Toivon ja rukoilen teitä kaikkia ajattelemaan, mitä surua aiheutatte työpaikkaromasseillanne.
Toki siellä ollaan lähellä ja puhutaankin joskus enemmän kuin kotona. Arvostakaa sen verran työtoverinne perhettä, että tee minkäänlaisia lähentelyyrityksiä. Aina joskua perheissa on vaikeita tilanteita, jotka tekevät tilanteita, jossa työtoverin halaus saattaa tuntua aivan jumalaiselta. Tulee hetkessä ihastuminen, että tämähän nyt todella minusta välittää, kun oma mies tai vaimo on hankala.
Tätähän sitten salassa on hyvä jatkaa, ja valehdella, että työkaveriden kanssa mennään jonnekin, puolisollekin menee jonkin aikaa läpi valheet, mutta ei kauaa. On järkyttävää, että emme ole turvassa enää työpaikoillamme. Työkavein kanssa suhde ykeensä kariutuu, mutta ehtiikö tuhota perheen. Jarkossa meillä onkin sitten kaksi aikuista onnetonta, lasten koko elämä tuhottuna. Lapsilta viedään usko perheeseen, kuinka he voivat koskaan itse perustaa perhettä.
Vaikka lapset ovat nyt pieniä ja eivät vielä kysele tai ymmärrä muutoksia, he kasvavat ja alkavatkin kysellä muualta jas saattavat tehdä omia johtopäätöksiä asioista. Usein myös jostakin heille kerrotaan asiasta ja pettäneenä äitinä tai isänä joudutkin lastesi vieroksumaksi hylkiöksi ja mielestäni ihan aiheesta.
En kunnioita uskottomia ihmisoiä koskaan. Minusta he eivät osa mitään muutakaan ovat tyhmiä ihmisiä kaikessa.
Toki siellä ollaan lähellä ja puhutaankin joskus enemmän kuin kotona. Arvostakaa sen verran työtoverinne perhettä, että tee minkäänlaisia lähentelyyrityksiä. Aina joskua perheissa on vaikeita tilanteita, jotka tekevät tilanteita, jossa työtoverin halaus saattaa tuntua aivan jumalaiselta. Tulee hetkessä ihastuminen, että tämähän nyt todella minusta välittää, kun oma mies tai vaimo on hankala.
Tätähän sitten salassa on hyvä jatkaa, ja valehdella, että työkaveriden kanssa mennään jonnekin, puolisollekin menee jonkin aikaa läpi valheet, mutta ei kauaa. On järkyttävää, että emme ole turvassa enää työpaikoillamme. Työkavein kanssa suhde ykeensä kariutuu, mutta ehtiikö tuhota perheen. Jarkossa meillä onkin sitten kaksi aikuista onnetonta, lasten koko elämä tuhottuna. Lapsilta viedään usko perheeseen, kuinka he voivat koskaan itse perustaa perhettä.
Vaikka lapset ovat nyt pieniä ja eivät vielä kysele tai ymmärrä muutoksia, he kasvavat ja alkavatkin kysellä muualta jas saattavat tehdä omia johtopäätöksiä asioista. Usein myös jostakin heille kerrotaan asiasta ja pettäneenä äitinä tai isänä joudutkin lastesi vieroksumaksi hylkiöksi ja mielestäni ihan aiheesta.
En kunnioita uskottomia ihmisoiä koskaan. Minusta he eivät osa mitään muutakaan ovat tyhmiä ihmisiä kaikessa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Eipä tullut sitten mieleen että suuri osa työpaikkaromansseista tapahtuu sinkkujen kesken, VAI?
Sinkuilla on oma vapautensa, siihen ei puutu kukaan, mutta kyllä teidänkin kannattaa kaksi kertaa ajatella kenen kelkkaan lähdette. Toivon teille nimittääin onnellista elämää. Kun kumpikin on sinkku.
Samalla kysyn, kuinka moni työpaikkaromanssin aloittanut on käyttänyt ala-arvoisia keinoja työapaikallaan, sillä tiedossani on kyllä yksi oikein karmea tapaus.
-mikään ei voi rikkoa onnellista parisuhdetta; jos se rikkoutuu,se ei ollut onnellinen.
Ap:llä on kumma käsitys, että työpaikalla alkaneet suhteet automaattisesti johtaisivat katastrofiin. Näin voi käydä mutta suhde voi aivan yhtä hyvin onnistuakin. Se konkreettinen paikka, missä suhde alkaa ei kerro vielä mitään suhteen jatkon mahdollisuuksista.
Parisuhteessa on aina huonojakin aikoja, ja silloin juuri on hyvä tällaisen saalistajan iskeä.
Jos tietää toisen olevan aviossa, antakaa heidän olla ja selvitellä asiansa, työntymättä mukaan millään tavalla, lohduttamaan tai halaamaan, neuvomaan eroamista.
Kun pari on asiansa selvittänyt, selkenee silloin, tuliko ero vai löytyykö sopu uudelleen. Monesti saattaisi löytyäkin, mutta jos siihen säheltää joku työtoveri lohduttajaksi, tekee asian vain vaikeammaksi. Tuskin tämä suhde työtoveriinkaan on kestävä.
On muutenkin paljon rehellisempää ensin parien selviä kokonaan asiansa, ennenkuin sinne kukaan änkeää. Pitdän sellaista henkilö hyvin ilkeänä ja tyhmänä, joka tunkee perheen elämään vaikeuksien aikana, myös läheisten on erittäin vaikeaa ottaa tällaista henkilöä perheeseen. Tuskin koskaan tulevat hyväksymään, sillä tuo tapa on mitä hirvein.
Se onni ei tule sillä että, vielä petetään, jää hirveän ruma jälki koko loppuelämään ja tuskin suhde kestää noin rumaa tapaa pitkällä jaksolla, sillä auttamattomasti se särkee asioita moneen suuntaan.
kyllä kuule hyvässäkin suhteessa on huonojakin aikoja ja silloin ei ole hyvä, että joku on kuin haaskalintuna heti kärkkymässä toisen heikkoa hetkeä!
Arvostakaa muita ihmisiä edes sen verran, että ette mene sotkeentumaan varattujen elämään.
Sen ei luulis olevan niin kamalan paljoa vaadittu.
Kaksi viimeistä lausetta ap:n kirjoituksesta: "En kunnioita uskottomia ihmisoiä koskaan. Minusta he eivät osa mitään muutakaan ovat tyhmiä ihmisiä kaikessa." Kuinka kukaan ajatella noin? ovat tyhmiä ihmisiä kaikessa? Haloo! pettureiden joukossa on kaikenlaisia ihmisiä, koulutetut älyköt mukaan lukien. Ja he ovat mielestäsi tyhmiä kaikessa. Mieti hiukan, ennenkuin lähdet kirjoittamaan mittän noin typerää.
Itse olen elävä todiste siitä että nuo helvetin työsuhteet pilaa perheet. Kaikki te jotka ette löydä naista/miestä muualta kun töistä, haistakaa paska ja voitte vapaasti jos olette miehiä, lähteä kanssani kehään saamaan turpaanne.
Minulle on aivan sama että loukkaatte minua tai aikuisia mutta että lapset kärsii yhdestä säälittävästä panosta niin, voi vittu kans. Helvetin lahoaivot.
Se on selvää kaikkien mielestä että nämä henkilöt ovat todetusti vähemmän fiksuja, eli teidän kielellä yksinkertaisia ja tyhmiä, eli ette ymmärrä tätä vaan teidän on pakko kommentoida tätä.
Jos työpaikoilla pitää muhinoida, kyllä se koulutus on mennyt hukkaan. En arvosta henkilöä hänen joulutuksensa perusteella, se ei tee hänestä yhtään parempaa. Tavallinen rehti työntekijä on parempi kuin tuollainen liero koulutettu. Eihän heidän päässään ole enää mitään koulutuksesta jäljellä.
Useat virkamiehetkin ovat suojatyössä, kun ei tarvitse virkansa eteen enää nimityksen jälkeen muuta tehdä kuin tyhmiä puhua ja olla ynseä.Pois et juurikaan virasta saa, sillä varoo tekemästä mitään, niin ei tapahdu virkavirhettäkään, siksipä nämä työpaikkaromassit pitäisikin lukea virkavirheeksi.
saataisiin vielä tämän kiellon avulla tekemään kallispalkkaiset henkilöt työtään.
kyllähän se, että joku on uskoton puolisolleen tai se, että joku ryhtyy suhteeseen avioliitossa olevan henkilön kanssa kertoo paljon kyseessä olevan ihmisen luonteesta, moraalista ja epäluotettavuudesta. Tutkitusti on myös niin, että uskollisuus on sitä yleisempää, mitä älykkäämpi ihminen on. Olen esimiesasemassa, ja on todella kiusallista katsella näitä firman sisäisiä "romansseja" avioliitossa olevien ihmisten kanssa. En todellakaan aio mitenkään edesauttaa näiden henkilöiden urakehitystä, sillä en voi luottaa heihin, kuten eivät heidän puolisonsakaan voi. Vapaiden työntekijöiden romansseja vastaan minulla sen sijaan ei ole yhtään mitään, päinvastoin.
Kyllä parisuhteiden täytyy olla kestävämpiä. Ei pienten erimielisyyksien ei joskus suurtenkaan vuoksi normaalisti mennä vieraisiin. Jos mennään on kysymyksessä ihminen joka ei kestä vastoinkäymisiä, ei ole kasvanut aikuiseksi. Elämässä tulee aina joka ikiselle myös huonoja hetkiä ja päiviä. Työpaikkaihastumiset voi jättää ihastumisen tasolle. Ihminen jolla on järkeä ja vastuuntuntoa ei syöksy pettämään partneriaan heti ihastuttuaan.
Että missään tapauksessa työtoverit eivät ole edes ystäviä, eivätkä kuulu millään lailla vapaa aikaan. Minustakin näin olisi hyvä, sillä sitähän on töissä aina jo työtoverin kanssa on suhteessa tai vaikkapa vain ystävänä. Minä ainakin haluan ystäväni ihan muista piireistä.
Eipä tällöin tule mieleenkään minkäänlaiset romassit.
Mutta nautin kyllä miesten kiusaamisesta, se kai sallittakoon?
Joka ikinen pikkujoulu saan ehdotuksia, samoilta tyypeiltä ja tosi komeita ja kivoja miehiä..
Mutta vuodesta toiseen hoen samaa: "katsotaan sitten, jos olet joskus sinkku."
Eipä ole vielä yksikään eronnut ja silti ollaan kuulemma niiiiiiin rakastuneita ja blaa blaa, naurettavia PELLEJÄ ja silti niin ah helppoa olis vaan antaa mennä..mutta en anna;P
"Harmi" kyllä miehiä tuntuu vaan innostavan tämä että oon näin vaikea tapaus, tavallaan se on ihan itsetuntoa kohentavaakin leikkiä, olen jopa niin ilkeä että kiusaan näitä miehiä;P
Mutta niiden tyttöystäviä kyllä käy sääliksi..
Mitä kaikkea voisinkaan heille kertoa..mutta osaan pitää suuni kiinni..pienoinen kiva vallantunne siitä tulee, sitten ne miehet on niin nöyrää poikaa työpaikalla seuraavat viikot, että tunnen itteni ihan dominaksi ilman lateksipukua ja ruoskaa..=)
Nautin siitä tunteesta paljon enemmän kuin siitä että vaan olisin helppo pano kaikille.
Sori jos loukkasin jotakuta, mutta kyllä teitä miehiä pitää hiukan kiusia, tykkäätte siitä vaan kumminkin=)
Juu ei jutellakkaan enää naimisissa olevien kanssa ettei tule väärinkäsityksiä muille.
Ei todellakaan kannata ivata. Mieti mieluimmin omaa perhettäsi ja moraaliasia. Jos olet vapaa ja toinenkin on, onhan se mahdollista työpaikallakin rakastua, en kuitenkaan suosittele, sillä itse koen sen olevan pitkällä jaksolla suuri riski. Mieluiten hakisin ystäväni muualata ja ihan toisenlaisen työntekijöistä, sillä en haluaisi työasioita kotiin millään tasolla.
On sit turha itkee kun on oman soppansa keittänyt ja saa huoran/pelimiehen leiman ja myös samalla vihaisen vaimon/miehen ja tämän ystävät kimppuunsa sekä työkavrereidensa hyljeksinnän.Aluksi koko touhusta ei välitä kukaan vittuakaan mut sit ku se loppuu huonosti kuten yleensä käy niin kaikki jauhaa paskaa selän takana ja leimaa sut loppuajaksi jakariksi kuten meidän työpaikalla kävi mutta mikäs siinä jos tuntee olonsa jotenkin paljon itsevarmemmaksi kun ihmiset pitää sua "kokeneena" sekoilemisien jälkeen kuten useat aivottomat ihmiset kokemustensa jälkeen ajattelee ja todellisuushan on taas aivan eri asia kuin se sairas fantasiasi mitä lähdit elämään.
itselläni oli työpaikka romanssi itseäni yli 10vuotta nuorempaan varattuun naiseen, sitä kesti n.vuoden päivät mutta voin kertoa että se vuosi meni nopeasti,oli mukava lähteä töihin kun tiesi näkevänsä toisen siellä,puhumattakaan työmakoista ja mitä niillä tapahtui:) itsekkin olen varattu ja voin kertoa että päivääkään en ole katunut. ainoa asia mikä harmittaa oli että suhde kariutui! tiedän ettei kaikki voi ymmärtää tällaista muttei sitä kaikille suodakkaan!