Miten lihasreuma vaikuttaa työhön kaupassa?

Kassaneiti

Otsikko periaatteessa kertoo kaiken olennaisen. Työskentelen siis kaupassa kassamyyjänä joten työ on 95 % istumatyötä. Työnkuvaan kuuluu myös raskaiden esineiden nostelua, kyykkimistä, eri asennoissa olemista jne. Olen vasta parikymppinen ja reuma on kuulemma aika harvinaista minun ikäiselläni.

Nyt sain tietää että minulla epäillään olevan lihasreuma sillä alaselkäni, jalkani, hartiani sekä niskani tulevat hyvin nopeasti hyvin kipeiksi. Myös polvien ja nilkkojen nivelet kipeytyvät helposti. Lihakseni ovat lääkärin mukaan yliluonnottoman herkkiä. Mietinkin, että miten lihasreumaa sairastava henkilö voi olla kaupassa töissä? Jo 6 tunnin työpäivä laittaa sekä hartiani että alaselkäni niin kipeiksi että meinaa itku tulla. Voinko kieltäytyä tekemästä yli 7 tuntisia työpäiviä sillä tiedän että kehoni kärsisi siitä valtavasti? Olen varannut ajan jo lääkärille ja ajattelin pyytää häneltä todistusta tai jotain lippu lappua millä saisin ns. "helpotusta" työpäivien pituuteen.

21

2345

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kuntoutettu

      Minusta nyt on sun aikas tullut. Pyydä lääkäriltä ammatillista kuntoutusta. Tarviit toisenlaisen työn. Ammatinvaihdos on sitä ammatillista kuntoutusta. Lääkärin suositus, sitten työkkärin ammatinvaihdon neuvoja / psykologi, kuka se missäkin työkkärissä tätä tehtävää hoitaa. Kuntoutusohjaajan pakeille. En tiedä, onko kuntatasolla sellaista, jos ei ole, niin keskussairaalatasolla sitten.

      • kassaneiti

        Kiitos vastauksesta. Minua vain hävettää pohjattomasti tämä sairaus, sillä aloitin uudessa työpaikassa vasta pari päivää sitten. Toisaalta olen tyytyväinen että oireilleni ehkä vihdoin löytyy selitys, mutta mietin miten uusi pomoni suhtautuu asiaan jos tai kun joudun jäämään pois töistä.


      • Kuntoutettu
        kassaneiti kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Minua vain hävettää pohjattomasti tämä sairaus, sillä aloitin uudessa työpaikassa vasta pari päivää sitten. Toisaalta olen tyytyväinen että oireilleni ehkä vihdoin löytyy selitys, mutta mietin miten uusi pomoni suhtautuu asiaan jos tai kun joudun jäämään pois töistä.

        Käyppä ensin juttelemassa työkkärin ammatinvalinnan ohjaajan kanssa. Se voi olla esim. ammatinvalintapsykologi ja kerro hänelle ongelmasi. Kysele ammatillisesta kuntoutuksesta, niin että ehdit sopeutua itse henkisesti asiaan.

        Tuo kassahomma on aika stressaavaa, vetoisa paikka, ja yksitoikkoisia ylikuormittavia liikeitä juuri käsille, niska-hartioille, ja jalat joutuvat koville istumisen heikentäessä vielä verenkiertoa. Ja vetoisa paikka kassalla. Ei sovi reumaattiselle.

        Ja nyt juuri, kun olet työt vasta aloittanut tässä työpisteessä, rasittavuutta lisää uutuuden jännitys, kun on koko ajan valppaana, ettei mokaa, ja tulisi tehtyä kaikki oikein, mitä pitää. Aikaa myöden se alitajunnan stressi helpottaa, mut silti se kaupan kassatyö ei ole reumaattisen työpiste.

        Kun olet noin nuori, sinua koulutetaan riemulla.
        Minä olin 21 vuotias, kun ekakertaa aloitin ammatillista kuntoutusta = uudelleen koulutusta. Sitten välissä 20 vuotta työhistoriaa, ja sitten taas ammatillista uudelleenkoulutusta.

        Se ammatillinen kuntoutus tarkoitti sitä, että joku kustansi koulutuksen. 21 vuotiaana Kela maksoi koulutuksen ajalta työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuksena sekä kouluttautumiskulut, eli mitä oppimateriaalia jouduin ostamaan, Kela korvasi kaikki. Sekä myös matkat kotoa opiskelupaikkakunnalle ja takaisi lomien ajalta.

        Sitten 20 vuotta myöhemmin työeläkelaitos kustansi ammatillisen kuntoutuksen. Maksoi 20%:lla korotetun työkyvyttömyyseläkkeen päivittäiset opiskelumatkat, oppimateriaalit. Ja puolta vuotta ennen valmistumista sairastuin ankaraan levinneeseen syöpään, enkä pystynyt viemään opiskelua päätökseen. Syöpälääkäri sanoikin heti, että unohda opiskelu, tämä on niin rankkaa, ettei tule opiskelusta mitään. Ja hän oli oikeassa. Siitä seurasi pysyvä työkyvyttömyyseläke, jota on nyt tullut 13 vuotta.

        Ei sairauttaan tarvitse hävetä. Mutta totta on, että se kyllä helposti laittaa peittelemään sitä. Itse sairastuin jo alle kouluiän. Kun valmistuin ensimmäiseen työpaikkaan ammatillisesta kuntoutuksesta ja olin siellä 7 vuotta, niin läksiäissäni kävi ilmi että n. 70 työntekijän yhteisöstä ani harva tiesi, että sairastan reumaa. Enkä reuman vuoksi ollut töistä pois tuon 7 vuoden aikana kuin yhden kerran, mutta silloin kylläkin 4 kk, kun olin jäykistysleikkauksessa.

        Olivathan he nähneet minulla tukisidoksia käsissä ja kaularangan ortoosia, mutta eivät he tulleet ajatelleeksi, että ne on reuman takia, kun en siitä koskaan valitellut.
        Mutta totta sekin on, että jollain lailla vajaakuntoisena on tarvinnut tehdä kaksinkertaista työtulosta, että on lunastanut paikkansa, ja tullut hyväksytyksi muiden työntekijöiden joukkoon.


      • porvoonlikka
        Kuntoutettu kirjoitti:

        Käyppä ensin juttelemassa työkkärin ammatinvalinnan ohjaajan kanssa. Se voi olla esim. ammatinvalintapsykologi ja kerro hänelle ongelmasi. Kysele ammatillisesta kuntoutuksesta, niin että ehdit sopeutua itse henkisesti asiaan.

        Tuo kassahomma on aika stressaavaa, vetoisa paikka, ja yksitoikkoisia ylikuormittavia liikeitä juuri käsille, niska-hartioille, ja jalat joutuvat koville istumisen heikentäessä vielä verenkiertoa. Ja vetoisa paikka kassalla. Ei sovi reumaattiselle.

        Ja nyt juuri, kun olet työt vasta aloittanut tässä työpisteessä, rasittavuutta lisää uutuuden jännitys, kun on koko ajan valppaana, ettei mokaa, ja tulisi tehtyä kaikki oikein, mitä pitää. Aikaa myöden se alitajunnan stressi helpottaa, mut silti se kaupan kassatyö ei ole reumaattisen työpiste.

        Kun olet noin nuori, sinua koulutetaan riemulla.
        Minä olin 21 vuotias, kun ekakertaa aloitin ammatillista kuntoutusta = uudelleen koulutusta. Sitten välissä 20 vuotta työhistoriaa, ja sitten taas ammatillista uudelleenkoulutusta.

        Se ammatillinen kuntoutus tarkoitti sitä, että joku kustansi koulutuksen. 21 vuotiaana Kela maksoi koulutuksen ajalta työkyvyttömyyseläkkeen kuntoutuksena sekä kouluttautumiskulut, eli mitä oppimateriaalia jouduin ostamaan, Kela korvasi kaikki. Sekä myös matkat kotoa opiskelupaikkakunnalle ja takaisi lomien ajalta.

        Sitten 20 vuotta myöhemmin työeläkelaitos kustansi ammatillisen kuntoutuksen. Maksoi 20%:lla korotetun työkyvyttömyyseläkkeen päivittäiset opiskelumatkat, oppimateriaalit. Ja puolta vuotta ennen valmistumista sairastuin ankaraan levinneeseen syöpään, enkä pystynyt viemään opiskelua päätökseen. Syöpälääkäri sanoikin heti, että unohda opiskelu, tämä on niin rankkaa, ettei tule opiskelusta mitään. Ja hän oli oikeassa. Siitä seurasi pysyvä työkyvyttömyyseläke, jota on nyt tullut 13 vuotta.

        Ei sairauttaan tarvitse hävetä. Mutta totta on, että se kyllä helposti laittaa peittelemään sitä. Itse sairastuin jo alle kouluiän. Kun valmistuin ensimmäiseen työpaikkaan ammatillisesta kuntoutuksesta ja olin siellä 7 vuotta, niin läksiäissäni kävi ilmi että n. 70 työntekijän yhteisöstä ani harva tiesi, että sairastan reumaa. Enkä reuman vuoksi ollut töistä pois tuon 7 vuoden aikana kuin yhden kerran, mutta silloin kylläkin 4 kk, kun olin jäykistysleikkauksessa.

        Olivathan he nähneet minulla tukisidoksia käsissä ja kaularangan ortoosia, mutta eivät he tulleet ajatelleeksi, että ne on reuman takia, kun en siitä koskaan valitellut.
        Mutta totta sekin on, että jollain lailla vajaakuntoisena on tarvinnut tehdä kaksinkertaista työtulosta, että on lunastanut paikkansa, ja tullut hyväksytyksi muiden työntekijöiden joukkoon.

        Kävin työkkärin professissa, ihan turhat reissut. Sieltä minut ohjattiin eläkevakuutusyhtiön toimesta noposelle, jossa alkoi vasta tapahtumaan. Olin professin asiakkaana yli vuoden, mutta mitään ei tapahtunut! Suosittelen lämpimästi yksityisen puolen uravalmentajan palveluja, niiden avulla pääsin opiskelemaan uutta ammattia oppisopimuksella.


      • Kuntoutettu
        porvoonlikka kirjoitti:

        Kävin työkkärin professissa, ihan turhat reissut. Sieltä minut ohjattiin eläkevakuutusyhtiön toimesta noposelle, jossa alkoi vasta tapahtumaan. Olin professin asiakkaana yli vuoden, mutta mitään ei tapahtunut! Suosittelen lämpimästi yksityisen puolen uravalmentajan palveluja, niiden avulla pääsin opiskelemaan uutta ammattia oppisopimuksella.

        Meidän paikkakunnalla silloin kun viimeksi olin ammatillisen kuntoutuksen edessä, selvin ja toimivin tie oli juuri tuo työkkärin ammatinvalinnan ohjajja. Hänellä kävin, sen jälkeen työeläkelaitos haastatteli, ja hyväksyi ammatinvalinnanohjaajan raportin perusteella ammatillisen kuntoutuksen.

        Asia sujui todella hyvin. Minulla ei ole valittamista sen suhteen. Mutta voihan se olla, et eri paikkakunnilla on erilaista. Ja riippuu siitäkin, millainen tyyppi tuo ammatinvalinnan psykologi on. Meillä hän oli toimelias ihminen, laittoi tuulemaan asiat.

        Ei siihen aikaan edes muita organisaatioita ollutkaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut Kelan Turun kuntoutustutkimus.


      • hieroja79
        Kuntoutettu kirjoitti:

        Meidän paikkakunnalla silloin kun viimeksi olin ammatillisen kuntoutuksen edessä, selvin ja toimivin tie oli juuri tuo työkkärin ammatinvalinnan ohjajja. Hänellä kävin, sen jälkeen työeläkelaitos haastatteli, ja hyväksyi ammatinvalinnanohjaajan raportin perusteella ammatillisen kuntoutuksen.

        Asia sujui todella hyvin. Minulla ei ole valittamista sen suhteen. Mutta voihan se olla, et eri paikkakunnilla on erilaista. Ja riippuu siitäkin, millainen tyyppi tuo ammatinvalinnan psykologi on. Meillä hän oli toimelias ihminen, laittoi tuulemaan asiat.

        Ei siihen aikaan edes muita organisaatioita ollutkaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut Kelan Turun kuntoutustutkimus.

        Tuo lihasreuma on siinä mielessä "mukavampi" sairaus kuin nivel/selkäreuma että se käsittääkseni paranee. Se on tosiaan harvinainen nuorilla. Mistäköhän lääkärisi on tuohon diagnoosin päätynyt..
        Kortisonilääkitys on tietääkseni pääasiallinen lääke ko. tautiin. ehkä sillä saisi helpotusta ja voisit jatkaa tuoreessa työpaikassasi..


      • Anonyymi

        Minulla sama sairaus, lääkäriltä vaan lausunto B ja sillä haettiin eläkeyhtiöstä ammatillista kuntoutusta, suosittelen.


    • selkäremalainen 10v.

      Riippuu varmasti paljon paikasta ja työntekijästä. Minä kävin Turussa ammatinvalintapsykologilla, oli sellainen nuori tyttönen joka uskalsi hädin tuskin nimensä sanoa minulle. Jotain testejä tehtiin mutta ei siitä apua valitettavasti mihinkään ollut.

      • Anonyymi

        Minä kävin testeissä Lappeenrannassa ja eipä mittavaa hyötyä ollu. Ihan samoja miettinyt itsekin ja oisin jotenkin toivonu että joku ois vähän tuonu uusia ajatuksia ja huomioinu mun sairauden siinä samalla kun pohdittu tulevaa uutta uraa.


    • Tarew

      Ystävänikin pääsi eläkeyhtiön kustantamana Noposelle, kun aikansa sitä jaksoi pyytää. Ystävälle löytyi parin kuukauden etsinnän jälkeen uusi työ ja hän työllistyi sinne ilman lisäkoulutusta. Tässäkin tapauksessa tämän uravalmentajan työpanoksella oli iso merkitys, koska työpaikka ei ollu mikään vapaaksi ilmoitettu vaan se kaivettiin jostain valmentajan arkistosta tms ja ystävä sanoi että yksin ei olis sellaista työtä edes keksinyt olevankaan...Olkaa siis vaan tiukkana ja vaatikaa meille kuuluvia palveluja jatkossakin!! :)

      • uutta työtä etsin

        Osaako kukaan kertoa, mitä pitää sanoa eläkeyhtiöön että tuonne pääsee? Tarvitaanko lääkärin lausuntoja, hakemuksia yms? Kiinnostaisi minua kovasti.


    • uravalmentajallaollu

      Ota vaan yhteys eläkeyhtiöösi, niin sieltä varmasti neuvovat mitä tehdä. Kyse on ammatillisesta kuntoutuksesta jos ei voi tehdä työtään huonontuneen terveyden vuoksi.

      • Siry

        Mä olin noposella, kun eläkeyhtiö suositteli ja sain sieltä paljon apua ja nyt oppisopimuksella opiskelen lähihoitajaksi mielenterveystyöhön.


    • wera-79

      Mä olin ensin toisella valmennusfirmalla, siellä ei tapahtunut vuoteen yhtään mitään! Sitten minut ohjattiin noposelle ja sieltä sain neljässä kuukaudessa koulutuspaikan ja uuden työpaikan. Oli tosi hyvä kokemus ja voin suositella, minua kuunneltiin ja tuntui että sain itse vaikuttaa kaikkeen eikä mua holhottu niin kuin monissa paikoissa tehty aiemmin.

      • Anonyymi

        Missä kaikkialla näutä Noposen paikkoja on? Itse olen Lappeenrannan läheltä ja täällä ei yleensä koskaan oo mitään vaan pitää lähteä kauaksi kaiken perään.


    • Anonyymi

      Kyse siis ilmeisesti Katja Noponen Oy:stä? Kun kaikki puhuu tuolla vaan noposesta.

      https://www.katjanoponen.fi/yhteystiedot/ Tuolta löytyy, ihan näyttäis koko Suomessa olevan niillä työntekijää

      t. yksi alaa lähellä liippaavassa työssä oleva

    • Anonyymi

      Suosittelen ehdottomasti ammatillista kuntoutusta, se toi minulle tosi ison avun, kannattaa ottaa se vastaan ja selvittää pääsetkö sinne. Ilman omaa työhönvalmentajaa en olisi millään tässä missä nyt olen.

      • Anonyymi

        Sama. Myös taloudellisesti oli mulle parempi kuin jos ois muiden tukien kautta opiskellu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama. Myös taloudellisesti oli mulle parempi kuin jos ois muiden tukien kautta opiskellu.

        Onko kuntoutusraha parempi eläkeyhtiön kautta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko kuntoutusraha parempi eläkeyhtiön kautta?

        Ehdottomasti parempi, kuin vaikka Kelan opintotuki, riippuu toki lähtöpalkasta, mutta veikkaan että lähes kaikilla se on parempi kuin Kelan tuet


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      450
      4859
    2. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      15
      1732
    3. Aivan täysin tahallinen teko

      Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves
      Suomussalmi
      94
      1478
    4. Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!

      Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä
      Suomussalmi
      53
      1359
    5. Olet saanut minut sekoamaan

      Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.
      Ikävä
      23
      1337
    6. Mainehaitta metsäkonefirmalle

      Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos
      Suomussalmi
      53
      1228
    7. Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?

      Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-
      Suomalaiset julkkikset
      0
      1075
    8. Myönnän sinulle nyt

      Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele
      Ikävä
      54
      1010
    9. Pysytäänkö nainen

      edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.
      Ikävä
      57
      895
    10. Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti

      eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl
      Ikävä
      61
      879
    Aihe