Olen ollut kohta 10-vuotta naimisissa. Ja tänä syksynä opin itsestäni jotain uutta. Olen pettäjä. Olen pettänyt puolisoani. Ensin vahingossa -liian humalassa päädyin pikaisiin, kun en tajunnut ajoissa mitä tapahtuu. Sen jälkeen olen kahdesti tehnyt tietoisen valinnan harrastaa seksiä jonkun muun kanssa. Humalalla on kyllä osuutta asiaan, mutta olen vastuussa. Nyt jos viimeisin "hoitoni" ottaisi yhteyttä, alkaisin hänen kanssaan välittömästi suhteeseen. Jos minulta olisi kysytty vaikka vain pari vuotta sitten, voisinko ikinä pettää, olisin vastannut täysin varmana asiastani, etten ikinä tekisi sitä kumppanilleni. Ja nyt: tässä ollaan. En pode morkkista, en ole pahoillani. Tai siksi olen pahoillani, etten tiedä miten puolisoni kanssa olemme tulleet tähän pisteeseen, jossa toiselle ei ole enää mitään annettavaa. Emme näe toisiamme, emmekä saa sanottua asioita, mitä toivomme. Minä huomaan provosoivani ja loukkaavani -että saisin edes jotain reaktiota. En enää edes tiedä, haluanko yrittää rakentaa uutta. En halua olla aina se, kenen pitää olla vastuullinen. Olen hylätty ja huomionkipeä omassa parisuhteessani, johon olen liittynyt suuressa rakkaudessa. Tässäkö tämä nyt on? *huokaus*
Pettäjä/hylätty.
Menijo
0244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.