Olen ajatunut fuckbuddy suhteeseen, joka on jatkunut jo reilun vuoden verran. Miehellä on takanaan 6 vuoden suhde, jossa nainen ajautui pettämään häntä. Useasti. On-Offia heillä on ollut myös "suhteemme" alussa ja oln varma siitä, että mies odottaa exäänsä vieläkin takaisin, vaikka tämä onkin jo onnellisesti parisuhteessa.
En voi asialle mitään, että tunteeni ovat alusta asti olleet pelissä. Miehestä en rehellisesti sanottuna tiedä. Kova hän on lirkuttelemaan ja naistenmiehenäkin tunnetaan, mutta vastoin järkeä, mies ei pane juurikaan muita. (Ihme ja kumma.)
Ystäväni seurusteli onnellisesti myöskin, mutta erosi miehestään tämän fuckbuddyni takia. Kova iskuhan se minulle oli ja reilun puolen vuoden säädön jälkeen meille tulikin tauko, koska mies vaihtoi ystävääni. Juttu ei kuitenkaan toiminut 1½ viikkoa kauempaa ja erittäin tyhmänä otin miehen tietysti takaisin, kun tämä selitti kokonaisen tunnin (päissään, kuinkas ollakaan) siitä, kuinka on katunut päätöstä(vaati minua katsomaan aina häntä silmiin keskustellessamme) ja on ajatellut ja unelmoinut minusta.
Noh, se rikkoi ystäväni ja minun välit, tai aiheutti ainakin kilpailua. Jatkoin säätöä miehen kanssa ja ystäväni on alkanut hankalaksi. Jos vaihdan paikkakuntaa viikonloppuna, ystäväni on heti miehen kimpussa. Se on kuitenkin karu totuus, että jos kummatkin olemme baarissa, mies valitsee minut. Jos kummatkin ovat siis "tarjolla", olen se joka valitaan. Se ei kuitenkaan helpota oloani, koska tieto siitä että mies panee ystävääni jos olen muissa baareissa muilla paikkakunnilla, ei tietenkään tunnu hyvältä. Keltä tuntuisi?
Ystäväni väkisin tunkeutuu seuraan ja käyttää kaiken viehätysvoimansa. Olen nähnyt kuinka mies välillä yrittää karata tilanteesta, varsinkin jos olemme samaan aikaan baarissa kaikki kolme. Nähnyt ja kuullut, mutta ystäväni on jäärä. Ja kun mieheltä tarpeeksi vonkaa, miksi ei saisi känniseltä mieheltä? :D Eihän nyt mikään moraalipyhimys minulle ole ollutkaan.
Kuitenkin seksimme sujuu, juttelemme paljon ja nyt olemme joutuneet taas keskustelemaan henkevästi, koska jäin kiinni miehelle siitä, että olen hänestä mustasukkainen. Hän sanoi (naamakirjassa kun keskustelimme) että hän _ei_ ole minusta mustasukkainen. Emme ole yhdessä ja olemme sopineet ettei mitään vakavempaa, joten hän osaa aikuisempana ottaa asian näin, että vain kuksitaan. Kiva homma. =) Kuitenkin saman keskustelun yhteydessä (jossa avauduin ystäväni ja hänen panoilusta, joka satuttaa) hän mainitsi, että eikö sillä ole merkitystä että hän soittaa mieluummin minulle kuin hänelle? Ja jos vain osoittaisin hänelle kiinnostusta, hänen ei tarvitsi toimia tuolla tavoin ollenkaan?
Öö. Mies on tietoinen siitä että olen hänestä ollut kiinnostunut. OK. Ongelma on se, etten osoita sitä hänelle tarpeeksi? Mielestäni tuossa ei ole järkeä; jos ihmiset vain panevat, mitä suotta minun on osoittaa _kiinnostusta_, koska se vaan vaikeuttaa minun hahmoittaa tilanne VAIN panosuhteena. Mitä ylipäätään tarkoitetaan kiinnostuksella? Kai sitä, että lopetan olemasta hänelle vaikeasti tavoiteltava ?
Kaiken kukkuraksi mies on alkanut ehdottelemaan vauvan hankintaan. Siinä vaiheessa voin kysyä ikäni puolesta:"Mitä vittua?". Hän on viimeisen kuukauden aikana ottanut asian puheeksi kolme kertaa. Sanoin hänelle, että elatusmaksut tulevat kalliiksi, johon hän ihmeissään kysyi, miksi emme voisi seurustella, kun kuitenkin pidämme toisistamme? (Siinä tapauksessa siis vain, jos vauva tulossa---näin ymmärsin.) Meni kolme viikkoa ja mies kysyi tänä viikonloppuna yhden parhaimman mieskaverinsa läsnäollessa minulta: hankitaanko vauva? Ei kykene ymmärtämään...
Mitähän tuostakin kuuluisi ajatella...? Panot ymmärrän, mutta synnytyskoneeksi ryhtyminen nyt eri asia.:D Lisäksi jos mies ei halua seurustella, koska odottaa todennä'köisesti exänsä paluuta, eikö vauvan hankkiminen olisi aika... hyvä syy olla odottamatta sitä paluuta? Exä ei ole raskaana, seurustelu kestänyt vasta 3-4 kuukautta. Analysoikaa ihmiset minulle !
Kiitos avusta. :)
En voi asialle mitään, että tunteeni ovat alusta asti olleet pelissä. Miehestä en rehellisesti sanottuna tiedä. Kova hän on lirkuttelemaan ja naistenmiehenäkin tunnetaan, mutta vastoin järkeä, mies ei pane juurikaan muita. (Ihme ja kumma.)
Ystäväni seurusteli onnellisesti myöskin, mutta erosi miehestään tämän fuckbuddyni takia. Kova iskuhan se minulle oli ja reilun puolen vuoden säädön jälkeen meille tulikin tauko, koska mies vaihtoi ystävääni. Juttu ei kuitenkaan toiminut 1½ viikkoa kauempaa ja erittäin tyhmänä otin miehen tietysti takaisin, kun tämä selitti kokonaisen tunnin (päissään, kuinkas ollakaan) siitä, kuinka on katunut päätöstä(vaati minua katsomaan aina häntä silmiin keskustellessamme) ja on ajatellut ja unelmoinut minusta.
Noh, se rikkoi ystäväni ja minun välit, tai aiheutti ainakin kilpailua. Jatkoin säätöä miehen kanssa ja ystäväni on alkanut hankalaksi. Jos vaihdan paikkakuntaa viikonloppuna, ystäväni on heti miehen kimpussa. Se on kuitenkin karu totuus, että jos kummatkin olemme baarissa, mies valitsee minut. Jos kummatkin ovat siis "tarjolla", olen se joka valitaan. Se ei kuitenkaan helpota oloani, koska tieto siitä että mies panee ystävääni jos olen muissa baareissa muilla paikkakunnilla, ei tietenkään tunnu hyvältä. Keltä tuntuisi?
Ystäväni väkisin tunkeutuu seuraan ja käyttää kaiken viehätysvoimansa. Olen nähnyt kuinka mies välillä yrittää karata tilanteesta, varsinkin jos olemme samaan aikaan baarissa kaikki kolme. Nähnyt ja kuullut, mutta ystäväni on jäärä. Ja kun mieheltä tarpeeksi vonkaa, miksi ei saisi känniseltä mieheltä? :D Eihän nyt mikään moraalipyhimys minulle ole ollutkaan.
Kuitenkin seksimme sujuu, juttelemme paljon ja nyt olemme joutuneet taas keskustelemaan henkevästi, koska jäin kiinni miehelle siitä, että olen hänestä mustasukkainen. Hän sanoi (naamakirjassa kun keskustelimme) että hän _ei_ ole minusta mustasukkainen. Emme ole yhdessä ja olemme sopineet ettei mitään vakavempaa, joten hän osaa aikuisempana ottaa asian näin, että vain kuksitaan. Kiva homma. =) Kuitenkin saman keskustelun yhteydessä (jossa avauduin ystäväni ja hänen panoilusta, joka satuttaa) hän mainitsi, että eikö sillä ole merkitystä että hän soittaa mieluummin minulle kuin hänelle? Ja jos vain osoittaisin hänelle kiinnostusta, hänen ei tarvitsi toimia tuolla tavoin ollenkaan?
Öö. Mies on tietoinen siitä että olen hänestä ollut kiinnostunut. OK. Ongelma on se, etten osoita sitä hänelle tarpeeksi? Mielestäni tuossa ei ole järkeä; jos ihmiset vain panevat, mitä suotta minun on osoittaa _kiinnostusta_, koska se vaan vaikeuttaa minun hahmoittaa tilanne VAIN panosuhteena. Mitä ylipäätään tarkoitetaan kiinnostuksella? Kai sitä, että lopetan olemasta hänelle vaikeasti tavoiteltava ?
Kaiken kukkuraksi mies on alkanut ehdottelemaan vauvan hankintaan. Siinä vaiheessa voin kysyä ikäni puolesta:"Mitä vittua?". Hän on viimeisen kuukauden aikana ottanut asian puheeksi kolme kertaa. Sanoin hänelle, että elatusmaksut tulevat kalliiksi, johon hän ihmeissään kysyi, miksi emme voisi seurustella, kun kuitenkin pidämme toisistamme? (Siinä tapauksessa siis vain, jos vauva tulossa---näin ymmärsin.) Meni kolme viikkoa ja mies kysyi tänä viikonloppuna yhden parhaimman mieskaverinsa läsnäollessa minulta: hankitaanko vauva? Ei kykene ymmärtämään...
Mitähän tuostakin kuuluisi ajatella...? Panot ymmärrän, mutta synnytyskoneeksi ryhtyminen nyt eri asia.:D Lisäksi jos mies ei halua seurustella, koska odottaa todennä'köisesti exänsä paluuta, eikö vauvan hankkiminen olisi aika... hyvä syy olla odottamatta sitä paluuta? Exä ei ole raskaana, seurustelu kestänyt vasta 3-4 kuukautta. Analysoikaa ihmiset minulle !
Kiitos avusta. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuon samaisen asian vuoksi jätin vanhan fucbuddyni. Meillä sitä suhdetta kesti peräti 14 vuotta ja siinä välissä olin naimisissa 10v (uskollisesti) ja hänellä 4 pidempiaikaista tyttöystävää (ei niin uskollisesti). Mietin myös ja hyvin hartaasti, että mikä ihme sitä vaivasi. HÄN halusi, että pidämme suhteemme fuck-tasolla ja HÄN halusi pitää sinkkustatuksensa. Pidin hänestä todella paljon jossain vaiheessa ja jopa suunnittelin alkavani ihan seurustelemaan hänen kanssaan. Hän ei vain halunnut, mutta nyt kun en halua enää pitää fuck-yhteyttä, niin vastapa tuo niin kiinnostunut onkin. Mun kännykässä on vieläkin sen lähettämä viesti "Mä voisin perustaa perheen vain sun kanssa, en kenenkään muun ja vaikka heti". Ja ihan selvinpäin lähetetty viesti. Jep jep.
Mielenkiinnolla odotan mitä sinulle vastataan. Minä olen jo päässyt hänen yli ja kohtelen häntä ystävätasolla, mutta vieläkin vaivaa hänen aikeensa. Mutta täytyy sanoa, että aika epätoivoista on, jos lapsella yrittää sitouttaa toisen, mutta silti tähyilee vielä ympärilleen. Sitä joko rakastuu ja sitoutuu toiseen tai ei, mutten minäkään perusta perhettä ihmisen kanssa, joka tekee mitä tykkää.
Miltä sinusta tuntui, kun hän ilmoitti vauvahaaveestaan? Olitko innoissasi, ahdistunut vai taisteletko edelleen järjen ja tunteen kanssa? Minulla oli ensin innostunut mieli, mutta pian huomasin sen johtuvan "voitosta". Olin voittanut hänessä jotain puolelleni, mutta järjen kanssa ajateltuna en oikeasti halua hänen kanssaan lapsia. Kyllä minä vaadin lasteni isältä paljon muutakin, kuin pelkkän tunnevoiton.
Ihottavia panoringeissä pyöriviä lutkia olette.
Haluatko tosiaan perustaa perheen panokaverisi kanssa ja elää kulissiavioliitossa, vai haluatko joskus ihan oikean parisuhteen?