Musta tuntuu, että poikaystäväni yrittää kontrolloida mua ihan liikaa. Asuimme aiemmin myös jonkin aikaa yhdessä, mutta muutimme erilleen, silti edelleen yhdessä. Òllaan aiemmin jo erottu pari kertaa ja palattu uudestaan yhteen. Hän on itsekin myöntänyt olevansa erittäin mustasukkainen ja ei salli mun käydä missään ihmisten ilmoilla lukuunottamatta pakolliset koulu/työ ja kauppareissut, esim baarit tai välillä liikuntaharrastuksetkin/kaverit saavat aikaan mustasukkaisuutta, epäilyjä sekä ärtymystä. Yhdessä asuessamme kuvioissa oli myös enemmän henkistä väkivaltaa, nimittelyä sekä ihan fyysisiä konflikteja. Ai niin ja uusimpana mukaan on tullut myös seksillä kiristäminen ja vieraissa käymisellä uhkaileminen.
Olemme kuitenkin vasta parikymppisiä ja olleet yhdessä useamman vuoden, mutta en tiedä onko suhde kaiken tämän arvoinen :( Nyt tää kontrollointi on menny niin pitkälle että piti oikeen paperille kirjottaa pitkä lista ehtoja ja sääntöjä, mitä mun pitää noudattaa.. On jo aika tavallista et se antaa mulle kaksi vaihtoehtoa: joko teen niinkuin hän haluaa tai sitten ei olla enää yhdessä. Tuntuu et hän näkee asiat niin mustavalkosesti eikä pysty juurikaan joustamaan ja tekemään kompromisseja. Mikä suhde se sellanen on jossa tuntuu kuin häkissä pidettäis?
Olemme kuitenkin vasta parikymppisiä ja olleet yhdessä useamman vuoden, mutta en tiedä onko suhde kaiken tämän arvoinen :( Nyt tää kontrollointi on menny niin pitkälle että piti oikeen paperille kirjottaa pitkä lista ehtoja ja sääntöjä, mitä mun pitää noudattaa.. On jo aika tavallista et se antaa mulle kaksi vaihtoehtoa: joko teen niinkuin hän haluaa tai sitten ei olla enää yhdessä. Tuntuu et hän näkee asiat niin mustavalkosesti eikä pysty juurikaan joustamaan ja tekemään kompromisseja. Mikä suhde se sellanen on jossa tuntuu kuin häkissä pidettäis?
Vastaukset 14
Vanhimmat
pitäsköhän sun itsenäistyä vai onko tää provo??? Hölmö sä ainaki oot jos tollasessa suhteessa haluat olla, katso tilannetta miltä suunnalta tahansa.
siinä paperissa on?
jos paperille kirjoitellaan ehtoja ja sääntöjä, niin on tullut aika lopettaa suhde. Seuraavalla kerralla, kun hän uhkailee erolla, niin sanot vaan että selvä, erotaan sitten.
Lue kirjója
Sata tapaa tappaa sielu
Naimisissa narsistin kanssa
Netti
www.narsistienuhrientuki.info
Musta tuntuu, että sä olet pahasti läheisriipuvainen, et tiedä koska sinua kohdellaan hyvin, koska huonosti. Et osaa määritellä itse itsellesi, mitä saat tehdä ja mitä et, etkä myöskään osaa elää itsenäisesti. Joustat, noudatat sääntöjä, mielistelet, et osaa vetää rajoja, etkä edelleenkään tiedä "onko tämä suhde sen arvoinen", et siis tiedä minkä arvoinen sinä olet. Sinulla ei ole hajuakaan miten haluat määritellä suhteen ja oman kohtelusi, tärkeintä on että sinulla on joku. Nytkin keskityt poikaystäväsi vikoihin ja ihmettelet suhdettanne, mutta katsopa peiliin ja ihmettele myös itseäsi.
Et näe itseäsi erillisenä, omana ihmisenäään, vaan poikaystäväsi määrittelee muka mitä saat tehdä ja et saa: "ei salli mun käydä missään ihmisten ilmoilla lukuunottamatta pakolliset koulu/työ ja kauppareissut" hänkö sen todella päättää, miten sinä elät, mitä sinä haluat? Niinkö toimitaan ihmissuhteissa, sekö on parisuhde? Luettelit jo eroja, uhkailuja, väkivaltaa. Jaa-a, onko se sinun käsityksesi arvokkaasta ihmissuhteesta? Ilmeisesti. Sinä tarvitset määräilyä, vahvaa auktoriteettia sanelemaan elämäsi, keskityt toiseen ja jätät elämäsi vastuun hänelle, olet tahdoton nukke.
"On jo aika tavallista et se antaa mulle kaksi vaihtoehtoa: joko teen niinkuin hän haluaa tai sitten ei olla enää yhdessä."
Niin ja sinä kun et itse osaa vaihtoehdoistasi päättää?
"Tuntuu et hän näkee asiat niin mustavalkosesti eikä pysty juurikaan joustamaan ja tekemään kompromisseja."
Tuntuu, ettet oikein tajua, että sinä näät asiat aivan yhtä mustavalkoisesti, tavallaan et tajua joustaa itsesi takia sinäkään etkä osaa tehdä sellaisia päätöksiä, jotka edistäisivät omaa hyvinvointiasi.
"Mikä suhde se sellanen on jossa tuntuu kuin häkissä pidettäis? "
Se on sinun suhteesi ja käsityksesi suhteesta, koska siinä vuosia olet jo ollut etkä edelleenkään tiedä.
Hän on mikä on, hänen tekonsa on mitä on, mutta mikä pakottaa sinut siinä olemaan? Häntä et voi muuttaa, mutta itseäsi voit. Hänen elämästään ja onnestaan et ole noin vastuussa, mutta omastasi olet kyllä. Kerropa (itsellesi) mitä menetät jos ette ole enää yhdessä, jos vaan alat tekemään mitä haluat, et välitä hänen kiukuttelustaan enää, jos päätät ihan itse menemisesi ja tekemisesi tai jos lakkaan suostumasta kiristykseen ja toteat, että selvä, samat sanat, tästä lähtien tehdään kuten minä sanon tai ero tulee. Mitä tapahtuu jos vain toteat että heippa, ja alat elämään omaa elämääsi? Mitä sellaista hän antaa, mitä sinä todella tarvitset ja mistä tuo juontaa juurensa, että sinä tarvitset ja haluat tuollaista suhdetta ja rakkautta ihmiseltä, joka sinua ei rakasta?
Ymmärrätkö että hän ei ole ainoa sairas suhteessa, vaan sinulla on vääristyneitä käsityksiä myös? Miten voit niitä korjata, mistä saada apua, jne. se sinun täytyy selvittää itsellesi. Nyt olisit vielä ajoissa liikenteessä, kun olet nuori, etkä hassannut koko elämääsi muitten pohtimiseen, paapomiseen, palvomiseen, marttyrisointeihin ja paskaan, muuttunut katkeraksi, kitkeräksi, manipuloivaksi roikkujaksi, jolla ei ole tarjota oikeasti ja aidosti kun vihaa.
Ei ollut provo todellakaan. Pidän itseäni melko itsenäisenä ihmisenä ja senpä takia tämä suhde onkin alkanut ahdistaa välillä. Osaan hyvin elää yksinkin enkä koe mitään pakottavaa tarvetta seurustella vaan sen takia, että olisi edes joku ihminen vierellä. Näen kyllä itseni omana itsenäni ilman poikaystävääkin, mutta eikö suhteessa kuulu ottaa myös sen toisen osapuolen tunteet ja mielipiteet huomioon? Mutta missä se raja menee? Jos todella olisin tahdoton nukke tässä suhteessa niin enkö silloin tekisi kaiken juuri niinkuin hän haluaa enkä pistäisi yhtään vastaan? Senhän takia meillä riitoja on ollutkin kun en ole ollut samaa mieltä hänen kanssaan, joten osaan kyllä ilmaista hänelle omia mielipiteitäni ja tunteitani.
Eihän mikään suhde ole täydellinen ja kaikissa ihmisissä on omat vikansa. Ihmiset vain ovat erilaisia, että mitä kukin haluaa suhteelta ja mitä on valmis kestämään sen takia. Tiedän, että tämä suhde ei nyt ole sellainen kuin haluaisin, mutta kauanko pitäisi antaa sille aikaa muuttua paremmaksi, vai onko raja jo ylitetty? En tietenkään odota saavani teiltä sitä yhtä ja ainoaa vastausta vaan ennen kaikkea mielipiteitä mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa???
sanoisin suorat sanat ja lähtisin lätkimään. En ottaisi yhteyttä viikkoon tai pariin. Antaisin jätkän miettiä omissa oloissaan käytöstään.
..Ja kun koittaa erota, keksii kyllä uuden keinon kiristää toisen terveydellä. Ja kun otet lähestymiskiellon, kääntää senkin nurin; kertoo ympärillä oleville läheisille, kuinka ex- tyttöystävä on hullu ja leikkii itse viatonta.
Oma kurdipoikakaveri on juuri tuollainen, ja siksikin varmaan aika pian ex-sellainen...
Ota itseäs nyt niskasta kiinni ja häivy. Jätin juuri tollaisen tollo äijän,meinas alkaa lukee mulle lukujärjestystä mun elämälleni ja tekemisilleni, mutta sairastuuhan sitä, jos mielipuolen kanssa hengaa. Joten ota tyttö uusi suunta ja vielä vinkin annan,aina löytyy uusi rakas, ja se ei varmaan kiristä sexillä,joten ala vaan laskea lähtölaskentaa.
Tuollainen käytös ei muutu koskaan paremmaksi. Se pahenee ajan mittaan. Lähde suhteesta nyt kun vielä jotenkin näet sen luonteen. Parin vuoden kuluttua on myöhäistä, sitten sinusta ei ole enää lähtijäksi.
olla narsistin tai ainakin tulevan sellaisen kanssa. Jalat alle ja HETI!!! Älä mieti. Kohta et mee mihkää saatikka kirjottele täällä.
En Juuri lukenut vastauksia, mutta annan omani lyhyesti ja suoraan. Vaimoni ex-mies oli juuri tällainen ja alkoi lopulta hakkaamaan vaimoani kun esimerkiksi mieshenkilö soitti tai joku tuntematon lähetti postikortin. Uhkaili tappaa sitä ja tätä lopussa kun vaimoni koitti saada eroa. Oikeasti lähde pois ennen kuin pilaat elämääsi enemmän ja kun lähdet varmista, että hän ei voi sinuun ottaa yhteyttä, sillä viestit "tule takaisin tai tulen hakemaan!" ei tunnu järin kivoilta ja aiheuttaa kyllä varmasti pelkoa.
Suoraan sanottuna ei ollut kaukana ettenkö olisi käynyt tekemässä kyseiselle henkilölle "itsemurhaa", kun alkoi soittelemaan vaimoni perheelle ja kavereille haukkumisia ja uhkauksia. Onneksi tämä on nyt parin vuoden jälkeen laantunut. Ex-mies on btw. lääkäri, joten ei se koulutuskaan mitään auta.
Ei oikeasti kannata antaa kenenkään luetella ehtoja joiden mukaan elät omaa elämääsi. Sano selkeästi, että tällainen ei käy. Tai sitten annat oman listasi tasa-arvon nimissä. Jos poikaystävä uhkailee erolla niin se selvästi osoittaa että hän ei ole tarpeeksi kypsä minkäänlaiseen seurusteluun.