Oli naispuoleinen työkaveri käymässä työhommien vuoksi minulla perehdytyksessä yhden päivän ja myöhemmin kuulin toiselta naispuoleiselta työkaverilta että, olin ollut kuulemma "niin isällinen". Se kommentti lämmitti mieltä ja tuli mukava olo.
Mutta sitten jäin miettimään, että olihan se myönteinen palaute?
Kyllähän minä häntä parhaani mukaan opetin ja kerroin asiat ihan perusteista lähtien ja pyysin kysymään aina jos on jotain mieltä askarruttavaa ja että tyhmiä kysymyksiä ei tänään ole, että ihan vapaasti saa ja pitää kysyä.
Eikä ole siis mitään "peliä" hänen kanssaan, yms. ja hänellä on mies ja pari lastakin että en usko että siinä mitään sellaista olisi. Jäin vain miettimään, kun kukaan ei ennen ole minua sanonut "isälliseksi"
Mitä se nyt tässä yhteydessä sitten oikein tarkoittaa?
Mutta sitten jäin miettimään, että olihan se myönteinen palaute?
Kyllähän minä häntä parhaani mukaan opetin ja kerroin asiat ihan perusteista lähtien ja pyysin kysymään aina jos on jotain mieltä askarruttavaa ja että tyhmiä kysymyksiä ei tänään ole, että ihan vapaasti saa ja pitää kysyä.
Eikä ole siis mitään "peliä" hänen kanssaan, yms. ja hänellä on mies ja pari lastakin että en usko että siinä mitään sellaista olisi. Jäin vain miettimään, kun kukaan ei ennen ole minua sanonut "isälliseksi"
Mitä se nyt tässä yhteydessä sitten oikein tarkoittaa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos mä sanoisin sen, niin se varmaan tarkoittaisi, että olet ollut kärsivällinen ja huolehtiva, pitänyt hyvin huolta ja ollut semmoinen turvallinen opastaja. "Isällisyys" on hyvä asia, alussa, siis että huolehtii "nuoremmastaan" (eli uudesta tyypistä) ja vähän on suojeleva. Se on turvaa luovaa ja tulee sellainen olo, ett oikeasti uskaltaa kysyä ja oikeasti asiat selitetään. Kaikissa paikoissa ei todellakaan, saatetaan tiuskia virheistä jo ennen kuin niitä on tehty, pitää ja kohdella alentuvasti, idioottina ja väheksyen, on todella kusipäisiä ihmisiä jotka luulevat opastavansa töihin omalla pätemisellään. "Isällinen" hahmo ei tee näin, vaan on oikeasti fiksu.
Mutta kuten oikeastikin, siitä isällisyydestä pitää sitten luopua sillä tavalla, että kuten lastensakin pitää antaa tehdä omat virheensä ja opettaa lähinnä, että he osaavat itse, pystyvät itse, voivat päättää itse jne.
täytyy isällisen hahmonkin siis psytyä siihen. Osalle sitten rooli jää päälle, helposti etenkin naisten kanssa, ja se muuttuukin väheksynnäksi, kun toinenkaan ei osaa oikein irrottautua roolistaan. Helposti siis pidemmän päälle se meneekin holhoamiseksi, väheksynnäksi jne.
Opettajan tehtävä on tehdä itsensä turhaksi.
Joten tässä tapauksessa, olen varma että se oli kehu ja positiivinen asia, toimit siis oikein :)
Loistavaa, sitten oli oikein että tuli hyvä mieli. Toivottavasti osaan olla samanlainen jatkossakin jos uusia tulee.
Kiitos vastauksesta, se oli tosi nopea ja hyvin sekä monipuolisesti olit selittänyt noita asioita, pääsin todella paljon paremmin jyvälle tästä asiasta.
Ehkä tämä johtui siitä kun kukaan ei ole koskaan ennen sanonut vastaavaa ja olen kuitenkin "vasta" 31 vuotias eikä minulla ole lapsia. Paitsi yksi kummilapsi. Mutta tämä oli kiva uutuus ja onhan se aina mukava saada positiivista palautetta.
eli kiitokset ja hyvää joulun odotusta :)