Olen tavannut ihanan miehen ja kaikki on mahtavaa tällä hetkellä :)
Olemme edenneet aika nopeaan ja seurustelleet toista kuukautta.
Molemmat kolmekymppisiä jo elämää nähneitä.
Olen saanut pettyä usein ex suhteissa ja nyt pelkään pilaavani nykyisen suhteen epäluuloillani ja sillä etten uskalla luottaa....!? =(
Pelkään koko ajan,että toinen jättää,vaikka tilanne on täysin päinvastainen...
Vaikka mieheni sanoo: rakastan sinua,niin en millään usko sitä,vaikka tiedän sen olevan totta.
Millä tällaisesta pääsee yli??
En halua pilata tätä tällä saakelin epävarmalla päälläni,joka koko ajan kehittää tarnoita päässään... =(
Onko jollain kokemuksia ja ratkaisuja?
Olemme edenneet aika nopeaan ja seurustelleet toista kuukautta.
Molemmat kolmekymppisiä jo elämää nähneitä.
Olen saanut pettyä usein ex suhteissa ja nyt pelkään pilaavani nykyisen suhteen epäluuloillani ja sillä etten uskalla luottaa....!? =(
Pelkään koko ajan,että toinen jättää,vaikka tilanne on täysin päinvastainen...
Vaikka mieheni sanoo: rakastan sinua,niin en millään usko sitä,vaikka tiedän sen olevan totta.
Millä tällaisesta pääsee yli??
En halua pilata tätä tällä saakelin epävarmalla päälläni,joka koko ajan kehittää tarnoita päässään... =(
Onko jollain kokemuksia ja ratkaisuja?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi että kun kirjoituksesi kuullostaa tutulta. Mulla aivan sama ongelma. Suhteet menny aiemmin puihin kun olen tavannut ja rakastunut vääriin naisiin. Olen tullut niin usein petetyksi ja ilman syytä jätetyksi että luottamus on mennyt täysin naisiin. Viimeiset pari aivan mahtavaa ihmistä olen itse pelottanut tieheni ja viimeksi viimeviikolla lähti viimeisin kumppani täysin omaa typeryyttäni. Kun tapaan ihmisen ja ihastun ja homma etenee alkaa minua usein vaivaamaan menneisyys. Epäilen toista vaikka tämä kuinka vannoo että on rehellinen ja rakastaa. Niin myös vasta päättyneessä suhteessani. Hän katsoi useasti silmiin ja painotti minulle että "SINÄ OLET VAIN JA AINOASTAAN MINUN ENKÄ KOSKAAN PETÄ RAKAS" Pari päivää meni luottaessa ja taas tuo paska mieleni alkaa epäilemään. En ehkä suoraan sano mutta se paistaa minusta läpi.
Tiedän sen ja tappelen omantuntoni kanssa ja toinen kun yrittää kaikkensa jotta saisi minuun luottamuksen. Sanoin vielä pariviikkoa sitten hänelle että koita jaksaa minua kun tämä vaan on vika mun päässäni eikä hänen vikansa mutta ymmärrän että hän ei jaksanut. Olen niin pettynyt itseeni ja haluaisin tehdä kaikkeni että hän palaa koska mikään muu kuin aika ei minussa korvaa tuota saatanan pirullista ahdistusta päässäni. Jos taas tapaan uuden kiinnostavan ihmisen sama kaava toistuu. Mulla on ongelma ja haluan päästä siitä irti. Miten???????
Kyllä...tuo on aivan kuin omista ajatuksistani!
Mulla taas sellanen ajatus kytee päässä,että jos annan mennä ja luotan,niin petyn varmasti... =((
Mies sanoo monesti että rakastaa ja on pikkuhiljaa varmaan muuttamassa minun ja poikani luokse,mutta silti epäilen ja odotan esim. häneltä viestiä tai puhelua,että hän ei enää halua minua..
Varsinkin jo shän lähtee omille asioilleen,niin saan ahdistuskohtauksia...ottaa niin pannuun!!
Aikoinaan uskalsin luottaa ja olla suhteissa ilman epävarmuutta....miksi en enää??
Tartun myös liikaa välillä miehen sanoihin,joita en täysin ymmärrä ja jään niitä miettimään.
En todellakaan halua pilata tätä epäluuloillani!!!....mitä teen oma pääni kanssa??
Ajatus on koko ajan sellainen,että kumminkin erotaan kohta jne..