Olen rikki, hajalla joka suuntaan. Erosimme ex-mieheni kans tammikuusa, huhtikuusa muutin kahden pienen lapsen kans yhteisestä kodista pois. Kesä oltiin väleissä - ihan kuin oltais rakennettu uutta alkua. Syksy näyttikin kaiken - eron syy muistutti olemassaolostaan - viina ja sen myötä viikonkin kestävät reissut. Päätin, että nyt se on loppu, lopullisesti. Löysin pian uuden miehen, ihanan ja kiltin, hyvin lasten kanssa toimeen tulevan. Alussa kaikki sujui todella ihanasti - olin ihan ihmeissäni, että tällaisia miehiä voi edes olla olemassa. Mutta nyt, joulun alla, olen alkanut kaipaamaan mielettömästi ex-miestäni ja sitä kaikkea yhteistä mitä meillä oli. Miksi ihmeesä? Tiedän, että uuden miehen kans ei tarvitsisi kohdata minkäänmoisia painajaisia ja että hän tekee kaikkensa, jotta meillä olisi hyvä olla - toisin kuin ex-mieheni, joka ajattelee vain itseänsä. Syyllisyys painaa mua - tiiän, että tämä on niiin väärin uutta miestä kohtaan.. Mutta tunteilleni en voi mitään. Ehkä tavallaan tuntematon yhteinen tulevaisuus pelottaa enemmän kuin se tuttu ja ei niin onnellinen elämä? Taakka on kova, en saa nukutuksi, ruoka yököttää, rintaa ja kaulaa puristaa jne. Itku on vallan herkäsä. Miten tästä eteenpäin? Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia???
Avioero, uusi suhde - exän kaipaaminen
Pulasa
4990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pidä hyvä ihminen kiinni uudesta miehestäsi äläkä pelkää tulevaa vaan rakasta häntä ja osoita se myös hänelle joka hetki. Itse olen avioliitossa naisen kanssa joka humalassa ollessaan käyttää exäänsä henkisesti minua vastaan eli kertoo kuinka paljon parempi ihminen tämä on ja alistaa minua kaikin tavoin. Selvinpäin hän on rakastava ja ihana ihminen, mutta en tiedä jaksanko enää kauan tätä paskaa...
Et vaan ole käsitellyt eroasi loppuun asti. Muistat vain suhteen hyvät puolet. Miksi ihmeessä hyppäsit heti uuteen suhteeseen? Et ilmeisesti osaa olla yksin? Väärin joka tapauksessa teet uutta hyvää miestä kohtaan. Hän olisi valmis sinua rakastamaan, sinä et rakasta muita kuin eksääsi. Tällä hetkellä. Mitähän jos olisit lasten kanssa ihan itsekseen kunnes pahin tunnekuohu menee ohi? Kokeile. Saattaisit ehkä huomata, että pärjäät hyvin ilman miestä koko ajan rinnallasi.
sinulla on jäänyt ero käsittelemättä, itse olen eronnut yli vuosi sitten
syy oli juuri sama miehen joka viikonloppuiset juomiset, lomat meni myös pullon kanssa :
Ei se ollut oikeaa elämää , itse olen miettinyt myös että antoiko periksi liian helpolla viinalle, sillä sehän teilläkin on sitten voittaja!
Mutta kun et voi muuttaa toista ja jos toinen ei ongelmaa tunnusta olet aika avuton , kuten sinä olet nyt sen huomannut.
Kesällä elättelit vielä toiveta uudesta alusta , mutta kun perimmäinen eron syy tuli esille,niin pettymys on varmaan suuri sinulle . Et sinä voi alkaa elämään toisen puolesta, jos ex miehes ei tunnusta ongelmaa ja tee sille jotain , sama paska oottaa ja sie tiedät sen!!
Joten ala käsitellä asiaa ja ymmärrä ettei sinusta ole ex:n muuttajaksi hän tarvitsee oikeaa apua!!
Anna uudelle suhteelle mahdollisuus onhan hienoa,että olet löytänyt rinnallesi miehen, koska se auttaa jaksamaan eteen päin päivän kerrallaan , puhu paljon ja kerro uudelle miehelle eron oikeat syyt niin voit sitten käsitellä niitä ,myös sitä kautta:)
Itse tapasin tämän nykyisen kaverini noin neljä kuukautta sitten ja on tosi ihanaa, kun voi jutella kaikesta
molemmila eron syy juuri viina, joten tiedetään mitä toinen on saanut kestää:)
Päivä kerrallaan katellaan miten meillä alkaa menemään , emme asu yhdessä joten nyt sitten seurustellaan ihan rauhassa ja annetaan toisille aikaa oppia luottamaan ;)
Hiljaa hyvä tulee ja kun on loppu elämä aikaa niin mitäs tässä;)
Voimia sinulle ja jaksamisia;)
TÄTÄ!voihan se uusikin mies pajastua vaikka sarjamurhaajaksi mutta hiljalleen kun tutustuu ja oppii luottamaan niin hyvä tulee eiköhän se tajua että käsittelet vielä eroa.