Olen parikymppinen nainen ja kuulkaa ihan tässä leikkasin puoleenselkään ulottuvat ruskeat hiukseni poikatukaksi. Kovasti olen tyytyväinen ja niin on miehenikin. Pitkät hiukset oli kyllä kauniit (ihailen edelleen toisten naikkosten pitkiä hiuksia, usein ääneenkin), niin, mutta olen huomannut, että mut otetaan nykyisin vakavammin. Mun puhetta ei keskeytetä ja mua kuunnellaan. Eikä ihme. Näytin pikkusievältä nukelta pitkine hiuksineni varsinkin kun olen rakenteeltani siro. Oli typerää kuunnella ihmisten puhuvan hulluja aiheesta, jossa minä olen asiantuntija, eivätkä he kuulleet, kun kerroin, miten asia on. Taidan siis pitää hiukseni lyhyinä. Sellaisia ihannenaisia kun ei kuunnella.
Leikkasin hiukset
Näin kävi
12326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
On sinulla fantasiat. Pitkät hiukset ovat kauniit ja kääntävät miesten pään. Harmi että leikkasit kutrisi. Haluat sitten vissiin olla enemmän sellainen näsäviisas pimu. Tuskimpa se uskottavuutesi mitenkään on hiusten pituudestasi kiinni mutta ulkonäkösi voi hyvinkin olla.
Hah... Nainen on siis joko katsemagneetti tai sitten näsäviisas pimu... Noh, mua ei ainakaan kiinnosta kuolaavat äijät, jotka roikkuu perässä vaikka mulla on sormus sormessa. Onneksi rinnatkin saa villapaidalla suht hyvin peittoon niin menen nätistä pojasta kun pidän suuni kiinni. Ja oma mies on todellakin tyytyväinen (epäilen kyllä, että hänessä on vähän bisseä, mutta mitä väliä...).
Tämä on ihan luonnollista kehitystä. Vakiintuneet naiset lakkaavat pitämästä huolta ulkonäöstään ja pukeutuvat vain mukavuuden perusteella. Seuraavaksi on vuorossa lihoaminen, koska ruoka on niin hyvää eikä timmin vartalon ylläpitoon ole enää mitään syytä, kun "ukkokin on tyytyväinen ja kittaa kaljaa".
- parikymppinen ei vielä voi olla asiantuntija missään aiheessa
- jos asiantuntijuus on hiuksista kiinni, se on hataralla pohjalla
Olet ottanut ensimmäisen ison askeleen tätimäisyyteen. Onneksi olkoon. Tämä on merkkipäivä.
huomannut, että vasta kun näyttää enemmän pojalta/mieheltä, niin ihmiset kuuntelee vakavammin. Typerää on pukeutuakin minihamosiin ja korkkareihin, mutta pelkkä naisellisuus saa monet pitämään tyhmempänä. Lyhyellä tukalla on mukavamman oloista olla. Mutta pitkät hiukset on minulle ominaista, joten kasvatan ne takaisin omalla värillä. Millään tököteillä en hiuksia muuttele. Värit ja lakat on tappokamaa. Pitkät hiukset saa aina ponnarille tai nutturalle halutessaan.
Mul on pitkät ruskeat hiukset myös ja aina kun pitää töissä olla auktroriteettina pistän vaan tukan tiukalle nutturalle ja tylyn ilmeen naamalle. Toimii niinkin!
On todettu että johtavissa asemissa olevat naiset ovat miehekkäämpiä olemukseltaan. Heillä on mm. matalampi ääni. Eli mitä "uskottavampi" haluat olla, sitä enemmän sinun tulisi siis muistuttaa miestä. Oletko valmis uhraamaan naiseutesi/naisellisuutesi/viehättävyytesi jonkin uskottavuuden vuoksi? Ehkä kannattaisi harkita suoraan sukupuolenvaihdosleikkausta jos tuntuu että miehenä on helpompaa.
Parikymppinen asiantuntija, hah, ei sellaista ole, niin kuin tuossa ketjussa joku sanoi. Oli ala mikä tahansa, niin parikymppisellä on vielä paljon opittavaa, niin paljon ettei sitä silloin edes vielä ymmärrä. Siihen ei vaikuta hiukset mitenkään ja voihan pitkät laittaa aina nutturalle, jos itseä häiritsee. Naisilla on kumma käsitys, että muuttumalla miesmäiseksi saa uskottavuutta, jotkut menevät niin pitkälle, että alkavat puhua vatsasta matalalla äänellä.
Asia toimii pojilla samoin, alle 3-kymppistä pidetään yleensä räkänokkana, 4-kymppisenä mies saa yleensä varauksettoman kunnioituksen ammatissaan ja asiantuntijuutta ei tuntemattomille tarvitse aluksi todistella.
Ihanaa! Nainen joka tekee niin kuin haluaa ja on tyytyväinen siihen.
Joillekin naisille lyhyet hiukset sopivat todella hyvin, etenkin siroille.
En oikein usko että pelkkä lyhythiuksisuus tekisi sinusta miesten silmissä vakavvammin otettavan ja että sinua lyhyiden hiusten takia kuunneltaisiin. Ennemminkin on ehkä kyse siitä, että sinä tunnet itsesi itsevarmemmaksi ja vakavammin oettavaksi lyhythiuksisena ja sitten myös käyttäydyt niin - ja siksi sut otetaan nyt vakavammin ja sua kuunneellaan...
vaan luulet, että asia on noin..? Ei kyse ole hiusten mitasta vaan siitä, onko sinulla OIKEASTI asiaa ja OIKEASTI asennetta olla muutakin kuin typerä pikku nukke. Ehkä hiusten pätkäisy on antanut sinulle riittävän määrän itsevarmuutta, jonka sitten kuvittelet johtuvan siitä, että lyhyillä hiuksilla olet vakuuttavampi?
Olen itse brunette, hiusten mitta vaihdellut lyhyistä puolipitkin kaiken ikää. Nyt olen lähempänä 40 ja olen ensimmäisen kerran antanut hiusten kasvaa pitkiksi. Töissä olen esimiesasemassa eikä ihmisten suhtautuminen - ovat sitten vanhoja työkavereita ja alaisia tai uudempia - ole mihinkään muuttunut hiusten kasvun myötä. Välillä menen töihin kutrit hulmuten, välillä ne ovat tiukasti nutturalla. Minä ja tapani tehdä asioita ratkaisevat - ei hiusten pituus.
Pidän lyhyistä hiuksista naisilla, mieluiten juuri poikatukka. Joskus on ollut pitkähiuksinen naisystävä, mutta hänkin leikkautti hiuksensa lyhyeksi pyynnöstäni. Ensin tosin polkkatukaksi, n. puolen vuoden päästä sitten ihan poikatukaksi. Minusta juuri siro nainen on tosi seksikäs poikatukkaisena.