Onko jollekin tehty kyseinen toimenpide sedaatiossa/kevytnukutuksessa? Millainen tuo nukutus on? Mitä siinä tapahtuu, kun menen sairaalaan? Onko siinä täysin unessa eli ei siis tajua mistään mitään? Itselläni olisi edessä gastroskopia ja minulle luvattiin kevytnukutus. Mietinkin nyt sitten, että millainen se siis käytännössä on? Kun toisaalta olen kuullut ja lukenut, että potilas olisi siinä osittain hereillä ja toisaalta taas sitten kokonaan unessa? Miten voin olla varma, että minut tosiaan nukutetaan niin, etten tajua toimenpiteestä yhtään mitään? Pelkoni kyseistä toimenpidettä kohtaan on siis sairaalloinen, joten nukutus on ehdoton edellytys sen onnistumiselle. Ja täytyy vielä loppuun sanoa, että EN KAIPAA AINUTTAKAAN KOMMENTTIA SIITÄ, MITEN HELPPOA KYSEINEN TÄHYSTYS ON JOIDENKIN MIELESTÄ!! Kiitos. :)
Gastroskopia ja sedaatio
38
12812
Vastaukset
- mahavaivane
Heippa!
Minulla on myös edessä ko. toimenpide, enkä kyllä mene siihen ilman humautusta. Humautus tarkoittaa sitä kevytnukutusta. Minulle ainakin lääkäri vannoi, ettei ko. toimenpiteestä tiedä yhtikäs mitään. Muistot jäävät siihen, kun kanyyli pistetään käteen. Äidilleni tehty kahdesti humautuksessa, eikä muista mitään mistään.- rk
voisiko joku sedaatiossa tähystetty tulla kertomaan oman
kokemuksensa asiasta tuonne Suomen Refluksin keskustelupalstalle
www.refluksi.fi ? ? Kaikkien olisi tärkeä saada edes tietää että tällainen
mahdollisuus on todellakin olemassa ja ihan täysin ok toimenpiteenä -
lääkärit ei sitä hirveästi mainosta (eikä osa ole edes kuullut) edes niille, jotka
kieltäytyvät tähystyksestä! - 19+6
rk kirjoitti:
voisiko joku sedaatiossa tähystetty tulla kertomaan oman
kokemuksensa asiasta tuonne Suomen Refluksin keskustelupalstalle
www.refluksi.fi ? ? Kaikkien olisi tärkeä saada edes tietää että tällainen
mahdollisuus on todellakin olemassa ja ihan täysin ok toimenpiteenä -
lääkärit ei sitä hirveästi mainosta (eikä osa ole edes kuullut) edes niille, jotka
kieltäytyvät tähystyksestä!Sille on ihan syynsä, että tätä nukutuskäytäntöä ei kyseisessä toimenpiteessä paljon mainosteta lääkäreiden taholta. Syy on se, että tottakaihan kaikki haluaisivat päästä tuosta epämiellyttävästä (mutta sinänsä ihan helposta ja rutiininomaisesta) toimenpiteestä helpommalla ja nukkua sen yli. Sitä tehdäänkin nukutuksessa vain lapsille ja niille, joilla pelko on niin suuri, että toimenpide jäisi muuten kokonaan tekemättä. Samoin sitten nukutetaan jos on jo yritetty tähystää mutta se ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Ei nukutus ole tässä tapauksessa mikään "oikotie onneen", se on paljon raskaampaa itse potilaallekin ja nukutuksessa (olkoonkin vaan sedaatio=kevytnukutus) on aina omat riskinsä! Jos siis tähystyksen vaan kestää, niin se on potilaalle ohi n. 5 minuutissa, jonka jälkeen voi jatkaa elämäänsä ihan normaalisti. Nukutuksen kanssa se on vähän toinen juttu.
- fauni54
19+6 kirjoitti:
Sille on ihan syynsä, että tätä nukutuskäytäntöä ei kyseisessä toimenpiteessä paljon mainosteta lääkäreiden taholta. Syy on se, että tottakaihan kaikki haluaisivat päästä tuosta epämiellyttävästä (mutta sinänsä ihan helposta ja rutiininomaisesta) toimenpiteestä helpommalla ja nukkua sen yli. Sitä tehdäänkin nukutuksessa vain lapsille ja niille, joilla pelko on niin suuri, että toimenpide jäisi muuten kokonaan tekemättä. Samoin sitten nukutetaan jos on jo yritetty tähystää mutta se ei ole syystä tai toisesta onnistunut. Ei nukutus ole tässä tapauksessa mikään "oikotie onneen", se on paljon raskaampaa itse potilaallekin ja nukutuksessa (olkoonkin vaan sedaatio=kevytnukutus) on aina omat riskinsä! Jos siis tähystyksen vaan kestää, niin se on potilaalle ohi n. 5 minuutissa, jonka jälkeen voi jatkaa elämäänsä ihan normaalisti. Nukutuksen kanssa se on vähän toinen juttu.
Juuri noiden seikkojen takia onkin potilaan tärkeä tietää näistä vaihtoehdoista!
Itselläni lääkäri ei kertonut tästä mahdollisuudesta ja niinpä tähystys jäikin
täysin tekemättä vaikka oireita oli paljon! 2 vuoden pyytämisestäni huolimatta en
päässyt humautusnukutukseen. Tähystystä henkilökunta ei pystynyt suorittamaan
loppuun minulle (rauhoittavien vaikutus oli laskettu väärin ja nielupuudutus on nyt ihan
yhtä tyhjän kanssa). Harkitsen asiasta (kieltäytymisestä) potilasasiamiehelle valittamista.
Yleislääkäripuolelta on mielenkiintoista, että 2 eri yleislääkäriä yksityisellä puolella ei ollut koskaan kuullutkaan, että vatsatähystystä voi humautusnukutuksella tehdä... itse asiassa jopa naureskelivat
utopistiselle ajatukselle - samassa kerroksessa niitä tehdään päivittäin! Aikamoista hallaa myös firmalle, jos talon työntekijät eivät tiedä talon tarjontaa. Toisaalta sitten taas nuori
kunnallisen puolen terveyskeskuslääkäri mainitsi sen heti kättelyssä juuri sen takia ettei toimenpide
jäisi tekemättä (valitettavasti törmäsin häneen vasta paljon myöhemmin!).
Pyytäkää ihmeessä sedaatiota ettei tutkimus jäisi välistä. Siitä on todella positiviisia kokemuksia
ja se on hyvä vaihtoehto --- ellei nyt sitten jostakin syystä pelkää nukutusta ;-) - Anonyymi
fauni54 kirjoitti:
Juuri noiden seikkojen takia onkin potilaan tärkeä tietää näistä vaihtoehdoista!
Itselläni lääkäri ei kertonut tästä mahdollisuudesta ja niinpä tähystys jäikin
täysin tekemättä vaikka oireita oli paljon! 2 vuoden pyytämisestäni huolimatta en
päässyt humautusnukutukseen. Tähystystä henkilökunta ei pystynyt suorittamaan
loppuun minulle (rauhoittavien vaikutus oli laskettu väärin ja nielupuudutus on nyt ihan
yhtä tyhjän kanssa). Harkitsen asiasta (kieltäytymisestä) potilasasiamiehelle valittamista.
Yleislääkäripuolelta on mielenkiintoista, että 2 eri yleislääkäriä yksityisellä puolella ei ollut koskaan kuullutkaan, että vatsatähystystä voi humautusnukutuksella tehdä... itse asiassa jopa naureskelivat
utopistiselle ajatukselle - samassa kerroksessa niitä tehdään päivittäin! Aikamoista hallaa myös firmalle, jos talon työntekijät eivät tiedä talon tarjontaa. Toisaalta sitten taas nuori
kunnallisen puolen terveyskeskuslääkäri mainitsi sen heti kättelyssä juuri sen takia ettei toimenpide
jäisi tekemättä (valitettavasti törmäsin häneen vasta paljon myöhemmin!).
Pyytäkää ihmeessä sedaatiota ettei tutkimus jäisi välistä. Siitä on todella positiviisia kokemuksia
ja se on hyvä vaihtoehto --- ellei nyt sitten jostakin syystä pelkää nukutusta ;-)He i Minulle on tehty tuo tähystys pienessä nukutuksessa. Se on todella miellyttävä juttu. Ei tiedä siitä mitään. Suosittelen sille joka vähänkin jännittä/pelkää k.o. toimenpidettä.
- rere544
Itselleni tehtiin kyseinen toimenpide Saksassa. Samalla kertaa tehtiin peräsuolen tähystys. Itse olin henkisesti valmistautunut letkun tunkemiseen molemmista päistä... kunnes minulta kysyttiin haluanko nukkua. Ilmeisesti kyseessä oli humautus tai kevytnukutus, koska sen teki kyseinen lääkäri... toisessa kädessä oli verenpainemittari ja käsitaipeeseen pistettiin kanyyli varmuuden vuoksi, jotta lääkettä saatiin lisättyä kesken toimenpiteen tarvittaessa. Homma toimi niin, että lääkäri tuikkasi ainetta käteen, ehdin vain sanoa "wau, tämähän vaikuttaa nopeasti". Ilmeisesti yritin herätä kesken peräsuolentähystystä, koska itselläni on häilyvä mielikuva ihmisistä ympärillä ja vihlova kipu alavatsassa. Seuraava mielukuva sitten onkin siitä, että sairaanhoitajat pukivat housuja jalkaan. Itseäni huippasi humautuksen jälkeen tunteja ja olin kuin pilvessä... nukuin käytännössä koko illan ja iltapäivän vielä kotona. Itsestäni toimenpide oli kivuton ja menisin ilman muuta siihen uudestaan. Mitään traumoja ei siitä jäänyt. Kurkku oli kipeä ja outo pari päivää... mutta itseäni lähinnä harmittaa se, että stressasin siitä niin paljon ;) Itse olin tosiaan täysin tiedottomassa tilassa. Suosittelen lämpimästi :)
- 6443tg67j
Kiitos teille vastauksista! Vähän sentään helpottaa. Lisääkin kokemuksia kuulisin mielelläni, niitä positiivisia tietysti!
Itse olen todella stressaavaa sorttia ja reagoin asioihin tietysti vatsallani :( Sain nyt vasta ensimmäisen kutsun keskussairaalaan ja siellä ei vielä tapahdu muuta kuin oteta verikokeet ja jutella lääkärin kanssa ja silti olen todella peloissani! :( Mietin ja pelkään vaan, että mihin kaikkiin tutkimuksiin joudun, ainakin tuohon gastroskopiaan ja mahdollisesti kolonoskopiaankin. Kyllä mä niistäkin varmasti selviytyisin jos kerran saan sen kevytnukutuksen mutta pelottaa, että herään kesken kaiken (tai en edes nukahda kunnolla) ja saan "paniikin" siinä sitten kun tajuankin, että mikä on homman nimi... Tosin suurimmat pelkoni taitaa tällä hetkellä johtua siitä, että olen vihdoin "luovuttanut" ja suostunut menemään lääkäriin ja tutkimuksiin. Olen vuosia jo kärsinyt näistä mahaoireistani ja vaan sen takia, etten ole uskaltanut mennä mihinkään tutkimuksiin... - sedaatiossa
Minulle on tosiaan tehty sedaatiossa. Olin pyytänyt mahdollisimman kovaa rauhoitusta, koska aiempi yritys toisessa paikassa oli jäänytkin vain yritykseksi.
Laitettiin kanyyli kämmenselkään. Sitten olin jo makaamassa tutkimuspöydällä ja se holkki oli asetettu hampaiden väliin. Siinä vaiheessa tuli lääkäri ja sanoi nyt antavansa kanyyliin tuon sedaatioaineen. Siihen loppui mun omat muistikuvat eli seuraavat olivat, kun hoitajan pyysivät minua varovasti siirtymään normaaliin vuoteeseen, siis itse tutkimus oli ohi. Tunnin olin sitten tarkkailussa ja sen jälkeen sain lähteä, lähdin siis kyseisen sairaalan kanttiiniin syömään aamiaista.
Eli minulla ei tullut mitään kurkkukipuja tai muutakaan, vaan heti pystyin esim. normaalisti syömään. Ja tosiaan mitään muistikuvaa ei ole itse tutkimuksesta.- uuuuh
sain tuon humautusnukutuksen eli sedaation enkä todellakaan tiedä koko toimenpiteestä mitään. Nukahdin välittömästi kun aine laitettiin kädessäni olevaan kanyyliin. Jälkeenpäin anestesialääkäri kertoi, että nukahdin tosi helposti, vähillä aineilla.
Heräsin ääniin n. 15-20 min kuluttua ja ensimmäinen ajatukseni oli että koska se toimenpide mahtaa alkaa. Vasta sen jälkeen tajusin, että makoilen jo sängyssä enkä toimenpidehuoneessa. Sain aika pian kahvia ja sämpylää eikä kurkussa tuntunut yhtään miltään. Reilun tunnin päästä saattaja haki minut kotiin ja olo oli melko normaali. Tosin iltapäivällä nukuin pienet päiväunet, mutta se saattoi johtua hyvin varhaisesta aamuherätyksestäkin.
- 6443tg67j
Onpa huojentavaa lukea kokemuksianne, valtavat kiitokset niistä siis! Minulle ei ole koskaan tehty mitään toimenpiteitä, ei edes nukutettu koskaan, joten sekin jo itsessään jännittää kovasti. Mutta ilmeisesti ei ole syytä jännittämiselle ja toivon mukaan minunkin kohdalla tutkimus menee yhtä loistavasti kuin teillä muilla. Tehdäänköhän nämä nukutustutkimukset tavallisella poliklinikalla vai päiväkirurgian puolella..? Oletteko te muut saaneet selvyyden mahavaivoihinne pelkän gastroskopian avulla vai onkohan tässä odotettavissa muitakin tutkimuksia? Verikokeisiin ja ylävatsan ultraukseen olen ainakin menossa vielä tuon lisäksi mutta ne nyt on helppoja juttuja. Pelkään vaan niitä ruokatorven pH-mittauksia yms yms, kun itselläni on tämä kurkku todella herkkää aluetta enkä voi kuvitellakaan sinne tungettavan mitään ohutta saati sitten paksumpaa letkua...
- sedaatiossa
Olen itse helsinkiläinen ja esim. Malmin konsultaatiopolilla en olisi sedaatiota saanut, ainoastaan rauhoittavan pillerin. Taasen HUSin puolella Meilahdessa sain, kun mainitsin, että on kerran jäänyt tekemättä mun paniikkireaktion vuoksi.
Ja ei ole mikään päiväkirurgioen tutkimus ollut ainakaan minulla, vaan ihan poliklinikalla tehtävä. Eihän siinä ole mitään pientäkään "avoleikkausta, joten ei ole sellaisia esim. puhtausvaatimuksia tai vastaavia, ei.
Itselläni löytyi heloko-bakteeri tutkimuksessa ja se häädettiin pois. Itse tutkimusta ei tehty minkään varsinaisen ongelman vuoksi, vaan sen taustalla oli yksi tutkimus, johon osallistuvilta piti ensin sulkea pois kaikki tavallisimmat mahalaukun ongelmat, olin siis ns. tutkimuspotilas. - 6443tg67j
sedaatiossa kirjoitti:
Olen itse helsinkiläinen ja esim. Malmin konsultaatiopolilla en olisi sedaatiota saanut, ainoastaan rauhoittavan pillerin. Taasen HUSin puolella Meilahdessa sain, kun mainitsin, että on kerran jäänyt tekemättä mun paniikkireaktion vuoksi.
Ja ei ole mikään päiväkirurgioen tutkimus ollut ainakaan minulla, vaan ihan poliklinikalla tehtävä. Eihän siinä ole mitään pientäkään "avoleikkausta, joten ei ole sellaisia esim. puhtausvaatimuksia tai vastaavia, ei.
Itselläni löytyi heloko-bakteeri tutkimuksessa ja se häädettiin pois. Itse tutkimusta ei tehty minkään varsinaisen ongelman vuoksi, vaan sen taustalla oli yksi tutkimus, johon osallistuvilta piti ensin sulkea pois kaikki tavallisimmat mahalaukun ongelmat, olin siis ns. tutkimuspotilas.Okei. Ajattelin vaan et jos ne siellä uneen pistää, niin eihän poleilla ole mitään heräämöitä tms. Mutta toisaalta eipä mun tarvitse noita miettiäkään, kunhan silti vähän mietin. :) Itse en epäile hetkeäkään ettenkö saisi sitä sedaatiota tuohon toimenpiteeseen ja mulle se on jo luvattukin ylilääkärin taholta. Se nimittäin jäisi kokonaan tekemättä jos en saisi nukutusta, niin paha tämä pelkoni on (juontaa juurensa emetofobiaan, joka taasen on perua lapsuudesta).
- piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Okei. Ajattelin vaan et jos ne siellä uneen pistää, niin eihän poleilla ole mitään heräämöitä tms. Mutta toisaalta eipä mun tarvitse noita miettiäkään, kunhan silti vähän mietin. :) Itse en epäile hetkeäkään ettenkö saisi sitä sedaatiota tuohon toimenpiteeseen ja mulle se on jo luvattukin ylilääkärin taholta. Se nimittäin jäisi kokonaan tekemättä jos en saisi nukutusta, niin paha tämä pelkoni on (juontaa juurensa emetofobiaan, joka taasen on perua lapsuudesta).
Kerro sitten meni, kun itselläkin tuo on edessä. ;)
- 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Kerro sitten meni, kun itselläkin tuo on edessä. ;)
Jep, tuun tekee tarkan selvityksen jos tuosta selviän. :) Mut menee varmaan tammi-helmikuuhun julkisen puolen tuntien...
- piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Jep, tuun tekee tarkan selvityksen jos tuosta selviän. :) Mut menee varmaan tammi-helmikuuhun julkisen puolen tuntien...
Aih, itselläni on aika jo tammikuussa, voi olla että ehdin ennen sinua raportoimaan. :D
- 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Aih, itselläni on aika jo tammikuussa, voi olla että ehdin ennen sinua raportoimaan. :D
Tule ihmeessä raportoimaan sitten, että miten meni! :) Uskon että näistä jutuista on jatkossa muillekin ko. asian kanssa kamppaileville paljon hyötyä..
- 6443tg67j
6443tg67j kirjoitti:
Okei. Ajattelin vaan et jos ne siellä uneen pistää, niin eihän poleilla ole mitään heräämöitä tms. Mutta toisaalta eipä mun tarvitse noita miettiäkään, kunhan silti vähän mietin. :) Itse en epäile hetkeäkään ettenkö saisi sitä sedaatiota tuohon toimenpiteeseen ja mulle se on jo luvattukin ylilääkärin taholta. Se nimittäin jäisi kokonaan tekemättä jos en saisi nukutusta, niin paha tämä pelkoni on (juontaa juurensa emetofobiaan, joka taasen on perua lapsuudesta).
Tänään kävin sairaalan poliklinikalla lääkäriä tapaamassa ja sovittiin tuosta toimenpiteestä. Ensi kuun alkuun sain ajan ja en kovin vakuuttunein mielin lähtenyt sieltä tänään kotiin. Sain autossakin sitten jonkinlaisen paniikkikohtauksenkin :( Lääkäri ei ensinnäkään ollut kovin asiallinen ja toisekseen ei kertonut tuosta sedaatiosta(?!) mitenkään tarkasti... Jäin edelleen pohtimaan, että kevytnukutetaanko minut siis vaiko ei. Rauhoituksesta se kovasti puhui ja kun yritin kysellä, että tajuaako siinä itse toimenpiteestä sitten mitään, niin hoki vaan sitä, että se ei ole nukutus. Argh! Eihän se mikään täysanestesia olekaan jossa laitetaan kiinni hengityskoneeseen (ja tätä kuulemma tehdään pikkulapsille jos pitää tähystää?!), vaan sedaatiota olen tässä itsekin toivomassa. Voisiko siis joku asiasta tietoinen tai sen itse kokenut vakuuttaa minulle, että nukun kyllä siinä enkä tajua toimenpiteestä mitään? Mietin jo toimenpideajan perumistakin, kun en yksinkertaisesti uskalla/pysty mennä siihen jos en ole taju taskussa...
Onko siis kevytnukutus/rauhoitus/sedaatio sama asia? - 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Aih, itselläni on aika jo tammikuussa, voi olla että ehdin ennen sinua raportoimaan. :D
Joko olet käynyt toimenpiteessä, piiiip? Täällä odotellaan jo raporttia :) Itselläni on aika helmikuun alussa, jännittää jo nyt kauheasti... :(
- piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Tänään kävin sairaalan poliklinikalla lääkäriä tapaamassa ja sovittiin tuosta toimenpiteestä. Ensi kuun alkuun sain ajan ja en kovin vakuuttunein mielin lähtenyt sieltä tänään kotiin. Sain autossakin sitten jonkinlaisen paniikkikohtauksenkin :( Lääkäri ei ensinnäkään ollut kovin asiallinen ja toisekseen ei kertonut tuosta sedaatiosta(?!) mitenkään tarkasti... Jäin edelleen pohtimaan, että kevytnukutetaanko minut siis vaiko ei. Rauhoituksesta se kovasti puhui ja kun yritin kysellä, että tajuaako siinä itse toimenpiteestä sitten mitään, niin hoki vaan sitä, että se ei ole nukutus. Argh! Eihän se mikään täysanestesia olekaan jossa laitetaan kiinni hengityskoneeseen (ja tätä kuulemma tehdään pikkulapsille jos pitää tähystää?!), vaan sedaatiota olen tässä itsekin toivomassa. Voisiko siis joku asiasta tietoinen tai sen itse kokenut vakuuttaa minulle, että nukun kyllä siinä enkä tajua toimenpiteestä mitään? Mietin jo toimenpideajan perumistakin, kun en yksinkertaisesti uskalla/pysty mennä siihen jos en ole taju taskussa...
Onko siis kevytnukutus/rauhoitus/sedaatio sama asia?Heippa, tänään kävin siellä mahalaukun tähystyskessä! Humautuksen sain. Ensin nielu puudutettiin ja siitä iski pieni paniikki, kun nieleminen tuntui jotenkin semmoselta, että tukehtuis, mut henki kulki silti hyvin. Sitten lääkäri käski mennä kyljelleen ja laitettiin kanyyli käteen ja sanoi heippa. Siinä vaiheessa olin vielä puoliksi hereillä, kun holkkia laitettiin ja muistan ,että pari kertaa yökkäilin, mutta mitään letkua en tuntenut, enkä muista missä vaiheessa se laitettiin. Koko toimeenpiteen aikana en muista tai tuntenut mitään muuta, ton parin tosi laimean yökkäilyn jälkeen nukahdin vissiin kokonaan. Yökkäilin siis puoliunessa noi pari kertaa, eikä tuntunut yhtään pahalta. Seuraava muistikuva on, kun hoitaja herätti mut ja talutti mut toiseen huoneeseen hetkeks huilaamaan.
Mulle jäi koko toimeenpiteestä todella hyvä mieli ja menisin humautuksessa uudestaan ihan koska vaan. Ainut haittapuoli oli, et kotmatkalla autossa oksensin ton humautusaineen takia.
Mä oon ite todella arka ja pelokas ja erittäinen kova jännittäjätyyppi. Et jos mä selvisin täst kammottavast toimeenpiteest humautuksen avulla kunnialla ja hyvän mielen keran, niin uskon, että sinäkin selviät. Mä pelkäsin tätä kans ihan sikana ja ihan turhaan. Tsemppiä! - 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Heippa, tänään kävin siellä mahalaukun tähystyskessä! Humautuksen sain. Ensin nielu puudutettiin ja siitä iski pieni paniikki, kun nieleminen tuntui jotenkin semmoselta, että tukehtuis, mut henki kulki silti hyvin. Sitten lääkäri käski mennä kyljelleen ja laitettiin kanyyli käteen ja sanoi heippa. Siinä vaiheessa olin vielä puoliksi hereillä, kun holkkia laitettiin ja muistan ,että pari kertaa yökkäilin, mutta mitään letkua en tuntenut, enkä muista missä vaiheessa se laitettiin. Koko toimeenpiteen aikana en muista tai tuntenut mitään muuta, ton parin tosi laimean yökkäilyn jälkeen nukahdin vissiin kokonaan. Yökkäilin siis puoliunessa noi pari kertaa, eikä tuntunut yhtään pahalta. Seuraava muistikuva on, kun hoitaja herätti mut ja talutti mut toiseen huoneeseen hetkeks huilaamaan.
Mulle jäi koko toimeenpiteestä todella hyvä mieli ja menisin humautuksessa uudestaan ihan koska vaan. Ainut haittapuoli oli, et kotmatkalla autossa oksensin ton humautusaineen takia.
Mä oon ite todella arka ja pelokas ja erittäinen kova jännittäjätyyppi. Et jos mä selvisin täst kammottavast toimeenpiteest humautuksen avulla kunnialla ja hyvän mielen keran, niin uskon, että sinäkin selviät. Mä pelkäsin tätä kans ihan sikana ja ihan turhaan. Tsemppiä!Kiitos kun viitsit tulla kirjoittamaan kokemuksesi tänne, helpotti mieltä jo paljon! Juuri noin olen itsekin ajatellut toimenpiteen menevän mutta mua sekoittaa ja hämää paljon sekin, kun olen kuullut niitäkin tarinoita, miten rauhoitusaine ei ole toiminut ollenkaan ja potilas on ollut koko ajan tilanteen tasalla, jolloin se on siis ollut yhtä tuskaa. Toivon kyllä todella, että itselläni menee toimenpide yhtä hyvin kuin sinulla! Aion soittaa vielä polille ja varmistaa, että minullakin on kyseessä juuri tuo humautus ja että ne myös saavat minut sellaiseen tiedottomaan tilaan, muuten siitä ei tule yhtään mitään.
Millainen olo sulla oli toimenpiteen jälkeen? Oliko kurkku kipeä, pystyitkö syömään normaalisti, väsyttikö? Sen se lekuri sanoi, että loppupäivä menee tokkuraisissa fiiliksissä ja olo on kuin humalaisella.. No, olisinpahan mäkin sitten edes kerran kännissä, hah :D - piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Kiitos kun viitsit tulla kirjoittamaan kokemuksesi tänne, helpotti mieltä jo paljon! Juuri noin olen itsekin ajatellut toimenpiteen menevän mutta mua sekoittaa ja hämää paljon sekin, kun olen kuullut niitäkin tarinoita, miten rauhoitusaine ei ole toiminut ollenkaan ja potilas on ollut koko ajan tilanteen tasalla, jolloin se on siis ollut yhtä tuskaa. Toivon kyllä todella, että itselläni menee toimenpide yhtä hyvin kuin sinulla! Aion soittaa vielä polille ja varmistaa, että minullakin on kyseessä juuri tuo humautus ja että ne myös saavat minut sellaiseen tiedottomaan tilaan, muuten siitä ei tule yhtään mitään.
Millainen olo sulla oli toimenpiteen jälkeen? Oliko kurkku kipeä, pystyitkö syömään normaalisti, väsyttikö? Sen se lekuri sanoi, että loppupäivä menee tokkuraisissa fiiliksissä ja olo on kuin humalaisella.. No, olisinpahan mäkin sitten edes kerran kännissä, hah :DTodellakin olo oli kuin humalaisella. Ja se humautusaine laittoi sitten ilmeisesti ihan oksentelemaan, Nyt illallakin vielä hieman huippaa ja vähän sellanen lievä oksettava olo, mutta eiköhän tämä tästä.
Kysyin siltä hoitajalta, että oon kai sitten ihan kanttu vei, nii vastas, että laitetaa nii paljon ainetta että olen.
Väsytti kyllä kovasti koko päivän, mutta kai muutenkin kun kova flunssa päällä ja kovasti jännittänyt. =) Mutta nyt se on ohi!! Eikä edes löydetty mitään silmin nähtävää vikaa, ei mahahaavaa, ei palleatyrää, eikä refluksitautia. Gastriitti ollut epäilyksen alla, mutta se selviää koepaloista. - 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Todellakin olo oli kuin humalaisella. Ja se humautusaine laittoi sitten ilmeisesti ihan oksentelemaan, Nyt illallakin vielä hieman huippaa ja vähän sellanen lievä oksettava olo, mutta eiköhän tämä tästä.
Kysyin siltä hoitajalta, että oon kai sitten ihan kanttu vei, nii vastas, että laitetaa nii paljon ainetta että olen.
Väsytti kyllä kovasti koko päivän, mutta kai muutenkin kun kova flunssa päällä ja kovasti jännittänyt. =) Mutta nyt se on ohi!! Eikä edes löydetty mitään silmin nähtävää vikaa, ei mahahaavaa, ei palleatyrää, eikä refluksitautia. Gastriitti ollut epäilyksen alla, mutta se selviää koepaloista.Kiva kuulla ettei löytynyt mitään vikaa ja että muutenkin oli noin positiivinen kokemus (en voi uskoa :D). Toivottavasti itsekin yllätyn samalla tavalla :) Vielä pitäis reilu pari viikkoa jaksaa odotella ja jännätä... Vaikka koitan kyllä parhaani mukaan unohtaa asian kokonaan ettei tarvis turhaan stressata etukäteen ainakaan.. Tulen kuitenkin sitten kirjottelemaan tänne, että miten mun kohdalla homma sujui.
- suoliongelmainen
6443tg67j kirjoitti:
Kiva kuulla ettei löytynyt mitään vikaa ja että muutenkin oli noin positiivinen kokemus (en voi uskoa :D). Toivottavasti itsekin yllätyn samalla tavalla :) Vielä pitäis reilu pari viikkoa jaksaa odotella ja jännätä... Vaikka koitan kyllä parhaani mukaan unohtaa asian kokonaan ettei tarvis turhaan stressata etukäteen ainakaan.. Tulen kuitenkin sitten kirjottelemaan tänne, että miten mun kohdalla homma sujui.
täällä kainuun suunnalla annetaan rauhottava tabu, jos muistetaan. Itse olen käynyt molemmissa tähystyksissä ilman humautuksia. Olen ne kestänyt... suolen tähystys kivuliaampi.
- 6443tg67j
6443tg67j kirjoitti:
Tänään kävin sairaalan poliklinikalla lääkäriä tapaamassa ja sovittiin tuosta toimenpiteestä. Ensi kuun alkuun sain ajan ja en kovin vakuuttunein mielin lähtenyt sieltä tänään kotiin. Sain autossakin sitten jonkinlaisen paniikkikohtauksenkin :( Lääkäri ei ensinnäkään ollut kovin asiallinen ja toisekseen ei kertonut tuosta sedaatiosta(?!) mitenkään tarkasti... Jäin edelleen pohtimaan, että kevytnukutetaanko minut siis vaiko ei. Rauhoituksesta se kovasti puhui ja kun yritin kysellä, että tajuaako siinä itse toimenpiteestä sitten mitään, niin hoki vaan sitä, että se ei ole nukutus. Argh! Eihän se mikään täysanestesia olekaan jossa laitetaan kiinni hengityskoneeseen (ja tätä kuulemma tehdään pikkulapsille jos pitää tähystää?!), vaan sedaatiota olen tässä itsekin toivomassa. Voisiko siis joku asiasta tietoinen tai sen itse kokenut vakuuttaa minulle, että nukun kyllä siinä enkä tajua toimenpiteestä mitään? Mietin jo toimenpideajan perumistakin, kun en yksinkertaisesti uskalla/pysty mennä siihen jos en ole taju taskussa...
Onko siis kevytnukutus/rauhoitus/sedaatio sama asia?Viikko enää aikaa toimenpiteeseen, APUA!! :/ Kukaan ei oo varmaan koskaan jännittäny ja pelänny tätä yhtä paljon ku mä... No, sikshän tää onkin oikea pelko ja joudutaan hoitaa vähän eri tavalla ku ihmisillä normaalisti. Toivottavasti kaikki menis hyvin ja ongelman syy löytyis...
- piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Viikko enää aikaa toimenpiteeseen, APUA!! :/ Kukaan ei oo varmaan koskaan jännittäny ja pelänny tätä yhtä paljon ku mä... No, sikshän tää onkin oikea pelko ja joudutaan hoitaa vähän eri tavalla ku ihmisillä normaalisti. Toivottavasti kaikki menis hyvin ja ongelman syy löytyis...
ei tarvitse pelätä!! Soita sinne etukäteen ja kerro, että tarvitset kunnon esilääkityksen/sedaation!
Millaisia oireita sinulla on? - 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
ei tarvitse pelätä!! Soita sinne etukäteen ja kerro, että tarvitset kunnon esilääkityksen/sedaation!
Millaisia oireita sinulla on?Tein kyllä viimeksi lääkärikäynnillä selväksi, että tarvitsen kunnon sedaation. Kysyin hoitajalta myös, että onko mahdollista saada joku esilääkityskin niin kuulemma ei. Meinasin soitellakin vielä sinne polille mut tuskinpa se mitään hyödyttää eikä mulla sinänsä mitään kysyttävää/sanottavaa olekaan, mitä ei nyt ole tullut jo esille.. Aion kyllä ennen toimenpidettä vannottaa, että mulle ei tehdä mitään ennen kuin olen taju kankaalla! Laittakoon sit mitä mömmöjä haluavat mut riittävästi niitä on saatava :)
Oireet on jatkuneet jo vuosia ja vaivaa erityisesti illalla. Sellasta tahatonta röyhtäilyä lähinnä jota en siis pysty itse kontrolloimaan.. Ja se aiheuttaa myös sellasta huonoa oloa. Ei oikeestaan mitään närästystä mut jotain sen tapasta. Toivottavasti selviää, aika ikäviä joka tapauksessa nuo vaivat :( Ei oikein iltaisinkaan kehtaa mihinkään lähteä kun noita oireita tulee ja en niille itse voi mitään. Erilaisia lääkkeitä on kokeiltu ja nyt kun olen ollut jo pidempään kokonaan ilman lääkkeitä, niin ei oo mitään eroa... Ainakaan noi lääkkeet ei siis tehoa, mitä olen kokeillut. :( Aika mystinen juttu siis kokonaisuudessaan eikä lääkärikään osannut mitään veikata.. - 6443tg67j
6443tg67j kirjoitti:
Tein kyllä viimeksi lääkärikäynnillä selväksi, että tarvitsen kunnon sedaation. Kysyin hoitajalta myös, että onko mahdollista saada joku esilääkityskin niin kuulemma ei. Meinasin soitellakin vielä sinne polille mut tuskinpa se mitään hyödyttää eikä mulla sinänsä mitään kysyttävää/sanottavaa olekaan, mitä ei nyt ole tullut jo esille.. Aion kyllä ennen toimenpidettä vannottaa, että mulle ei tehdä mitään ennen kuin olen taju kankaalla! Laittakoon sit mitä mömmöjä haluavat mut riittävästi niitä on saatava :)
Oireet on jatkuneet jo vuosia ja vaivaa erityisesti illalla. Sellasta tahatonta röyhtäilyä lähinnä jota en siis pysty itse kontrolloimaan.. Ja se aiheuttaa myös sellasta huonoa oloa. Ei oikeestaan mitään närästystä mut jotain sen tapasta. Toivottavasti selviää, aika ikäviä joka tapauksessa nuo vaivat :( Ei oikein iltaisinkaan kehtaa mihinkään lähteä kun noita oireita tulee ja en niille itse voi mitään. Erilaisia lääkkeitä on kokeiltu ja nyt kun olen ollut jo pidempään kokonaan ilman lääkkeitä, niin ei oo mitään eroa... Ainakaan noi lääkkeet ei siis tehoa, mitä olen kokeillut. :( Aika mystinen juttu siis kokonaisuudessaan eikä lääkärikään osannut mitään veikata..Joo, eli tänään oli sit mulla itselläni tuo toimenpide ja lääkitykseksi sain yhteensä 5mg Dormicumia. Ensin hoitaja laittoi 3mg lääkettä, se alkoi vaikuttaa melkein heti ja sai aikaan tosi oudon ja vetelän olon, aloin vaan nauraa siinä ja kuulin kyllä kaiken mitä mulle puhuttiin mutten osannut/pystynyt reagoimaan käskyihin. En pystynyt kääntymään itse kyljelleni enkä tajunnut avata suuta, että saisivat laitettua sen holkin suuhun. [Oma näkemykseni on, että olisivat voineet tehdä nuo ennen kuin antavat mitään lääkettä...]
Sitten lisättiin vielä 2mg lääkettä.. Tässä vaiheessa olin jo ihan taju kankaalla, hämärästi jotain tajusin ympäristöstäni mut käytännössä ottaen nukuin. Lääkäri alkoi laittamaan letkua suusta sisälle muttei meinannut saada sitä kielen ohi millään, kieli tuli aina vaistomaisesti eteen ja hankaloitti asiaa. Ilmeisesti sitten kun kieli päästiin kuitenkin ohittamaan niin olin kuulemma jotenkin vähän yrittänyt nousta siinä sängyllä, jolloin lääkäri luovutti kokonaan ja oli sanonut ettei edes yritetä enempää! :o Itse en muista tuosta yhtään mitään enkä näin ollen ole tietoisesti voinut vaikuttaa asiaan ollenkaan.
Sitten hoitaja&mies lähti kuljettaa mua siitä sängyltä toiseen huoneeseen lepäämään, jalat oli ihan vetelät ja puolinukuksissa pääsin just siihen toiselle sängylle makaamaan. Siinä sit torkuin ehkä puolisen tuntia ja piristyin tosi nopeasti. Olo on nyt ihan normaali, ihan niinku mitään ei olis tehtykään eikä edes väsytä pahemmin. Tuli vaan aika pettynyt fiilis koko jutusta, kun se ei sitten onnistunutkaan vaikka kovasti sitä toivoin ja halusin. :( En ymmärrä että mikä siinä niin pieleen meni ja kun hoitajalta kysyin jälkeen päin, niin tokaisi vaan tylysti, että ei onnistunut kun estelin kaikin keinoin. Miehen näkymys asiasta oli, että lääkärillä oli ongelmia juurikin tuon kielen kanssa ja sit se oli väärin, kun olin vahingossa unissani yrittänyt nousta siitä sängyltä.
No, nyt sitten odotellaan aikaa päiväkirurgiselta puolelta, että tämä homma tehdään mun kohdallani täydessä anestesiassa. Eipähän tarvi ainakaan jännittää tippaakaan, sopii mulle. Mut kyl jäi aika ikävä maku suuhun koko keikasta ja tietysti joudun oottelemaan nyt uutta aikaa ja näin ollen tietoa siitä, että mikä tätä mahaa vaivaa... Tässä nyt kuitenkin mun kokemukseni! - piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Joo, eli tänään oli sit mulla itselläni tuo toimenpide ja lääkitykseksi sain yhteensä 5mg Dormicumia. Ensin hoitaja laittoi 3mg lääkettä, se alkoi vaikuttaa melkein heti ja sai aikaan tosi oudon ja vetelän olon, aloin vaan nauraa siinä ja kuulin kyllä kaiken mitä mulle puhuttiin mutten osannut/pystynyt reagoimaan käskyihin. En pystynyt kääntymään itse kyljelleni enkä tajunnut avata suuta, että saisivat laitettua sen holkin suuhun. [Oma näkemykseni on, että olisivat voineet tehdä nuo ennen kuin antavat mitään lääkettä...]
Sitten lisättiin vielä 2mg lääkettä.. Tässä vaiheessa olin jo ihan taju kankaalla, hämärästi jotain tajusin ympäristöstäni mut käytännössä ottaen nukuin. Lääkäri alkoi laittamaan letkua suusta sisälle muttei meinannut saada sitä kielen ohi millään, kieli tuli aina vaistomaisesti eteen ja hankaloitti asiaa. Ilmeisesti sitten kun kieli päästiin kuitenkin ohittamaan niin olin kuulemma jotenkin vähän yrittänyt nousta siinä sängyllä, jolloin lääkäri luovutti kokonaan ja oli sanonut ettei edes yritetä enempää! :o Itse en muista tuosta yhtään mitään enkä näin ollen ole tietoisesti voinut vaikuttaa asiaan ollenkaan.
Sitten hoitaja&mies lähti kuljettaa mua siitä sängyltä toiseen huoneeseen lepäämään, jalat oli ihan vetelät ja puolinukuksissa pääsin just siihen toiselle sängylle makaamaan. Siinä sit torkuin ehkä puolisen tuntia ja piristyin tosi nopeasti. Olo on nyt ihan normaali, ihan niinku mitään ei olis tehtykään eikä edes väsytä pahemmin. Tuli vaan aika pettynyt fiilis koko jutusta, kun se ei sitten onnistunutkaan vaikka kovasti sitä toivoin ja halusin. :( En ymmärrä että mikä siinä niin pieleen meni ja kun hoitajalta kysyin jälkeen päin, niin tokaisi vaan tylysti, että ei onnistunut kun estelin kaikin keinoin. Miehen näkymys asiasta oli, että lääkärillä oli ongelmia juurikin tuon kielen kanssa ja sit se oli väärin, kun olin vahingossa unissani yrittänyt nousta siitä sängyltä.
No, nyt sitten odotellaan aikaa päiväkirurgiselta puolelta, että tämä homma tehdään mun kohdallani täydessä anestesiassa. Eipähän tarvi ainakaan jännittää tippaakaan, sopii mulle. Mut kyl jäi aika ikävä maku suuhun koko keikasta ja tietysti joudun oottelemaan nyt uutta aikaa ja näin ollen tietoa siitä, että mikä tätä mahaa vaivaa... Tässä nyt kuitenkin mun kokemukseni!Siis TOSI harmillinen juttu todellakin! Ei muuta kuin tsemppiä seuraavalle kerralle! En ymmärrä miksei lääkettä annettu sitten vielä enemmän, jollei kerran tuntunut riittävän... :/
Itse sain kuulla tänään koepalatulokset: puhdas löydös ja diagnoosiksi sain toiminnalliset vaivat. Olisi pitänyt mennä sinne tähystykseen hieman aikaisemmin, mutta olin niin huonossa kunnossa, etten pystynyt... :( Leukkarit oli koholla noin 5kk sitten ja kuumetta hieman, kamala närästys korviin asti, MIKÄÄN ei mennyt alas kirjaimellisesti, ei MIKÄÄN. Antepsin meinasi tulla ylös saman tien... Ihan kuin mahalaukku olisi ollut kamalan turvoksissa, mutta nämä ovat onneksi jo takana päin. Nyt ei enää närästä tai polttele paljoa yhtään, hieman on öklö olo vielä, mutta eiköhän se tästä. Zolt 30mg otan yhä, vaikka lekurin kanssa ei siitä puhuttu mitään.. :D
Tsemppiä sulle ja toivottavasti saat jonkun diagnoosin!!! - 6443tg67j
piiiip kirjoitti:
Siis TOSI harmillinen juttu todellakin! Ei muuta kuin tsemppiä seuraavalle kerralle! En ymmärrä miksei lääkettä annettu sitten vielä enemmän, jollei kerran tuntunut riittävän... :/
Itse sain kuulla tänään koepalatulokset: puhdas löydös ja diagnoosiksi sain toiminnalliset vaivat. Olisi pitänyt mennä sinne tähystykseen hieman aikaisemmin, mutta olin niin huonossa kunnossa, etten pystynyt... :( Leukkarit oli koholla noin 5kk sitten ja kuumetta hieman, kamala närästys korviin asti, MIKÄÄN ei mennyt alas kirjaimellisesti, ei MIKÄÄN. Antepsin meinasi tulla ylös saman tien... Ihan kuin mahalaukku olisi ollut kamalan turvoksissa, mutta nämä ovat onneksi jo takana päin. Nyt ei enää närästä tai polttele paljoa yhtään, hieman on öklö olo vielä, mutta eiköhän se tästä. Zolt 30mg otan yhä, vaikka lekurin kanssa ei siitä puhuttu mitään.. :D
Tsemppiä sulle ja toivottavasti saat jonkun diagnoosin!!!Jep, harmittaa älyttömästi :( En tiedä mitä olisin voinu itse tehdä enemmän, kun en tietoisesti ollenkaan vastustellutkaan koko hommassa. Mut eihän toi sedaatio ole mikään syvä uni ja siinä säilyy kaikki refleksit niin kai mä sitten vaistomaisesti kielellä estin letkua menemästä kurkkuun.. Sehän mun herkkä paikka onkin ja just ton kurkun takia tarvin rauhotuksen/nukutuksen, muuten ei tuu hommasta mitään. Ilmeisesti olen sitten hyvin vaikea potilas. Koin kyllä että sain sedaatioainetta riittävästi, nimittäin siinä vaiheessa just kun ne sitä letkua rupes laittaan niin olin kyl ihan sekasin enkä tajunnut mistään mitään. Sen takia en osannut heidän neuvojaankaan toteuttaa.. Mies näitä juttuja kertoili mulle sit jälkeenpäin.
Oletko piiiip kokeillut viljatonta ruokavaliota? :) Itse olen tuosta kiinnostunut ja jahka saan ensin käytyä onnistuneessa tähystyksessä (että saavat ne koepalat otettua mahdollisen keliakian varalta), niin ajattelin huvikseni alkaa kokeilemaan josko viljojen pois jättämisestä olisi hyötyä mahan kannalta. Ainakin mulla ne turvottaa kamalasti ja aiheuttaa vatsanväänteitä... Mut nyt saan odotella sit totakin ties kuinka kauan :( No, onneksi voin lohduttautua edes sillä, että kunnon nukutuksessa tehtävä tähystys ainakin onnistuu enkä tiedä koko asiasta yhtikäs mitään :D - piiiip
6443tg67j kirjoitti:
Jep, harmittaa älyttömästi :( En tiedä mitä olisin voinu itse tehdä enemmän, kun en tietoisesti ollenkaan vastustellutkaan koko hommassa. Mut eihän toi sedaatio ole mikään syvä uni ja siinä säilyy kaikki refleksit niin kai mä sitten vaistomaisesti kielellä estin letkua menemästä kurkkuun.. Sehän mun herkkä paikka onkin ja just ton kurkun takia tarvin rauhotuksen/nukutuksen, muuten ei tuu hommasta mitään. Ilmeisesti olen sitten hyvin vaikea potilas. Koin kyllä että sain sedaatioainetta riittävästi, nimittäin siinä vaiheessa just kun ne sitä letkua rupes laittaan niin olin kyl ihan sekasin enkä tajunnut mistään mitään. Sen takia en osannut heidän neuvojaankaan toteuttaa.. Mies näitä juttuja kertoili mulle sit jälkeenpäin.
Oletko piiiip kokeillut viljatonta ruokavaliota? :) Itse olen tuosta kiinnostunut ja jahka saan ensin käytyä onnistuneessa tähystyksessä (että saavat ne koepalat otettua mahdollisen keliakian varalta), niin ajattelin huvikseni alkaa kokeilemaan josko viljojen pois jättämisestä olisi hyötyä mahan kannalta. Ainakin mulla ne turvottaa kamalasti ja aiheuttaa vatsanväänteitä... Mut nyt saan odotella sit totakin ties kuinka kauan :( No, onneksi voin lohduttautua edes sillä, että kunnon nukutuksessa tehtävä tähystys ainakin onnistuu enkä tiedä koko asiasta yhtikäs mitään :DEn ole kokeillut viljatontalinjaa, koska en ole kokenut aikaisemminkaan viljoista olevan mitään haittaa. Nämä kaikki omat vaivani alkoivat vuoden yhtämittaisen buranan syönnin ja kauhean jännityksen/stressin jälkeen. Keliakian takia ei edes otettu koepaloja koska ohutsuolen nukka näytti täysin terveeltä. Mulla ei ole mitään vatsanväänteitä, muuta kuin maitotuotteista, laktoosi-intorelanssia ei ole todettu, mutta kyllä sen itsekin huomaa. Ainoat lievät vaivat enää tällä hetkellä on pikkuinen närästys silloin tällöin pitkin päivää ja hieman äklö olo.
Mä sain kurkkuun myös sen puudutussuihkeen, joka varmasti auttoi siinä letkun etenemisessä. Se oli se kaikista kammottavin kokemus koko toimenpiteessä itselläni.
Tsemppiä sulle tulevaan toimenpiteeseen!
- 6443tg67j
No niin, nyt on sitten vihdoin meikäläisenkin operaatio onnistuneesti ohi! Maanantaina kävin sairaalassa ja tämä tehtiin mulle päiväkirurgisella osastolla yleisanestesiassa. Ei ollut ollenkaan paha juttu enkä tiennyt koko hommasta mitään :) Gastroenterologi yritti pelotella polilla, että toi on sitten tosi paha juttu, kun pitää ihan nukuttaa. No, pahempi oli epäonnistunut sedaatioyritys hoitohenkilökunnan paheksunta minua kohtaan. Onneksi päiväkirurgisella sai ihan eri tasoista palvelua ja kohtelua! Jäi tosi hyvä mieli kaikesta vaikka minun kohdallani nyt jouduttiinkin turvautumaan noin "äärimmäiseen" keinoon...
Mutta tiedoksi vaan kaikille, että jos ei kyseinen toimenpide onnistu ilman apuja, niin kannattaa ehdottomasti pyytää suonensisäinen sedaatio! Monilla se jo auttaa niin paljon, että toimenpide sujuu täysin ongelmitta. Ja jos sedaatiokaan ei auta, niin nukutusmahdollisuus on myös olemassa. Halusin vaan kertoa nämä kaikille yleisesti ettei kenelläkään jäisi tuo tärkeä toimenpide kokonaan tekemättä pelkojen tms takia! - Anonyymi
Tämä näyttää olevan aika vanha keskustelu, mutta näistä varmaan ihmiset etsivät apua pidemmälläkin tähtäimellä.
Sedaatio/humautus kannattaa pyytää, jos on vaikea niellä letkua. Itselleni jopa suurten pillereiden ottaminen on vaikeaa tai joskus mahdotonta. Alla kokemukseni tähystyksestä ilman humautusta eri paikoissa sekä sen kanssa Tyksissä. Aikajänne on varmaan joitain kymmeniä vuosia.
Olen muistaakseni ollut gastroskopiassa nyt viisi kertaa, joista neljällä se on saatu tehtyä, ja kolmella lääkäri on saanut letkun sisään.
Ensimmäinen kerta jäi yritykseksi, lääkäri ei letkua sisääni saanut. Toisella oli käydä samalla tavalla, mutta ymmärtäessäni sen aloin itse kaksin käsin repiä sitä letkua sisääni, vaikka se aiheutti todella pahaa yökkäystä koko ajan. Lääkäri oli tilanteen tasalla ja sai näin tähystyksen tehtyä. Kolmannella kerralla oli taitava lääkäri ja hoitaja, ja he osasivat jotenkin hienovaraisesti laittaa letkun sisään ja tähystää, jolloin vaikka se tuntuikin erittäin epämiellyttävältä, tilanteessa oli jotain järkeä. Aikaisemmista en muista, mutta neljännellä kerralla nielu oli puudutettu. Se ei auttanut lainkaan minulla. Lääkäri oli aika suoraviivainen ja vain työnsi letkun sisään. Minulla yökkäysrefleksi sekä laukeaa helposti että on voimakas. Se oli lähes katkeamatonta yökkäystä. Jossain vaiheessa lääkäri valitti, ettei voi tähystää, kun vatsa kouristelee niin paljon. Vähänpä minä asialle voin tehdä.
Viidennellä kerralla pyysin nukutusta. Lääkäri kertoi, että 'oikea' nukutus vaatii hengityskoneen yms. ja sellaiseen ei lähdetä ilman hyvin erityistä syytä. Mutta hän lupasi, että saan 'humautuksen', 'rauhoittavaa' ja 'minä en muista mitään jälkeenpäin'. Aikaisempien kokemusteni (esim. sen, ettei puuduttaminen auttanut minulla lainkaan) perusteella tuo kuulosti jotenkin liian vähältä, mutta suostuin, kun muukaan ei auttanut. Tutkin asiaa netistä etukäteen ja minulle selvisi, että tuollainen lievempi sedaatiokin voi olla nukutus näin maallikon silmin ja sanoin. Eli siinä ei ole välttämättä tajuissaan. Netissä on vähän erisuuntaisia kokemuksia, mutta ilmeisesti käytetyt aineetkin vaihtelevat.
Menin Tyksiin ja sain käteen kanyylin, josta lääke laitetaan. Lisäksi lääkäri ruiskutti selällä ollessani kunnolla puudutetta suuhun ja neuvoi nielemään sen. Toisin kuin ensimmäisellä kerralla puudutettaessa, nyt nielu meni todella puuduksiin. Samaan tapaan kuin hammaslääkärillä osaa suusta ei voi kunnolla liikuttaa normaalisti. Nielu oli tunnoton. Sitten käännyin kyljelleni ja minulle sanottiin, että saan rauhoittavaa. Muistan sulkeneeni silmät ja rentoutuneeni. Seuraavaksi havahduin ja he kertoivat, että nyt on tähystys ohi. Ei minkäänlaista epämiellyttävää kokemusta! Lisäksi olin heti herättyäni järjissäni ja juttelimme asioista. Lepäsin vielä sen jälkeen ehkä tunnin sairaalapedillä ja sain sitten hoitajalta luvan lähteä kotiin. Siinä vaiheessa tuskin lainkaan enää huomasi, että oli saanut jotain lääkettä, ehkä tuntui iloisemmalta ja rennommalta.
Ottakaa humautus, jos muuten tuntuu pahalta. Vertaisin ottamatta jättämistä vähän siihen, että menee juurihoitoon ilman puudutusta.
Kiitos Tyksin hoitajille ja lääkäreille, jotka palauttivat uskoni toimivaan hoitamiseen.
Mikko- Anonyymi
Minulle on gastroskopia tehty 4 kertaa ja ainoastaan kurkun pää puudutettu suihkeella. Mitään sen kummempia ongelmia ei ole toimenpiteestä ollut.
- Anonyymi
Gastroskopia ei koske. Olen ollut neljä kertaa. Helppo juttu. Ei kestä varttiakaan.
Eka kerta hermostuttaa, kun ei ole kokenut sitä, ei tiedä millainen se on.
Turhaan pelkäätte ja hermostutte. - Anonyymi
Harvoinpa keskustelupalstoille kirjoittelen mutta nyt on kirjoitettava, nimittäin minulla on kerrankin HYVÄ kokemus kerrottavana! Itsekin ennen tähystystä luin ties mistä netin syövereistä kamalia kauhutarinoita, joiden takia pelkäsin ihan turhaan koko toimenpidettä. Toivottavasti joku tuossa tilanteessani nyt oleva lukee tämän ja saa rohkaisua!
Kävin gastroskopiassa yksityisellä ja olin pyytänyt sedaation etukäteen. Pelkäsin todella paljon ja olen vuosia lykännyt toimenpidettä, koska se on pelottanut liikaa. Toki mitään hälyttäviä oireita ei ole ollut, mutta sitkeitä ja pitkäkestoisia kyllä. Olen emetofoobikko eli gastroskopia on ehkä itselleni se kaikista kammottavin tutkimus mitä voin kuvitella. Siksi pyysin sedaation heti tähystyksen varatessani ja menin yksityiselle, että saisin varmasti kaiken tarvitsemani ja että kokemus olisi mahdollisimman epämiellyttävä. Saan myös herkästi pahoinvointia lääkkeiden sivuvaikutuksena, joten sekin pelotti, että tuleeko sedaatiolääkkeistä sitten kahta kauheampi olo, pahoinvointi ja pahimmassa tapauksessa oksentelu.
No, koko kokemus oli todella positiivinen, en olisi ikinä uskonut että se voi olla niin "mukava"! Olin todella hätääntynyt ja peloissani ennen toimenpidettä ja kerroin peloistani hoitajalle ja lääkäreille, jotka olivat mukavan ymmärtäväisiä ja lupasivat, että kaikki menee hyvin. Sain myös kanyyliin pahoinvointilääkettä, koska pelkäsin sedaation aiheuttavani sitä.
Tässä ovat muistikuvani tähystyksestä: lääkäri laittoi kanyylin käteen ja alkoi annostelemaan unilääkettä, se vaikutti välittömästi, kävin makaamaan sängylle ja sanoin että tämäpä vaikuttaa nopeasti. Minulle laitettiin holkki suuhun ja sitten en muistakaan enää mitään. Ehkä letkua suuhun laitettaessa muistan hieman yskähtäneeni, mutta mitään oksennusrefleksiä/yökkäilyä tms. ei tullut. Seuraava muistikuva onkin siitä kun heräsin noin 15min myöhemmin ja tähystys oli ohi. Siitä siirryin lepohuoneeseen tokenemaan tokkurasta, mikä tapahtui myös melko nopeasti, noin 30-45 minuutissa olin jo aika skarppina. En saanut pahoinvointia enkä mitään muutakaan ja pääsin lähtemään 1,5h toimenpiteen jälkeen. Tähystyksessä ei myöskään löytynyt mitään poikkeavaa.
Kaiken kaikkiaan todella hyvä kokemus, varsinkin siihen nähden mitä pahimmillaan pelkäsin toimenpiteen olevan. Voin lämpimästi ainakin oman kokemukseni perusteella suositella gastroskopiaa sedaatiossa kaikille! - Anonyymi
Minulle tehty kerran ei mitään ylimääräistä toimenpidettä.
Nyt menen nukutuksessa, muuten ei tule mitään.
Työnnettiin sen verran että mulkun päässä näkyi valo.
Muutenkin on refluksi että nielun ahtauma, joutuu pureksimaan.
Mutta jos toisille ei tunnu missään ja toisille tuntuu.
Pitääkö siitä kerää pisteitä, jotkut vaatimalla pyytää
puudutusta hammaslääkäri käynnillä. - Anonyymi
Vanha ketju, mutta oli vähän uudempiakin.
Itselleni on tehty gastroskopia jossain vaiheessa vuosittain, koska refluksitauti oireillut pahasti sädehoidon jälkeen. Ja muutaman kerran on ruokatorvesta löytynyt kasvaimia, jotka osoittautuneet hyvälaatuiseksi.
Toimenpiteet ovat hoituneet kai suht koht ok. Olen saanut tilkan jotain nestettä ja kapulan suuhun ja letku työnnetty menemään. Oon siinä kauhuissani kakistellut ja ajatellut, että pakko tämä on vaan kestää.
Toiseksi viimeisimmällä kerralla kaikki sujui tosi vaikeasti. Kuolasin ja kakistelin monin verroin edellisiin kertoihin verrattuna. Toimenpide tuntui erittäin kauhealta, mutta saatiin tehtyä.
Sen jälkeen minut vietiin toiseen huoneeseen lepäämään. Minulla puutui kädet tunnottomiksi ja olin yltäpäältä kuolassa ja kyyneleissä. (En ollut itkenyt.) Odottelin, että tunto palautui ja kauhistunut olo tasaantui. Siistiydyin ja lähdin kotiin.
Koko touhusta jäi vähän kummallinen olo, joka pikkuhiljaa unohtui.
Vuoden kuluttua oli taas seuraava aika. Kun pääsin poliklinikalle, minuun iski pelko, mutta ajattelin taas, että pakkohan tämä on tehdä.
Sama neste kuin aiemminkin ja kapulaa suuhun. Yritän sanoa, että nyt mua todella pelottaa ja jännittää. Hoitaja tai lääkäri ei noteeraa sitä mitenkään, letku vaan työntyy sisään. Yökkään koko ajan, vaikka kuinka yritän rentoutua edes vähän.
Yhtäkkiä lääkäri nykäisee letkun pois ja sanoo, että hänen homma ei oo ketään kiduttaa. Hoitaja on sitä mieltä, että olisi voinut jatkaa loppuun, kun oli jo melkein valmista.
Lääkäri sanoi, että tehdään myöhemmin nukutuksessa.
Olen alkanut nähdä näistä painajaisia ja mietin, että miksi nää tilanteet on olleet niin vähäpuheisia.
Onko vaan papereista katsottu, että ei ole ollut ongelmaa?
Lääketieteellisestihän kaikki onkin sujunut, kun toimenpide saatu tehtyä.
Mutta inhimillisesti ajatellen nämä ovat olleet minulle todella piinallisia kokemuksia.
Olen sillä tavalla vanhan kansan ihminen, että mielestäni tällaiset tutkimukset pitää kestää. Eikä sovi valittaa, kun minun hyväksenihän ne tehdään.
Minulla on korkea kipukynnys ja monisairaana olen joutunut kokemaan kaikenlaista.
Yritän aina olla tilanteissa reipas, joten tuntuu todella pahalta, että kun sanoin pelosta, siihen ei reagoitu kuin jollain kliseellä, että "eihän nämä kenellekään mitään mukavia ole".
Ja nyt on tullut kutsu poliklinikalle uuteen tähystykseen! Ei olekaan nukutuksessa!
Omakannassa ei lue mitään nukutuksesta tai pelosta.
Sanokaa, hyvät ihmiset, miten saisin ystävällisesti kerrottua, että minä en enää kestä sitä tutkimusta, kun eihän sekään auta, että vain peruisin ajan.
Jos menen paikan päälle ja yritän sanoa, minua ei uskota!
Osaisitteko kuvailla, minkälainen kipu ja yökkäily on teidän mielestä vielä kohtuullisen siedettävää?
Kuinka paha teillä on ollut pahin kerta?
Minkälainen puudutussuihke on? En ole koskaan saanut suihkeena. Enkä ole varma, mitä se neste on ollut. Hoitaja on vain sanonut, että letku kulkee paremmin. Kun en muista, että se olisi tuntoa vienyt.
Kirjeen saavuttua en ole enää pystynyt keskittymään mihinkään. En saa nukuttua ilman lääkkeitä.
En tiedä, mitä teen!
Ymmärrän, että tämä tutkimus on elintärkeä, mutta ... - Anonyymi
Kävin eilen elämäni ensimmäisessä gastroskopiassa. Koska olen voimakkaan yökkäysrefleksin takia taistellut parhaimmillani vastaan niin nieluviljelyssä kuin hammaslääkärilläkin, tiesin pyytää rauhoittavia toimenpiteen ajaksi. Se kannatti. Hommasta voi tehdä itselleen vaikean ilman rauhoittavia, tai helpon rauhoittavien kanssa. Tämä siis, jos rauhoittavien käytölle ei ole päihteistä luopumiseen tai terveydentilaan liittyviä esteitä.
Homma eteni siten, että ensin hoitaja laittoi valmiiksi käteeni kanyylin ja kertoi, miten toimenpide etenee vaihe vaiheelta. Sen jälkeen minut kutsuttiin toimenpidehuoneeseen, jossa minulle kerrottiin uudestaan, miten homma etenee. Sitten minulle annettiin ensin tuo pieni, mauton liukastejuoma. Sen jälkeen suuhuni suihkutettiin nielupuudute, joka osoittautui ehdottomasti pahimmaksi vaiheeksi koko jutussa.
Koska nieluaan ei tunne laisinkaan, tuntuu että ei pysty nielaisemaan, koska kurkku turpoaa umpeen. Sitä se ei huom. kuitenkaan tee. Menin joka tapauksessa paniikkiin ja puhuin koko ajan tuntemuksistani hoitohenkilökunnalle. Toinen ehdotti, että käyn kyljelleni makaamaan ja he antavat siinä rauhoitteen. Päinvastoin nousin seisaalleni saadakseni paremmin henkeä, jolloin toinen heistä sanoi rauhallisesti, että voidaan se antaa istualtaankin, kerralla kunnon tumaus. Se oli hyvä päätös.
Suoneen annosteltu rauhoittava vaikutti hetkessä. Lysähdin kyljelleni parin sekunnin päästä kuin märkä rätti. Tunsin kyllä letkun epämiellyttävänä paineena ja eräänlaisena kipunakin, mutta hengitys kulki normaalisti, eikä yököttänyt ollenkaan. Operaatio oli ohi hetkessä (rauhoittava vaikutti varmasti ajantajuun), eikä letkun poistaminenkaan ollut paha rasti.
Jos olet menossa operaatioon, niin pyydä tuon kanyylin laittaminen valmiiksi joka tapauksessa, haluat sen rauhoitteen tai et. Sitä ei nimittäin varmasti saa paikalleen, jos koet samanlaisen paniikin nielupuudutteen takia, kuin mitä itse koin. Jos et tarvitsekaan rauhoittavaa ja pärjäät ilman, niin tuo kanyyli ei haittaa yhtään mitään. Pyydä lisäksi henkilökuntaa puhumaan koko ajan. Se helpottaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187504Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662166- 1761830
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551161Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019