Kumppanini pakkasi ja kannoimme hänen viimeisetkin tavarat asunnostani hänen autoonsa eilen perjantaina. En halua jarruttaa jos toinen on päättänyt lähteä mutta itku oli silmissä molemmilla ja viimeisessä halauksessakin kyyneleemme sekoittuivat keskenään toistemme poskilla.
Rakastan niin helvetisti että sydämeni menee varmasti kohta tilttiin kun rintaan sattuu.
Olen tunteellinen mies ja myönnän (tehköön se minusta sitten nössön tai ei) niin itku on ollut herkässä koko päivän. Talo on autio. En kuule kumppanini naurua, sähellystä, aamuöistä varovaista lähtemistään aamuvuoroon ja vaikka hän kuinka yrittää kulkea niin ettei herättäisi kaatoi jokatapauksessa lasin tai pudotti henkarin ja kirosi itsekseen ja herätessäni mielessäni nauroin kun kulta se siellä tekee varovasti lähtöä. Suudelma poskelle ja turvalliset ajomatkan toivotukset. Se ihana ilme kun hän laittoi illalla herätystä miettien laittaisko viisi minuuttia aikaisemmin tai 10min myöhemmin. Se sivuprofiili ja ne keskittyneet huulten liikkeet hänellä samalla. Nyt vieressäni on tyyny ja tyhjä peitto.
Kun olin pariviikkoa sitten kertausharjoituksissa soitti hän illalla kuinka rutistaa minun tyynyäni kainaloonsa ja toivoo hirveästi että olisin vieressä, hän oli paikannut kaikki resuiset työvaatteeni sillävälin ja anoppilassa kun tavattiin kh.n jälkeen halauksilla sanoi anoppikin kuinka kauheasti kultani on minua odottanut viikon ollessani toisella puolen suomea. Nyt rakkaani on poissa. Miksi?
Olen kuten aina sanottukin hellä, huomaavainen, tasapuolinen, salliva, vapautta antava mutta vastapainoksi jääräpää ja oman mielipiteen tiukasti esille tuova mutta en mielestäni liian ankara. Kuten kaverini usein sanoo että heitän vakavaakin asiaa huumorina joka tavallaan alkuun voi varsinkin uusilta ihmisiltä elämässäni mennä ohi mutta olen tuota ronskia kieltä mielestäni yrittänyt rajoittaa vaikka välillä naiseni sanoi mitä tuolla ja tuolla tarkoitit. No huumoria mikä toiselta meni yli.
Naisenikin sanoi että olet aivan unelma mies mutta kova jääräpää. Tiedän mutta ikinä jäärämäisyys ei ole tarkoittanut toisen alentamista vaan silti otan kumppanini huomioon ja haluan aina hänen parastaan.
Rakastan mutta en voi omia ja nyt rakkauteni lähti kun väitti että tästä ei tule mitään. Sanoo viestissä että tunteet ei ole muuttuneet eikä rakkaus ollenkaan mutta järki sanoo toista. Miksi rakas kultani lähdit??? On kohta joulu, synttärit, uusivuosi jne ja paras lahjani eli sinä et ole läsnä.
Olen niin hajalla täällä kotona. Kaverit asuu kaukana, lentsu kiusaa lisäksi, sydän on rikki, tippa silmässä ja "tämä talo on tyhjempi nyt, kun sä lähdit tampereelle etkä takaisin tullut" kuten zen cafee kirjaimellisesti kertoo miten on käynyt. Sinä olet tampereella. Mulla on ikävä sinua, tule takaisin, anna mahdollisuus, tule kainalooni Minä RAKASTAN SINUA!!!
Rakastan niin helvetisti että sydämeni menee varmasti kohta tilttiin kun rintaan sattuu.
Olen tunteellinen mies ja myönnän (tehköön se minusta sitten nössön tai ei) niin itku on ollut herkässä koko päivän. Talo on autio. En kuule kumppanini naurua, sähellystä, aamuöistä varovaista lähtemistään aamuvuoroon ja vaikka hän kuinka yrittää kulkea niin ettei herättäisi kaatoi jokatapauksessa lasin tai pudotti henkarin ja kirosi itsekseen ja herätessäni mielessäni nauroin kun kulta se siellä tekee varovasti lähtöä. Suudelma poskelle ja turvalliset ajomatkan toivotukset. Se ihana ilme kun hän laittoi illalla herätystä miettien laittaisko viisi minuuttia aikaisemmin tai 10min myöhemmin. Se sivuprofiili ja ne keskittyneet huulten liikkeet hänellä samalla. Nyt vieressäni on tyyny ja tyhjä peitto.
Kun olin pariviikkoa sitten kertausharjoituksissa soitti hän illalla kuinka rutistaa minun tyynyäni kainaloonsa ja toivoo hirveästi että olisin vieressä, hän oli paikannut kaikki resuiset työvaatteeni sillävälin ja anoppilassa kun tavattiin kh.n jälkeen halauksilla sanoi anoppikin kuinka kauheasti kultani on minua odottanut viikon ollessani toisella puolen suomea. Nyt rakkaani on poissa. Miksi?
Olen kuten aina sanottukin hellä, huomaavainen, tasapuolinen, salliva, vapautta antava mutta vastapainoksi jääräpää ja oman mielipiteen tiukasti esille tuova mutta en mielestäni liian ankara. Kuten kaverini usein sanoo että heitän vakavaakin asiaa huumorina joka tavallaan alkuun voi varsinkin uusilta ihmisiltä elämässäni mennä ohi mutta olen tuota ronskia kieltä mielestäni yrittänyt rajoittaa vaikka välillä naiseni sanoi mitä tuolla ja tuolla tarkoitit. No huumoria mikä toiselta meni yli.
Naisenikin sanoi että olet aivan unelma mies mutta kova jääräpää. Tiedän mutta ikinä jäärämäisyys ei ole tarkoittanut toisen alentamista vaan silti otan kumppanini huomioon ja haluan aina hänen parastaan.
Rakastan mutta en voi omia ja nyt rakkauteni lähti kun väitti että tästä ei tule mitään. Sanoo viestissä että tunteet ei ole muuttuneet eikä rakkaus ollenkaan mutta järki sanoo toista. Miksi rakas kultani lähdit??? On kohta joulu, synttärit, uusivuosi jne ja paras lahjani eli sinä et ole läsnä.
Olen niin hajalla täällä kotona. Kaverit asuu kaukana, lentsu kiusaa lisäksi, sydän on rikki, tippa silmässä ja "tämä talo on tyhjempi nyt, kun sä lähdit tampereelle etkä takaisin tullut" kuten zen cafee kirjaimellisesti kertoo miten on käynyt. Sinä olet tampereella. Mulla on ikävä sinua, tule takaisin, anna mahdollisuus, tule kainalooni Minä RAKASTAN SINUA!!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
te palaatte vielä yhteen.
"salliva, vapautta antava?, jääräpää, en liian ankara" ??? Helvetti sinähän olet ROIKKUVA CONTROL FRIIKKI ! joka yrittää piilottaa itsensä kuvan taakse. Pahinta laatua.....Ei ihme että lähti ja taatusti ei takaisin tule.
Luki sinua kuin avointa kirjaa.....mikä helvetin vapauden jakaja sinä olet ? Häh?
Sano mitä sanot mutta aloittajan teksti oli täysin vilpitöntä ja aiheesta paistaa rakkaus ja suuret tunteet. Tuo miten ilkeästi vastasit antaa sinusta kuvan että et koskaan saa ketään elämääsi ja katkerana vuodatat omaa typeryyttäsi ja epäonneasi toisille. Jos toinen kirjoittaa pitkän tekstin rakkaudestaan ja sinä ääliö valitset asiayhteydestä sanan millä tuomitset aloittajan kertoo se sinun täydestä katkeruudesta elämään.
Olen varma että he palaavat yhteen ja olisin itsekin erittäin onnellinen jos joku mies kirjoittaisi minusta noin tunteekkaasti ja ihanasti. Toisaalta toivoisin että tuo mies olisi minun mutta tämä hetkellisesti mieltään muuttanut nainen on varmasti onnellinen kun palaa aikalisän otettuaan kotiin.
;----))))))))))))) !
maailma on naisia täynnä.
Kieroja valehtelevia ketkuja, ehkä anopin kanssa valehtelivat yhdessä sulle.
ovat "vietävissä" eli jos joku sanoo jotain pahaa sinusta,niin hän voi hyvinkin tämän uskoa ja kertoa että järki sanoo muuta.Ehkä anoppi on tosiaan sanonut että sinä et ole tarpeeksi hyvä hänelle.
Outoa että teillä on ollut kaikki hyvin ja kaikki loppuu yht äkkiä, vaikea olla ajattelematta ettei siihen liittyisi jokin ulkopuolinen tekijä.
Harvoin näkee miehiä jotka uskaltavat tunteensa paljastaa,mutta naiset eivät tunnu sitä arvostavan vaikka niin sanovatkin.
Tulivat he kuinka vanhaksi vain, niin haluavat aina jotain mitä ei voi saada, joten antaisin sinuna vaan olla , jos et kerran tuollaisena kelpaa.Jollekkin hyvälle naiselle kelpaat aivan varmasti!
Tsemppiä.
Tosi surullista luettavaa. Kerroit tunteistasi jotenkin niin aidosti, oletko koettanut kertoa samat asiat myös naiselle?
En ole koskaan tajunnut sitä että miksi ihmiset jotka ihan oikeasti rakastaa toisiaan eroaa. Jos naisesi tunsi ihan oikeasti samoin kuin sinäkin, niin siinä ei ole mikään ongelma liian iso selvitettäväksi. Eikä kukaan todellakaan ole täydellinen, kaikissa on huonot puolensa, olkoon sitten vaikka jääräpäisyys tai outo huumori.
Ehkäpä kyseinen nainen sitten oikeasti odottaa täydellisyyttä (?).
Kertaamassa ollessasi vielä ikävöi ja parin vkon päästä lähti....jotain on täytynyt tapahtua/olla vireillä.....olen pahoillani pahan mielesivuoksi.......koita jaksaa jatoivottavasti saatte syyt selvitettyä. Jos se ei auta palaamaan yhteen, auttaa ehkä ymmärtämään paremmin.