessa virheitä vaan elämme ihanteiden vastaisesti. Minulle riittää nykyään parisuhteessa, että olen arvostettu huolimatta siitä millainen suhteen laatu on. Jos sen saan vakipanolta niin olen tyytyväinen. Ihan sama, vaikkei hän kohteliaisuuksia tosissaan sano, mutta se hetken ihailu antaa taas yh-na voimia jaksaa arkea eteenpäin. Harva meistä on koko elämänsä onnellinen.
Tästä tapauksesta halusin tietoa ihan vain siksi, että hänen käyttäytymismalli on poikkeava. Muut ovat tähän mennessä ollut luettavissa tai arvattavissa. Ja onhan meillä yhteinen historia takana, ettei me ihan ventovieraita olla koko ikää oltu. Näytän vetävän puoleeni holhottavia ja pettäviä ihmisiä ja et usko miten paljon olen nähnyt vaivaa selvittää, että miksi näin on. Mikä on se luonteenpiirre, joka huollettavissa miehissä vetoaa. Tämä nykyinen järjestely toimii toistaiseksi. Saan hänen huomion, mutta minun ei tarvitse passata häntä.
Sieltä pilvilinnasta poistuminen tekee jokaiselle ihan hyvää. Nähdä mitä oikeasti elämä on ja mistä olisi aihetta olla ylpeä omassa suhteessaan. Mitä tahansa voi käydä. Menin naimisiin hiljaisen ja kiltin miehen kanssa tympäännyttyäni pettäjiin, mutta päättyi se suhde siitä huolimatta kolmanteen pyörään. Ja olisin ollut valmis antamaan anteeksi, mutta hän halusi kokeilla miltä tuntuu seurustella itseään 15 vuotta nuoremman kanssa. Nyt suhde on sittemin loppunut ja exä haluaisi minut takaisin. Paluuta ei ole. Ehdin jo tottua sinkkuuteen.
Asialla on monta puolta. Ymmärrän huolesi, mutta ymmärrän myös mistä tästä elämästä on oikeasti kyse.
Ei monikaan ymmärrä todellista sinkkuelämää. TV:n sinkkusarja antaa ihan väärän kuvan, jatkuvaa bilettämistä ja muuta kuvitteellista. Se sarjahan oli lähinnä jatkuvaa juopttelua ja miesten pyydystämistä, enkä viitsinyt edes seurata sitä.
Jatkuva kapakkaelämä ei minulle näin raittiina kuulu edes. Elämä on muuta, kuin juhlimista.
Mustasukkaisuutta ei sinkku saa potea. Miltei kaikissa yhdessäasumissuhteissani on nainen tehnyt syrjähyppyjä. Yhden kanssa asuin 6 vuotta ja romanssi päättyi, kun nainen löysi toisen miehen ja aikoi avioon sen kanssa. Vasta muutettua erilleen, hänen löytönsä osoittautuikin vaimonsa elättämäksi kolmen lapsen isäksi. Takaisinkaan en enää huolinut, kun minulle selvisi naiseni suhteen pitkäaikasuus kokonaisuudessaan. Eipä hän saanutkaan uutta miestä.
En katso, että kerrasta poikki olisi aina tiukka sääntö. En silti ole kovinkaan vieraisiin menevä, jos vakituinen suhde pelaa hyvin ei vierasta kaipaakaan. Mustasukkaisuus ja kostamiset ovat kypsymättömien epävarmuutta itsestään lähinnä.
Osuit naulan kantaan. Monella on jotenkin turhan vääristynyt kuva sinkkuudesta. Ei se ole naiselle pelkkää miehen bongaamista ja biletystä. Vaikka pidänkin Sinkkuelämä- sarjasta, niin silti realismi on aivan toista. Sarja on vain viihdettä ja kerrottu amerikkalaisessta näkökulmasta karrikoiden. Hyvää sarjassa on se, että aroistakin asioista puhutaan avoimesti.
Oman sinkkuuteni käsitän ajaksi, jossa en ole vastuussa aikuisesta miehestä. Kaipaan omaa aikaa selvittääkseni jatkuvasti toistuvia ongelmia ja omien virheiden kohtaaminen on terapeuttista. Olen osannut nyt katkaista välini tiettyihin ystävyyssuhteisiin ja taas onnistunut luomaan uusia. Prosessi haastaa itsetuntoni täysin, mutta ajan myötä huomaan sen vahvistuvan. Mitä enemmän näen virheitäni sitä vahvempi minusta tulee. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on muuttunut ja peilissä näkyy ihan toisenlainen nainen.
Tämä menossa oleva suhde vastaa tämänhetkisiin tarpeisiini. Tarkoitus ei ole suunnitella elämää hänen kanssaan vaan nauttia siitä kipinästä mitä on. Vuosien tuttavuus tuo varmuutta ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, mutta on ihan hänen oma asiansa miten suhdeverkkoaan raknetaa. Olen edelleen se sama nainen. Iloinen, puhelias, sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, avoin, pedantti järjestelijä, joka on kiinnostunut kaikesta uudesta. Tästä syystä huomaan vetäväni seikkailijoita (pettäjiä), masentuneita, narsisteja ym. puoleeni. Ikäänkuin positiivinen luonteeni ja suhtautuminen asioihin poistaisi muiden huolet.
Silti olen tullut siihen tulokseen, että jossain vaiheessa elämää voisin aloittaa parisuhteen. En ehkä tämän menossa olevan varatun kanssa, mutta voisin olla avoimempi uusille tuttavuuksille, joita työssäni tai harrastuksissani tapaan.
liikaa, kuten rakastuneen kuuluukin.
.
Mä vielä myönnän ihastumisen ja riippuvuuden, mutta rakkaudeksi en sitä kutsuis. Jos olisin siihen rakastunut, niin kirjoittelisin huoliani ihan toiselle palstalle. Olen joskus ollut rakastunut ja tämä tunne on valitettavasti toisenlaista. Ihastun kyllä herkästi uusiin ihmisiin, mutta rakstumiseen tarvitaan muutakin.
ap/Nättinäinen
ps. Rekisteröidyin ja avasin tilin tällä petronellin nimellä. Tosin vahvistuslinkki ei vieläkään ole tullut minun sähköpostiin. ??? Toivottavasti asia korjaantuu ja saan pitää tämän nicin.
Tänne keskusteluihin tarvitaankin kiinnostavia mielipiteitäsi. Enemmän sinkkuelämää viettäneenä en näe tuota nuorison rakastamista niinkään tärkeänä asiana, haittana enemminkin, jos on rakkaudesta melkein sokea vaaleanpunaisilla silmälaseilla ja näkee vain mustasukkaisuusharhjoja.
Voi mielitiettyynsä olla ilman varsinaista rakkauttakin myös syviä tunteita ja ilman mustasukkaisuuden synkkää pilveä parisuhdekin sujuu paremmin, varsinkin kun ei elä harhassa, että suhde olisi lopullinen, ainoa oikea tähtiin kirjoitettu. Eikä suhteen pituutta tarvits etukäteen miettiä, kun ei ole lapsiperhettä perustamassa.
Sinkkukerho on ollut mukavaa toimintaa minullekin. Sinne ei alle kolmekymppiset pääsekään. Minulle oli ensin positiivinen yllätys jäsenten raittius. Yhteisissä illanvietoissa juodaan varsin vähän, mikä on biletyselämää mukavampaa. Ystäväporukassa vaihdetaan palveluja (ei seksiä) esimerkiksi hento ompelija saa ilmaisen renkaidenvaihtajan tai muuttomiehiä. useimmat ovat töissä niin, että pärjää omillaan
Ystäväprukan sisällä ei juurikaan seksia harrasteta ja parisuhteessa oleva joutuu eroamaan.
Pian ne takaisin tulevat tavallisesti ja ysäväpiiri on tallella.
Pitääkin vilkaista sinun galleriaa--oliskohan oikein kuvakin;;)
Tuo iänikuinen ja kliseinen mustasukkaisuus ei kuulu aikuisille. Antaa kypsymättömien riidellä ja olla omistushaluisia. Kyllä sitä elämässä ehtii huomata, miten turhauttavaa, naiivia ja typerää on vahdata toisen tekemisiä. Kyllä minä olen suhteissa pettämisen yhdistänyt epätyydyttävään suhteeseen. Jos viitsii vain olla itselleen todella rehellinen, niin ulkoisen statuksen synnyttämiseksi ihminen on valmis yllättäviinkin tekoihin. Hyvinä esimerkkeinä ovat, kulissiliitot, yli varojen hankitut statussymbolit (autot, asunto), stressinsieto ym. Nämä eivät minusta takaa hyvää parisuhdetta, joskin osa näistä voivat helpottaa arkea ja antaa parisuhteelle enemmän aikaa. Lopulta kaksi ihmistä sen parisuhteen tekee, ei materia.
Noita ihanteita pitäisi jokaisen miettiä. Laihuus, pitkä tukka, älykkyys, laulutaito ym. on pitkälti geneettisiä. Osaan voi vaikuttaa, mutta osaan on tyytyminen. Ja heikko itsetunto sen ihanteen omaksumisen tekee. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen elää omaa elämää välittämättä ihanteista. Heille ominaista on oman elämän rakentaminen sellaiseksi, jossa viihtyy itse. Tässä on minulla tekemistä. Avioliiton jälkeen olin aika hajalla, enkä tuntenut itseäni. On ollut ilo huomata, että minä petronelli siellä sisällä yhä asustan. Pitää tehdä elämä sille mieluisaksi. Menipä syvälliseksi.
Kuvaa profiilissa ei vielä ole. Pitää ensin varmistaa tuon nicin pysyvyys, kun sähkäriin ei vahvistuslinkkiä ole tullut... Pyyntöjä olen tehnyt pitkin päivää, mutta luulen, että ongelma on S24 päässä.
Toimiihan nikkisi jo, kuva vaan odottaa hyväksymistä. Odotelen kovasti päästä näkemään, minkälainen "maallinen tomumaja" sinulla on oikeasti. Nythän kaikki pistelevat kuviaan kiusaajien ja omituisten ehdottelijoitten vuoksi.
Sinulla on kiinnostavia, realistisia ajatuksia ja täällä erikoisuudet joutuvat aina kiusatuksi. Ei saisi olla ainakaan muita parempi missään asiassa ja niin monet kertovat puutaheinää itsestään, eivätkä uskalla kertoa todellisuutta. Nuoriso keskustelee "oikeasta rakkaudesta" ja hyväksytyksi tulemisesta
Näin ne pakotetaan laumasieluiksi. Vertaillaan älykkyyttä, kauneutta ja välillä persenäyttelyitäkin
jonkun muun , kuin omia kuvia linkittelemällä.
Olisi kivaa keskustella privana enemmänkin, kun sinulla on paljolti samanlaisia näkemyksiä, pitäisi vain luoda oma nikki. Palstalla on mahdotonta keskustella muiden sekaantumatta ja aiheuttamatta
väärinkäsityksiä.
Juu tuon nicin pitäisi toimia nyt, mutta kuvaa siellä ei ole.
Täytyy sanoa, että harvoin kohtaa miehen, joka osaa sanoa asiansa. Sinun pitäisi rekisteröityä jos privaa haluat lähettää.
Tuosta kiusatuksi tulemisesta. Olen tottunut siihen, että erotun joukosta. Ihan jo pelkästään ulkonäöllisesti ja eloisuudestani. Minusta ihmisen pitää elää, jos siltä tuntuu. Skeptikkoja ja latistajia on maailma pullollaan, mutta se on hiedän murhe. Jouduin taannoin suhteessani exän ja äidin kanssa solmukohtaan ja ihmettelin mitä teen elämässä jatkuvasti väärin. Vasta opiskeluaikanani törmäsin yhdellä johtamiskurssilla siihen, miten miellytän kaikin tavoin noita kahta ihmistä. Äitini on ollut hallitseva ja manipuloiva persoona koko ikänsä ja exä epäkannustava. Suututin heidät aikanaan pelkästään sillä, että päätin 30v lähteä opiskelemaan "hyvästä" työpaikasta ja lapsista huolimatta. Olin itsekäs, mutta tyytyväinen päätökseeni. Koen vieläkin syyllisyyttä siitä, että petin heidän luottamuksen, mutta menin lähemmäksi omaa haavetta. Nyt olen alalla, josta unelmoin jo nuorena. Muistan teininä opinahjoa miettiessä, että haluaisin kaupallista alaa, johon äitini vastasi, että ethän sinä voi sellaista opiskella, kun olet tyttö. Typerä uskoin, mutta nyt toisin. Olen ylpeä persoonastani vaikka siinä töitä onkin monelle.
miehinen klisee, että sänkyhommia vaan mutta ei sekoiteta tähän tunteita ;))
Aina naurattanu.
Eihän mieskään mene sänkyyn naisen kans jota pitää epämiellyttävänä, ei ainakaan toista kertaa.
JA jos kerran tykkää, niin aina se johtaa johonkin syvempään suhteeseen ;))
Vai kuin?
En edes pystyisi seksiin epämiellyttävän naisen kanssa, ei liian humalaisenkaan.
Parisuhteeni ei ole koskaan alkanut hetken ihastuksesta, kertapanot kylläkin voi tulla hetkessä ja siinä jo voi todeta, että suhde jääkööt siihen tai jatkan tapailemista, kunnes siitä muodostuu vakituinen parisuhde
ehkä avioliittokin ja jos suhde jatkuu hyvänä, jää muut naiset pois tarpeettomina.
Ei tykkääminen pelkästään johda syvempään suhteeseen, voi käydä päinvasinkin.
Yhteen asumiseenkiin ajattelisin ensin vuoden ystävyyden. Vihkiminen vain, jos tulee lapsia.