Jo muutama Joulu tuli vietettyä aivan toisenalaisissa tunnelmissa. Sydäntä ahdisti ja pelko kasvoi aina ennen pitkiä pyhiä...lapsetkin sen vaistosivat äidistä...että oli paha olla...levoton...
Kun se Joulu viimein tuli..tuli sen mukana myös viinipullo...kaljat..Milloin keneltäkin työkaverilta saatuna tai itse haettuna..."pitäähän sitä nyt Jouluna rentoutua"..oli nämä kuuluisat sanasi.
Niin..kuka rentoutui, kuka ei? Kun sait tarpeeksi juotua niin siitä se taas alkoi...koko perhe jännitti yhtä enemmän milloin taas saat raivarit mistäkin asiasta....jos joku lapsista ei halunnut saunan lauteilla laulaa kanssasi joululauluja kun oli niin väsynyt kellon lähennellessä puolta yötä..tai äiti sattui sanomaan jotain väärää...silloin oli helvetti irti...ei fyysisesti mutta henkisesti.
Osasit olla niin jäätävän "kylmä" ja sanoa toiselle niiiiin pahasti että sait todella pahan mielen moneen kertaan aikaiseksi...olisitpa vain tiennyt kuinka monesti menin hakemaan saunalle puita ja sielä kylmässä ja pimeässä puuvajassa sitten purskahdin itkuun....kunnes kasasin itseni ja menin puiden kanssa takaisin sisälle ja nielin viimeiset kyyneleet...koitin hymyillä ja olla kuin kaikki olisi hyvin...
Pahimmillaan saatoit suuttuessasi huutaa että lähdet baariin kun ma muija ei anna...ja vaikka itkien koitin jälleen selventää asioita sinulle, et tajunnut kun olit niin kännissä. Haukuit ja nimittelit. Herätit huudoillasi useimmiten myös lapset mutta eivät hekään uskaltaneet tulla edes huoneistaan pois....
Lopulta sammuit sohvalle...ja heräsit aamuyöllä ja hoipuit sänkyyn...aamulla nukuit krapulaasi pois pitkälle iltapäivään...ja vaikka lapset olisivat halunneet leikkiä kanssasi, totesit että isi on niin väynyt ettei jaksa nyt leikkiä...Aiheutit lapsillekkin niin monesti pahan mielen...pettymyksiä lukemattoman määrän..
Silti kotona oli aina jouluinen tunnelma...ruokaa,lahjoja..kaikki oli päällisin puolin hyvin...mutta mitäpä käärepaperin alta paljastuikaan..sitä ei moni olisi uskonut...kun ei usko vielä nytkään....
Erosimme reilu vuosi sitten...mutta edelleen nuo kamalat muistot ottavat vallan näin Joulun alla...tänään viimeksi elin noita muistoja läpi kun laittelin kynttelikköjä ikkunoille...asettelin tonttuverhot ikkunaan...mutta vaikka sydämeni pakahtuu näihin pelkotiloihin jotka jättivät jälkensä..tulen jollakin tavalla ehkä säälimään sinua..et ymmärrä itse että olet apua vailla...olet kylmä narsisti...ja minä taas toivon että löydän joskus vielä Jouluilon sydämeeni jonka voin lapsille myös jakaa...ja nauttia erilaisen Joulun...
Pidetään lähimmäisistämme huolta Jouluna....ja muistetaan että Joulu ei ole kaikille aina niin iloinen juhla...vaikka päällepäin siltä näyttäisikin...
Kun se Joulu viimein tuli..tuli sen mukana myös viinipullo...kaljat..Milloin keneltäkin työkaverilta saatuna tai itse haettuna..."pitäähän sitä nyt Jouluna rentoutua"..oli nämä kuuluisat sanasi.
Niin..kuka rentoutui, kuka ei? Kun sait tarpeeksi juotua niin siitä se taas alkoi...koko perhe jännitti yhtä enemmän milloin taas saat raivarit mistäkin asiasta....jos joku lapsista ei halunnut saunan lauteilla laulaa kanssasi joululauluja kun oli niin väsynyt kellon lähennellessä puolta yötä..tai äiti sattui sanomaan jotain väärää...silloin oli helvetti irti...ei fyysisesti mutta henkisesti.
Osasit olla niin jäätävän "kylmä" ja sanoa toiselle niiiiin pahasti että sait todella pahan mielen moneen kertaan aikaiseksi...olisitpa vain tiennyt kuinka monesti menin hakemaan saunalle puita ja sielä kylmässä ja pimeässä puuvajassa sitten purskahdin itkuun....kunnes kasasin itseni ja menin puiden kanssa takaisin sisälle ja nielin viimeiset kyyneleet...koitin hymyillä ja olla kuin kaikki olisi hyvin...
Pahimmillaan saatoit suuttuessasi huutaa että lähdet baariin kun ma muija ei anna...ja vaikka itkien koitin jälleen selventää asioita sinulle, et tajunnut kun olit niin kännissä. Haukuit ja nimittelit. Herätit huudoillasi useimmiten myös lapset mutta eivät hekään uskaltaneet tulla edes huoneistaan pois....
Lopulta sammuit sohvalle...ja heräsit aamuyöllä ja hoipuit sänkyyn...aamulla nukuit krapulaasi pois pitkälle iltapäivään...ja vaikka lapset olisivat halunneet leikkiä kanssasi, totesit että isi on niin väynyt ettei jaksa nyt leikkiä...Aiheutit lapsillekkin niin monesti pahan mielen...pettymyksiä lukemattoman määrän..
Silti kotona oli aina jouluinen tunnelma...ruokaa,lahjoja..kaikki oli päällisin puolin hyvin...mutta mitäpä käärepaperin alta paljastuikaan..sitä ei moni olisi uskonut...kun ei usko vielä nytkään....
Erosimme reilu vuosi sitten...mutta edelleen nuo kamalat muistot ottavat vallan näin Joulun alla...tänään viimeksi elin noita muistoja läpi kun laittelin kynttelikköjä ikkunoille...asettelin tonttuverhot ikkunaan...mutta vaikka sydämeni pakahtuu näihin pelkotiloihin jotka jättivät jälkensä..tulen jollakin tavalla ehkä säälimään sinua..et ymmärrä itse että olet apua vailla...olet kylmä narsisti...ja minä taas toivon että löydän joskus vielä Jouluilon sydämeeni jonka voin lapsille myös jakaa...ja nauttia erilaisen Joulun...
Pidetään lähimmäisistämme huolta Jouluna....ja muistetaan että Joulu ei ole kaikille aina niin iloinen juhla...vaikka päällepäin siltä näyttäisikin...
Vastaukset 1
Vanhimmat
ainoa, jossa joulua vietetään tai on vietetty viinan vaikutuksen aiheuttamassa pelossa. Voi miten toivonkaan , että pelon aiheuttajat itse "pääsisivät" kokemaan samoja kauhun tunteita, joita itse aiheuttavat perheilleen..
Antakaa vanhemmat lapsillenne hyvän mielen joulu !!