*VAROITUS* Teksti saattaa sisältää yleistämistä!
Esimerkiksi kosiminen. Nainen odottaa, että mies kosii. Ja nainen tietysti, katsoneena romanttisia hömpänpömppäelokuvia, odottaa miehen kosivan yllättäen. Itselle kosiminen ja siihen myönteisesti vastaaminen on lupaus avioliitosta. Elikkäs karrikoiden tämä tarkoittaa, että mies päättää, koska me eli ihan itse hän on valmis sitoutumaan. Naisetkin voivat kosia toki, mutta oma poikaystäväni siitä "loukkaantuisi".
Esimerkiksi perheenperustaminen. Nainen on luonnollisestikin ehkä aikaisemmin valmis perheen perustamiseen. Ja kukaan meistä ei halua eikä voi olla niin kamala ihminen, että tekisi asialle jotain rakastettunsa selän takana. Joten taas nainen joutuu odottamaan, että mies on tarpeeksi kypsä lapsiin.
Tuntuuko musta vain siltä, että kaikki tutut miehet on samanlaisia kuin omani.. Eli ei tässä mitään kiirettä. Sitten lähitulevaisuudessa. Joskus. Miksi miehillä on se valta päättää vai olenko vain itse niin lepsu omassa suhteessani? Toisaalta ei tulisi mieleenkään toimia toisen tahtoa vastaan, mutta sitten toisaalta hän toimii koko ajan mun tahtoani vastaan, kun haluaisin naimisiin ja lapsia, olisin siihen täysin valmis.
Saataisiinko tästä aiheesta keskustelua?
Esimerkiksi kosiminen. Nainen odottaa, että mies kosii. Ja nainen tietysti, katsoneena romanttisia hömpänpömppäelokuvia, odottaa miehen kosivan yllättäen. Itselle kosiminen ja siihen myönteisesti vastaaminen on lupaus avioliitosta. Elikkäs karrikoiden tämä tarkoittaa, että mies päättää, koska me eli ihan itse hän on valmis sitoutumaan. Naisetkin voivat kosia toki, mutta oma poikaystäväni siitä "loukkaantuisi".
Esimerkiksi perheenperustaminen. Nainen on luonnollisestikin ehkä aikaisemmin valmis perheen perustamiseen. Ja kukaan meistä ei halua eikä voi olla niin kamala ihminen, että tekisi asialle jotain rakastettunsa selän takana. Joten taas nainen joutuu odottamaan, että mies on tarpeeksi kypsä lapsiin.
Tuntuuko musta vain siltä, että kaikki tutut miehet on samanlaisia kuin omani.. Eli ei tässä mitään kiirettä. Sitten lähitulevaisuudessa. Joskus. Miksi miehillä on se valta päättää vai olenko vain itse niin lepsu omassa suhteessani? Toisaalta ei tulisi mieleenkään toimia toisen tahtoa vastaan, mutta sitten toisaalta hän toimii koko ajan mun tahtoani vastaan, kun haluaisin naimisiin ja lapsia, olisin siihen täysin valmis.
Saataisiinko tästä aiheesta keskustelua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi venäläinen siskoni! Täällä Suomessa kun nainen voi ottaa ohjat ihan omiin käsiinkin. Eli kosi itse! Jos mies ei halua lapsia, varaa aika keinohedelmöitykseen :)
Kukaan muu ei valitse puolestasi kuin sinä itse!
Mulla on tavallaan sama tilanne. Tai siis haluaisin kihloihin ja muutaman vuoden päästä naimisiin. Lapsiaki haluan jossain vaiheessa. Tässä odotellaan vaan että koska kosii, muutaman kerran oon kokeillu kysellä että millon mentäis naimisiin, niin se suuttuu! :D Nyt on itteäki alkanu epäilyttämään että haluanko kihloihin, ku naimisiin asti ei kuitenkaan päästä ku kihlauksessaki näyttää menevän se 10 vuotta... Oon kyllä onnellinen muuten suhteessa ja ollaan ostamassa yhteinen asunto, mutta mietityttää vaan vähä siksi että jos en kelpaa oikeesti vaimoksi. Ja entäs jos mies ei sitte lopulta haluakkaan lapsia ja mä tässä vaan tuhlaan aikaani.
Meillä ei mennyt noin... Minä en ole suhteessa mikään nysvääjätyyppi, enkä todellakaan aio siirtää suhteessa eteenpäin menoa siihen hetkeen, kun mies muka on valmis. Ei huvita mikään venaaminen ja asioiden siirtäminen, koska minusta ei ole mitään syytä "katella" vuositolkulla, jos/kun ei olla ihan teini-ikäisiä enää. Näistä pitää keskustella avoimesti mahd. aikaisin, ja jos ei toinen osapuoli pystyisi, se olisi minulle syy lopettaa suhde. Kyllä etenemistahdista pitää löytyä kompromissi, itse ainakaan en alkaisi joustamaan siinä kovin paljoa, jos asia on itselle tärkeä.
Ja mitenkös meillä sitten meni/menee? Minä vain sanoin yksi kaunis päivä tänä syksynä, että mentäisikö kuule nyt pian naimisiin. Keskusteltiin pitkän aikaa parisuhdekäsityksistämme jne (toki keskusteltu aiemminkin, mutta nyt vielä syvemmin). Annoin miehelle aikaa miettiä ja sovittiin jatkosta. Jos mies olisi kauhuissaan tai haluaisi vielä odottaa, niin se olisi kiitos ja näkemiin. Etsiköön sitten muualta, jos luulee parempaa löytävänsä. Ja etenkin, jos hakee naista, jonka kanssa on kiva leikkiä kotia vuosikaudet. Itselle se ei sovi ja sen olen kyllä selväksi tehnyt :) Hänellä on/oli kuitenkin täysi vapaus tehdä, mitä tahtoo.
Olisinpa itse löytänyt joskus naisen joka oikeasti olisi halunnut lapsia. Olisin halunnut lapsia jo noin 25 vuotiaana, mutta silloinen avovaimoni ei ollut halukas. Hänen halunsa ilmeni vasta sitten kun olimme olleet yhdessä 8 vuotta ja hän oli jo pettänyt minua. Asuin jo oamssa asunnossa taas ja hän tuli oven taakse ruikuttamaan, että haluaa lapsia... Nyt olen ollut uudessa suhteessa viisi vuotta. Alussa sain kuulla että nykyinen avovaimoni haluaa lapsia, mutta eipä ole vielä tullut aika. Asiasta olen yrittänyt puhua mutta vastaus on aina ettei vielä ole sen aika. Lisäksi saan haukkuja siitä että olen asiasta edes maininnut. Minua arvostellaan siis siitä, että haluan lapsia. Ei saa edes enää haluta.. Eli jos on olemassa lapsia haluvia naisia niin ainakaan minun kohdallani ei ole ongelmaa niiden hankinnassa. Ongelma on aina ollut "toisella puolella". Mitään muitakaan ongelmia ei ole ollut. Olen hyvin palkatussa työssä, säästöjä piisaa, en käytä alkoholiakaan kuin silloin tällöin yms.. Mutta Nainen sukupuolena ei vain mene jakeluuni.. Eli en ymmärrä...
Mahdollisesti olet hakeutunut sellaisten naisten kanssa yhteen, jotka eivät sovi sinulle. Sitten on sekin, että sinun pitäisi miehenä olla päättäväisempi. Jos tahdot lapsia eikä naisesi tahdo, niin mikä on ratkaisusi? Hyväksyt sen ettei hän tahdo vai eroat ja etsit naisen, joka tahtoo lapsia kanssasi? Sun ei pitäisi jättää haaveitasi toisten haltuun, vaan ajaa ihan omaa asiaasi ja elää elämääsi kuin sinä itse haluat. Ole oman itsesi pomo.