en olisi ikinä uskonut että pystyn laihtumaan - koko aikuisikäni olen ollut punkero mutta nyt lähti n. 15 kg. puolessa vuodessa. Olen onnellinen vaikka edelleen olen läski eli 162 cm ja 78 kg. Mutta tässä onnessa on se depiskin - kun katsoin tänään itseäni peilistä huomaan miten hirvittävän ruma vartalo minulla on ja epäsuhtainen. Läski kun ei ole tasaisesti lähtenyt ja isho roikuu, on venynyt, raskausarpia lihomisesta ja naamassa kauheat rypyt joita ei näkynyt kun olin lihavampi. Onko teillä muilla käynyt näin?Nyt haluttaa kovasti laihduttaa vielä mutta toisaalta mietin kuinka kauhean rusinaksi menenkään tästä vielä. Ja jotenkin nyt uskallan katsoa paremmin itseäni peilistä ja oikeasti se kuva masentaa - olen todella ruma. Olen sitä tietysti aina ollut mutta nyt tuntuu aika ylitsepääsettömältä. olen kuitenkin jo keski-ikäinen että ei se tuo kroppa enää tästä parane. Olen kuitenkin nauttinut TOSI paljon kun kannoin aivan liian isoiksi jääneitä vaatteitani kirpparille. Mutta se masentaa ettei minusta sitten tullutkaan nättiä vaikka laihduin. Tämä olisi tietysti pitänyt jo nuorena saada aikaiseksi mutta mutta...
rumuuteni kasvoi!
ilosta depikseen
6511308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 65
Vanhimmat
Valitettavasti moneelle käy esimerkiksi niin että muuttuu laihtumisen myötä vanhemman näköiseksi.
Kyllähän ihmisiä on joskus jouduttu jopa leikkaamaan kun on pitänyt poistaa ylimääräistä nahkaa kovan laihtumisen jälkeen. Mutta ei kai nuo sinun kilosi vielä niin rajuja ole etteikö iho korjaantuisi omia aikojaan, tietysti jos ikää alkaa olla vähän reilummin, niin eihän se ihan korjaantuminen ole enään niin tehokasta. Sydämmesi ja nievelesi kyllä joka tapauksessa kiittävät jo tuosta painon pudotukseta.
Itse olen laihtunut 10 kiloa hieman alle kolmessa kuukaudessa ja vielä on 15 kiloa laihdutettavana, sen jälkeen ole normaalipainoinen, tavoite on Juhannuksessa. Ainakaan vielä ei ole mitään negatiivista sanottavaa laihduttamisen jäljistä, keskiosan tynnyri on vain pienentynyt ja housut alkaneet roikkua.
Mulle kävi samoin. En tosin laihtunut kovin paljon, mutta senkin mitä laihduin, lähti naamasta. Nyt näytän hevoselta. Eivätkä vaatteet vieläkään näytä hyvältä päällä.
Laittakaa vain suu hymyyn niin näytätte paljon kauniimmilta. Kyllä ne ylimääräset nähkat häviää ajan kanssa. Muistakaa HYMYILLÄ!
Naamakurttuihin botoksia, niin uurteet oikenee!
Mitäs se haittaa? Hevosethan on kauniita.
ittestä tuntuu vaan sellaiselta
voisin itsekin kokeilla, on tuota kertynyt itsellekin...muutamassa kuukaudessa tippun ut lähes 10 nkiloa ja vielä saisi tiputtaa 25 kiloa niin pääsisin 55 kiloon :)
Olen 31 vuotias immeinen ^^
Olen 37-vuotias ja laihdutin 33 kiloa vuoden aikana. Näytän nyt paljon ikäistäni vanhemmalta. Moni on sanonut, että ihan kuin olisin AIDS-potilas. Joten ei se hoikkuus kaikkia pue todellakaan. Meinaan hankkia kiloni takaisin. Mieluummin pyöreä kuin joku AIDS-potilaan näköinen kuikelo.
Herää, niin ilme piristyy, jos ei niin sitten ei. Ps yrittänyt ei laiteta, muutakuin no vaihtoehtoja on monta, eli terveisiä oon itte jo Siikaisissa juurikkaannostossa 4.01.2011, et sillee. Nais seura ois kivaa, eli traktorinajo taitoiset sellaiset tsau. Lyökää kortit pöytään juttuni onsekava, mutta asia on tosi.
flikat murehtiko, kaikille se onni löytyy, ukot on tohkeissaan, flikat vain kattoo sen oman, sanoo Arvi Lind!
Tuo ongelma mikä tulee kun kiloja putoaa paljon.
Vaikuttaako laihdutuksen nopeus miten pahasti nahka roikkuu?
Jos paino putoaa hitaasti niin ehtiikö iho "kutistua" perässä? Siis jotenkin vetäytyä paremmin?
-
Onko tietoa?
-
Terveisin Kuva Ois Kiva..
Nahka kyllä seurailee mukana aikaa myöten. Jos jää esim. vatsan seutuun tosi pahoja roikkuja, julkisella puolella voi käydä leikkauttamassa jos terveydellistä haittaa. Jos laihduttaa hitaasti, esim. 6 kg vuodessa niin ei tule ongelmia veltosta ihosta. Toisaalta totuus on, että kasvojen rypyt tulevat kyllä joka tapauksessa esiin. Katsokaa pullukoiden kasvoja, eipä juuri ryppyjä, ei ainakaan ikätasoisesti.
Hymyä vaan huuleen, olette laihduttajat tehneet suuren saavutuksen. Iloinen, notkea olemus korvaa (väliaikaisen) repsahtaneen nahkan.
kohottaa kasvoja, itse olen jo iäkäs nainen ja hymyilen paljon, ihan senkin vuoksi, kun olen nähnyt niin monen tämän ikäsen olevan niin synkkäilmeinen ja silloin kasvot roikkuu, en halua olla sellaisen näköinen, kuin kantaisin koko maailman murheita.
Aloittajan kannattaisi jatkaa painonsa pudottamista hitaammalla vauhdilla. Syöt 1800 kaloria päivässä oikeaa ruokaa (ei roskaruokaa) ja harrastat esim. reipasta kävelyä puoli tuntia joka päivä. Kokeile tätä muutama viikko ja katso pysyykö painosi samana tai laskeeko hitaasti. Jos paino ei laske yhtään, niin lasket kalorisi väärin. Kevyttä työtä tekevän naisen kulutus on1800 kaloria, eikä 2000 kaloria, kuten tiedotusvälineissä usein pyöristellään. Kävely ei kuluta juuri mitään, mutta jos se lisää aineenvaihduntaa ja parantaa ryhtiä, joten näytät paremmalta. Kun olet saanut painosi tasapainoon ja vointisi hyväksi, niin voit vähän vauhdittaa painon putoamista. Älä kuitenkan pilaa perusterveyttäsi painonpudotuksella. Se näkyy naamassa.
Olen itse kokeillut laihdutusta nopealla ja hitaalla menetelmällä. Hitaalla menetelmällä ja terveellisellä ruoalla lopputulos oli paljon parempi, jopa ihoni kirkastui. Olen pysynyt normaalipainoisena jo vuosia. Olen jopa tyytyväinen ulkonäkööni.
Että venynyt nahka ei enää palaudu. Nuorena se saattaa kimmoisuutensa takia sen vielä jossainmäärin tehdäkin, mutta ei enää keski-iässä saati vanhempana. On aivan turhaa uskotella itselleen tai muille sellaista, mikä ei ole totta!
Kirurgin veitsi on ainoa ja sekin saattaa epäonnistua, niin että opi vain elämään ryppyjesi kanssa, eivät ne rumia ole vaan kertovat eletystä elämästä!
Ikävää se onkin, ettää vanhemmiten suupielet roikkuvat alaspäin ja muodostavat suorastaan uurteet. Joskus kun telkkarissa on eduskunnan istunnosta ohjelmia on ikävää nähdä edustajiemme ei edukkaita ilmeitä, kun ovat vaipuneet omiin mietteisiinsä eivätkä huomaa, että heitä kuvataan.
Ikä tietenkin vaikuttaa aika paljon. Itse olen laihduttanut 55 kg todella nopeaan tahtiin. Painavimmillani taisin olla v. 2009 kesänä, 107kg. Viime joulunakin painoin vielä 103 kg ja todellisen laihdutuksen aloitin tammikuun lopussa painosta 98kg. Eli painoa oli tippunut sitä ennen muutamia kiloja itsekseen. Painoa tänään 52 kg, pituus 170 cm. Alipainoinen ikävä kyllä siis olen. Olen siis laihtunut n. 10-11 kuukaudessa n. 45kg, mutta iho ei juurikaan roiku. Vatsassa näkyy vähän, kun istuu, mutta muualla ei juurikaan. Onneksi tein tämän nyt nuorena (ikää 20), sillä myöhemmin tilanne olisi varmasti toinen.
En kyllä väitä olevani nyt kauneimmillani, sillä näytän vähän luurangolta. Lihakset näkyvät kyllä mukavasti (ehkä liikaakin), eli niitäkin on siis vielä jäljellä. Rasvaa vain tarvitsen todella yläkroppaan. Luut näkyvät ikävästi ja verisuonetkin (jopa päässä ja mahassa), joten menin vähän liian pitkälle laihdutusurakkani kanssa.
Ei se laihdutus aina niin positiivista siis ole.
kiva tietää, millä eväillä laihduit? minä kun en saa painoani putoamaan millään.
Pituuteesi nähden painat kyllä aika vähän, varsinkin, jos sinulla on vielä suurehkot luut. Yritä pitää nyt tilanne kurissa, ettet tuosta enää laihtuisi, mieluummin saisi tulla painoa lisää.
Lue karppaajien ruokavalio, jossa rasvan syönti on luvallista, mutta nopeita hiilihydraatteja vältetään, eli minimoidaan, et liho, mutta voit hyvin.
Hyvää joulua sinulle ja nauti joulusta ihan herkutellen!
itse pudotin 65kg/8kk eikä roiku mikään, aluksi kävelin ja kuntopyöräilin ja kunnon kasvaessa 1-2 tunnin juoksu treeni joka päivä ja kesällä lisäksi pyöräilyä ja rullaluistelua nyt ja silloin talvella käytin ostamaani juoksumattoa(tekosyyn tappaja) treeniin, ja hei! hinta ei ole este itsekin aloitin alle 400 € matolla jonka saa netti kaupoista osamaksulla. Ruokapuolen muutin myös kasvis painotteiseksi nyt olen ollut ihanne painossa n.2 vuotta ja liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta on tullut elämäntapa eli laihduttaminen ei kannata vain uusilla elämän tavoilla pääset pysyviin muutoksiin-tsemppiä kaikille!!
Oletko kuullut itsekurista?
Vieläkin näitä suuret luut uskovaisia on näköjään olemassa, kai se on yksi keino huijata itseään.
Terveytesi kuitenkin parani. Vaatteitta näyttää melkein jokainen oudolta, olet myös varmasti vähän liian kriittinen itseäsi kohtaan oltuasi sitä koko ikäsi. Hyvä vinkki on ostaa m.m. Lindexistä korsettia ja muuta millä saa roikkuvaa ihoa vähän vedettyä "makkarankuoreen". Onnittelen laihdutuksen tuloksista, mutta varoitan haukkaamasta liian isoa palaa eli laihtumasta liikaa, koska se ei enää ole mukavaa. Tasausvaihe on vaikein laihtumisessa ja jos olet jo nyt tyytyväisempi, mikset nauttisi siitä? Elämä on lyhyt. =)
Olen keski-ikäinen ja laihtunut yli 30 kg hitaasti ja varmasti. Paino on nyt muutaman vuoden pysynyt kurissa. Olen koko ajan harrastanut hyötyliikuntaa, metsässä samoilua (sienestämistä) ja koiran kanssa ulkoilua. Ei uskoisi edes että olen joskus ollut ylipainoinen. Raskausarpia tosin on hieman, mutta iho ei roiku. Hidas laihtuminen liikunnan kera on paras tapa.
ettei sitten roiku...ym ong...olen laihtunut 5kg 3 kk ja homma jatkuu ...tammikuulla taas 5 kg pois...eli pineissä pätkissä..aikaa on eihän tässä ole mihinkään kiire...terveyden takia kannattaa laihtua..tsemiä muillekin...lenkile ja tarkkana mitä syö ja kuinka paljon
Olen 50 v nainen. Laihdutin 25 kg muutamassa vuodessa, iho on löysä mutta muutttuu koko ajan sopivammaksi. Tein kasvojenkohotuksen koska silmien alla oli pussit ja iho oli löysä ja ryppyinen, muuten liikunnalla kutistanut itseni. Vie aikaa mutta lopputulos on vaivan arvoinen. Tsemppiä!
Viimeksi kun laihdutin paljon, menivät poskeni lommolle, vaikken ollut edes alipainoinen, vaan olin 160 cm ja painoin 65 kg. Ikää oli tosin jo 30.
Sitten masennuin ja lopetin vielä tupakanpolton ja sain jostain syystä hurjan määrän allergioita riesakseni (iso osa kasviksista, palkokasvit, tomaatit, lähes kaikki hedelmät, laktoosi-intoleranssi, viljoista vatsa ja iho sekaisin)...
painonhallinnasta tuli haaste.
Keksin superfoodit. Tosin vetäisin sitten tosi niukalle ravinnolle: aamulla ohranorasta ja heraa, sekoitettuna pellavansiemenrouheeseen ja tattarihileisiin. Välillä leväkuuri. Se oli aamiainen. Päivällä itusalaatisekoitus ja säilykekalaa tai kalkkunaleikkelettä. Illalla ruusunmarjasosetta ja erilaisia siemeniä, kuten öljyhampun siemeniä, auringonkukansiemeniä, seesaminsiemeniä ja tattarilesettä.
Tällaisella kuurilla erilaisia vitamiinitabuja elelin 7 kuukautta. Paino laski yhteensä 5 kiloa. Se tuntuu hyvältä,vaikkei juuri missään näykään. Hiljaa hyvä tulee. Nyt ei ole edes posket lommolla. Painoa tosin on yhä 78 kg minullakin.
Nyt olen lisännyt ruokavaliooni varovasti iltaleivän ja juustopalan ja aamulla saatan syödä myös banaanin, tosin siitä seuraa haavaumia suuhun. Käytän kalorilaskurin nettisaittia kaloreiden laskuun ja yleensä syön alle 1000 kaloria päivässä. Saan kuitenkin kaikki oikeassa mittasuhteessa ja aamiainen sisältää jo koko päivän kuitutarpeet.
Tavoite on painaa alle 70 kiloa ensi vuonna tähän aikaan.
Siskonmies joka on alipainoinen käyttää banaajeja painon nostamiseen, jos vielä syöt perunoja ja muita hiilareita, niin taitaa jäädä 70 kg haaveeksi. itse puotin painoa 1,5 kk, kun aloin syömään pekonia, kanamunia jne ja jätin hiilarit alle 50 g päivässä.
jäi luku pois, siis 7 kg putosi 1, 5 kuukaudessa, en lisännyt liikuntaa enkä ollut nälissään..
6kk sisällä pudotin n.20kg. Olen toki pidempi, mutta kaikki meni melkein pömppiksestä ja jaloista. Ensiks oli maha ihan oudon muotoinen, lattea alapuolelta. Ajan myötä alkoi sitten tasantua. Siitä on vuosi jo kun laihdutin sen verran. Sit treenaaminenhan kiinteyttää ja tekee niin et ekstra iho tiukentuu. Toki en oo itsekkään jaksannu treenailla, nii löysää ihoo löytyy käsistä.
Vaikka et olisi tyytyväinen nyt, nii älä luovuta. Ei kannata saada ne kilot takas.
Urheilu kaunistaa..Salille vain ja lenkkipolulle. Se alkaa näkyää terveenä ihona ja terveenä olemuksena. Kyllä se siittä lähtee.
Mahtavaa, että sait painoa pudotettua. Keski-iässä se ei ole enää laisinkaan niin yksinkertaista, kun keho pyrkii vain keräämään lisää painoa. Älä masennu ulkonäköseikoista. Painonpudotus on tuottanut sinulle huomattavan terveysvaikutuksen. Sydänsaidaus- ja diabetesriski on laskenut. On kevyempi liikkua. Ja vaatteet mahtuvat päälle. Laihuus ei tuo onnellisuutta ja usko pois, ei hyvä ulkonäkökään. Vaikka leikkelyttäisit itsesi plastiikkakirurgilla uuteen kuosiin, olisit vähintään yhtä ihmeissäsi uuden ulkonäkösi kanssa, kuin nyt.
Itse olen 166cm pitkä ja aikuisiällä painoni on vaihdellut 62-92kg välillä. Olen parantumaton jojo-laihduttaja. Taas olen lähellä tuota ylälukemaa ja huomaan, että paino ei putoa, vaikka olen lisännyt liikkumista huomattavasti. Ikää on liki 50. Ehkä vuoden päästä lähestyvä merkkipäivä saa minut sisuuntumaan ja pudotan painoa, tai sitten ei.
Ollaan reilusti sellaisia kuin ollaan. Rakkaimmille ihmisille kelpaamme, olipa kiloja enemmän tai vähemmän ja olipa naama sileä tai ruttuinen. Muista ei niin väliä olekaan.
Siunattua ja iloista joulua!
Kysyjä on laiduttanut hurjan nopeasti.
Kysyjän kannattaa nyt kun hänen painonsa on laskenut ryhtyä säännöllisesti liikkumaan paljon enemmän kuin hän painavampana liikkui. Nyt kaikki liikkuminen on nautittavaa kun hänen ei enää tarvitse kantaa niin paljon mukanaan, minkä takia hän jaksaa paljon enemmän, väsyy paljon hitaammin ja iloitsee hyvästä terveydestään ja omista voimistaan.
Kysyjän kuitenkin pitää nyt myös alkaa taas syömään hiukan enemmän. Liikkuminen kuluttaa paljon energiaa ja kysyjän keho tarvitsee nyt paljon enemmän energiaa kuin hänen ollessaan painavampi ja liikkumattomampi. Riittävällä oikealla ravinnolla on myös hyväätekevä vaikutus kysyjän iholle.
Liikkumisen avulla kysyjän silmät kirkastuvat ilosta, iho värjäytyy kauniimmaksi, lihakset muotoutuvat vahvemmiksi ja koko vartalo muuttuu tasasuhteisemmaksi. Tärkeintä on, että kysyjä saa liikkumisesta arvostusta itse itselleen - ettei hänen tarvitse hakea sitä vain peilin kautta.
Jos joulupkki ei tuo kysyjälle suksia, niin kysyjän kannattaa ottaa asia pukin kanssa puheeksi ja sopia lisätilauksesta tai muusta korvaavasta menettelystä.
Kysyjä on kovasti reipastunut ja tontut ovat kertoneet minulle, että hän synnyttää nyt paljon iloa myös lähimmäisissään. Toivotan kysyjälle pyhäpäiviksi ja koko talveksi iloisia hetkiä hangilla, jäällä ja peppumäessä.
Olen iloinen, että olet saanut pudotettua painoasi, teitkö sen pelkällä ruokavalion muutoksella. Et ole vielä kertonut,mitä söit ja teit ennen laihtumistasi, että painosi nousi suuriin lukemiin. Monilla naisilla tulee raskauden myötä ylipainoa, toisilla se lähtee pois heti toisilla taas ei. Sekin vaatii sisua, että pääsee takaisin samoihin mittoihin kuin ennen raskautta. Itse olen katsonut mitä suuhuni laitan. Jos syön lihottavia energiapitoisia ruokia, makeisia, suklaata, kyllä se vaaássa heti näkyy. Pari kiloa. Silloin pitää syödä niin, ettei tule enempää, liikkua, tehdä vaikka kotisiivous jossa energiaa kuluu.
Kuitenkin kaikkein tärkeintä on, että olet muuten terve. Painon pudotuksen ansiosta sydämesi ja koko kehosi voi paremmin. Tunnet, että jaksat paremmin 15 kg on paljon. Mielestäni kuntosali olisi paras liikuntapaikka, jossa on monenlaisia laitteita ja saa henkilökohtaisen ohjelman liikunnanohjaajalta. Itse joutuu kuitenkin tekemään kaiken työn, että paikat kiinteytyvät. Se vaatii kyllä paljon aikaa ja sitähän meillä on, vaikeus on se miten sen käyttää ja mitkä sinulle tällä hetkellä ovat tärkeimpiä asioita.
En suosittele mitäään rasvaimuja, leikkauksia, vaan tervettä järkeä käyttämään. Pidät itseäsi rumana, se on sinun korviesi välissä, jokaisessa ihmisessä on paljon kaunista. Ulkokuori ei kerro kaikkea, sisäinen kauneus, viisaus, elämän kokemus ja tasapaino itsensä kanssa paljon tärkeimpiä arvoja. Ei meidän tarvitse olla kiiltokuvatyttöjä, valokuvamalleja ollaan vaan tavallisia ihmisiä ja se riittää. Ole ylpeä siitä, että saat elää, nauttia luonnosta, valosta, (nytkin aurinko paistaa), lapsistasi, kaikista läheisistäsi. He varmasti arvostavat enemmän sinua ihmisenä, äitinä, puolisona, ystävänä.
Keski-ikäiset tavalliset naiset ovat paljon varmemman oloisia, kuin epävarmat ja keinotekoisesti tehdyt muoti-ilmiöt. Nyt vaan heität ajatukset pois masennuksesta ja ajattelet, "jes mä pystyin siihen, olen hyvä"
Päinvastoin. On pyykkilautavatsa ja kasvot sen kuin komistuivat ja nyt naisia parveilee ympärilläni riesaksi asti.
Nyt rauhalisesti odotat kun iho mukautuu "nykyisiin mittoihin".Älä mee siihen peilin eteen.Luota vain parempaan oloosi.
Hyvää Joulua !
Pysy lujana...lujana
Olisi kiva tietää millä keinolla toteutit tämän painonpudotuksen. olitko kenties rajulla dietillä vai olitko jollain painonvartijat ohjelman parissa ? olitko kenties proteenittomalla ruualla. ( lopputulos: lihas häviää, läski jää ja sen seurauksena nahka jää roikkumaan )
Onnea, olet saanut paljon painostasi pois. Mutta kuten täällä on moni kirjoittanutkin, niin älä jatka painosi pudottamista yhtä nopeaan tahtiin. Lisää päivittäistä liikuntaa, se kiinteyttää keski-ikäisenkin vartalon.
Oletko lukenut vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, eli syödään vähemmän nopeita hiilihydraatteja sisältävää ravintoa (katso karppaus). Itse pudotin sillä painoani n. 8 kg, ja mielestäni se ei lähtenyt niinkään kasvoista, kuten helposti käy, vaan sieltä, missä selluliittiä on liikaa. Niin, ja paino putosi hitaasti, mutta varmasti.
Niin, painon pudotus itsessään ei kyllä kasvoja mitenkään kauniiksi tee. Mutta iloinen ja itseensä tyytyväinen mieli näkyy kasvoissa ja silmissäsi, se on olennaisinta.
Hyvää joulua sinulle ja iloa uudelle vuodelle!
Ylipaino tuo mukanaa niin paljon sairauksia ja huonoa vointia, että laihduttaminen tosiaan kannattaa. Varsinkin, kun itse pidät siitä. Kannattaa käydä esim.kuntosalilla kyselemässä itselle ohjelmaa, jolla saa kiinteytettyä itseään turvallisesti ja roikkonahan pois. Itsellä kokemusta vain roikkuvasta masusta synnytysten jälkeen, se on mennyt täysin piiloon oikeanlaisella työllä :)
Laihduttamiseen pitäisi liittää liikunnan monipuolinen lisääminen....silloin ei mainitsemaasi rumuusilmiötä tulisi !!!!!!!!!
Itse olen nyt laihduttanut 35 kiloa. Paino taisi alkaa laskea syys-lokakuussa 2009. Olen 159 cm ja painoa oli kertynyt 93 kiloa. Tänä aamuna vaaka näytti siis 58 kiloa, mikä on jopa vähemmän, kuin mitä painoin ennen lihomista! Välillä laihduin yrityksistä huolimatta liian nopeasti. Kerran lähti kuukaudessa 7 kiloa, joinain viikkoina 2 kiloa (siis yhden viikon aikana). Pääsin normipainon ylärajalle elokuussa ja tuntui muuten todella hyvältä, mutta nahka kyllä roikkui aika lailla. Ajan kanssa, vaikka olen edelleen laihtunut, nahka on vetäytynyt ihan siedettäväksi. Tosin rinnat on vähän hankalan malliset, sopivia rintaliivejä on tuskaa löytää. Onneksi tilanne korjaantuu koko ajan pikku hiljaa. Laihdutin ihan vaan syömällä terveellisemmin ja vähemmän. Liikuntaa lisäsin, mutta en mitenkään kovin paljoa. ikää 26 v. Anna itsellesi aikaa, kyllä se siitä. Itse myös olen ottanut asenteen, että pidän huolta siitä, että käytän vaatteita, jotka eivät liikaa paljasta mahan ylimääräistä nahkaa kun istun yms. Ja keskityn pitämään huolen ihostani, liikkumaan tarpeeksi, syömään terveellisesti yms. Mieli pysyy vireänä. En tule näyttämään yhtä hyvältä kuin ennen lihomista, mutta eipä nyt ole tarviskaan. En siis kyllä ollut mikään malli ennenkään, mutta ihan ok.;) kaikki ympärillä sanoo, että näytän paremmalta, terveemmältä, iho on parempi olen valoisamman ja energisemmän oloinen. Parasta on, että siltä minusta myös tuntuu ja keskityn voimaan hyvin, vaikka en ihan niin hyvältä sitten ilman vaatteita näytäkään. Keskity sinäkin voimaan paremmin! Se auttaa.;)
Kun laihduttaa paljon ja nopeasti, keho muuttuu ällistyttävän paljon. Uusiin muotoihinsa ei vaan kerkiä tottua. Voi jopa tuntea itsensä rumaksi, kuten sinä kerroit. Ajattele hyviä puolia: terveytesi on kohentunutkohentunut ja löydät helposti kaupasta vaatteita. Kyllä sitä myönteistä palautettakin varmasti tulee. Olet lapsellesi/ lapsillesikin parempi esimerkki nyt.
Minulle on tullut rumuuden kokemista nopean ja rajaun laihdutuksen jälkeen. Ei siitä pidä välittää. Nätti mekko päälle ja meikit naamaan ja sitten peilin eteen! Meikäläiselle isoin asia on se, että nyt taas kaupasta löytää helpommin sieviä vaatteita. Ja olen siis pyöreä, en ihannepainoinen.
Tämä ei nyt ehkä kuulu tähän keskusteluun, mutta heitänpä kuitenkin tämän ajatuksen tänne... Eli siis olen itse nainen, joka on aina ollut alipainoinen. En kuitenkaan ole ollut koskaan tyytyväinen ulkonäkööni... Joskus olen ajatellut, että hurjasti ylipainoisilla ihmisillä on tavallaan harhakuvitelmia laihuudesta, että jos on laiha niin on automaattisesti kaunis, tyytyväinen itseensä ja elämä on helppoa. Sitten kun tällainen henkilö laihduttaa ja kuitenkin elämässä on edelleen ne samat vastoinkäymiset, oma peilikuva ei miellytä yms. se saattaa masentaa aika rankasti. Sen sijaan jos on ollut aina laiha tai normaalipainoinen -silti tyytymätön itseensä, sen kaiken kanssa on oppinut elämään eikä ole ajatusta, että jos muutan itseäni painoa muuttamalla kaikki elämässäni korjaantuu... Olisiko sinunkin kohdalla enempi kyse tällaisesta, että ajattelit painon pudotuksen muuttavan itseäsi ja elämääsi enemmän kuin se sitten loppu peleissä muuttikaan? Voin omalta osaltani kertoa, että kyllä laihatkin ihmiset ovat epävarmoja ja yhtälailla tyytymättömiä itseensä. Aikalailla kaikki taitavat olla rumia alastomina -ainakin omasta mielestään painosta huolimatta... Onnittelut kuitenkin sinulle suuresta saavutuksestasi, sillä sellainen se varmasti on, ja elämäsi tulee olemaan terveempää tästä eteenpäin. Ajattele asia niin, että laihdutit/laihdutat pikemmin oman terveytesi ja hyvinvointisi takia, kuin ulkonäön. Ehkä se ihokin siitä vielä korjaantuu ajan kanssa. :)
Olemme kauniita, ainutlaatuisia yksilöitä sellaisina kun olemme. Ei kadoteta ainutlaatuisuuttamme ja itsetuntoamme muiden ihmisten mielipiteiden vuoksi. Ensin on opittava rakastamaan itseään, jotta joku muukin voisi meitä rakastaa. Muistakaa siis: "olette kauniita noin" :)
"Olemme kauniita, ainutlaatuisia yksilöitä sellaisina kun olemme. Ei kadoteta ainutlaatuisuuttamme ja itsetuntoamme muiden ihmisten mielipiteiden vuoksi. Ensin on opittava rakastamaan itseään, jotta joku muukin voisi meitä rakastaa. Muistakaa siis: "olette kauniita noin" :) "
Ei paska muutu kauniiksi jos sitä on paljon.
Kuten ei läskikään.
Ryppyytymistä voinee välttää sillä, että laihtuu hissuksiin. Jos hoikistuu "liian nopeasti" niin ylijäämä näkyy. Toki, jos varallisuus antaa myöten, voi käydä myös poistattamassa liiat lerpakkeet pois. Ymmärtääkseni raskausarpia voi vaalentaa myös laserilla.
Monet naiset on kuin pystyyn kuivuneita konkeloita joilla naama kuin ryppyistä paperia, kiitos pekkapuskan markkinoiman älyttömän rasvapropagandan.
Nainen tarvitsee hyviä luonnollisia rasvoja (ei kevytsotkuja ja margariineja!). Voita ja kermaa, siinä pysyy iho heleänä ja kauniina.
Ynnä kalaa ja hyviä kasviksia, mieluiten rasvan kanssa nautittuina että vitamiinit imeytyvät. Mikrolla lämmitys kannatta unohtaa tykkänään, se tappaa ruuasta hyvät entsyymit!
Näillä konstein todellakin iho pysyy kiinteänä ja nättinä.
Rasva ei estä laihtumista, sillä ihmiset lihoo NIMENOMAAN HIILIHYDRAATEISTA! Leipä minimiin, pois vehnäjauhot, makaronit, riisit, perunat, karkit, limsat, pullat, sipsit, sokeri ja keinomakeutteet!
Vilja- ja sokeripitoisia hiilihydraatteja välttämättä LAIHTUU IHAN ITSESTÄÄN! kun ei sitten ahda älyttömästi muuta ruokaa. Itse laihduin 10 kg parissa kuussa ihan tuolla reseptillä!
Mutta kun laidhutusohjeissa aina on se rasvan kuurninta, lopputulos on sitten ne ryppymahat ryppynaamat.
Piti siis olla: "Vilja- ja sokeripitoisia hiilihydraatteja välttämäLLÄ LAIHTUU IHAN ITSESTÄÄN!"
Olen pitkään yrittänyt noudattaa tätä: pois vehnäjauhot, makaronit, riisit, perunat, karkit, limsat, pullat, sipsit, sokeri ja keinomakeutteet. Pitkälle olen onnistunutkin, mutta välillä repsahdan. Itselle on tuo liikunnan aloittaminen, vaikkapa vain puolen tunnin kävely jotenkin hankalaa, en tiedä miksi. Ennen liikuin aika paljon ja kävin tanssikursseilla ym. No, nyt voi taas tehdä uuden vuoden lupauksen. Niin ja liiallisesta alkoholin käytöstäkin olen päässyt eroon. Ennen join jotta saisin vielä näin 52 vuotiaana miesystävän, mutta eipä ole eron jälkeen tullut sopivaa 9 vuoteen. Nyt kun en enää jaksa asian kanssa riuhtoa niin on paljon parmepi olo ja mieli. Tulee jos on tullakseen ja ellei niin ok sitten niin!
maidossakin on cla-rasvaa, jota käytetään laihdutukseen...
Olen käyttänyt tilamaitoa ja sen jälkeen kun sain kilpirauhaslääkkeet ( ei tyroksin ) olen ihan itsestään laihtunut ilman mitään kuureja! Monilla kun paino ei putoa, taustalta löytyy kipirauhasen vajaatoimintaa.
Itselläni arvot olivat normilukemissa, mutta ne raja-arvot ovat ihan jostakin...onneksi löytyi lääkäri, joka ymmärsi kilpirauhasesta. Elämänlaatu parani ja paino putoaa pikku hiljaa melkolailla itsestään, mutta liikunnan aion aloittaa ja ehkä kokeilla viljatonta, sekä vähentää sokeria, mutta voita ja tilamaitoa käytän...
Joo, tää ruokavalio auttaa saamaan nopean lähdön... kun tulosta tulee nopeasti, on helpompi jatkaa!
Karppaamiseen kun liittää vähän liikuntaa, esim rauhallista kävelyä (hikijumpat ei alottavalle karppajalle edes ole hyväksi)... ni ei nahka jää roikkuun, ei varmasti!
Hienoa työtähän sä oot tehny, oli sun tapa mikä hyvänsä!!! Iän mukana tulee muutoksia, ne pitää vaan hyväksyä ja nauttia elämästä... =)
Mun kaveri laihdutti fitformilla hyvän kilomäärän viime keväänä, oli rantsulla kieltämättä paremman näkönen ku mä, vaikka hoikka oon mäkin...
Eli en sokeesti saarnaa karppausta kenellekkään... yksi tapa sopii yhdelle ja toinen toiselle...
Masentua. Mä olen ihan saatanan ruma, niin naamasta, kuin kropasta. Lihava ja iljettävä. Sen ulkopuoli tästä kehosta kielii, mutta tän jätesäkin sisällä elää tasapainoinen ja asian hyväksynyt ihminen.
Maalaisjärjellä ajateltuna tähän ei mitkään konstit auta,eikä vois vähempää kiinnostaa, vaikka nyt tähän juttuun tartuinkin. Pitäs keskittyä nauttimaan elämästä eikä mököttää.
Niinku mä.
Saatanan ruma läski,mutta vitun iloinen.
on se, että kun lihoaa puoli kiloa vuodessa ei tule ryppyjä.
Minä suosittelen lämmöllä terveellistä vegaaniruokavaliota, pysyy kauniina ja hoikkana ja terveenä vaikka ikää tulee. Karppaajien kanssa olen samaa mieltä vain siitä että leipä, kevyttuotteet ja margariinit on huonosta. Kylmäpuristetut kasviöljyt ovat todella hyväksi. Eläinrasva ja eläintuotteet harmauttavat ja kurttaavat naaman, voitte milloin tahansa todeta tämän vertaamalla kasvissyöjää ja karppaajaa rinnakkain! Leipää ei pidä ylenmäärin puputtaa, mutta täysjyvävilja, kuten tuorepuurot ja tavan puurokin on hyväksi mm.hiuksille. Ja kuka tahansa voi paremmin ja laihtuu jos jättää pullan ja viinerin pois. Mutta karppausta en ymmärrä, kyllä banaani, puuro ja peruna tekevät hyvän olon! Enkä liho vaikka kuinka puuroa vedän.
Alkuperäiselle en osaa sen kummempaa vinkkiä antaa kuin että liikuntaa lisää, liikunnan antama mielihyvä antaa mielihyvää omasta kehosta. Tämä karppauksen hehkuttaminen vaan tuntuu niin typerältä.
Mutta, tarviiko kaikkien olla hirmu hoikkia? Eräs ystävänikin on joskus laihduttaanut normaalimittoihin, mutta minusta hän näyttää kauniimmalta hieman pyöreänä.
Onneksi olen kasvissyöjä, on hyvä mieli, hyvää ruokaa, kroppa kunnossa. Eikä tarvitse millekään kuureille alkaa kun aina syö terveellistä mutta maukasta ruokaa. Toisin se on näillä jotka ovat kinkkua ja riistosuklaata viimeiset viikot vetäneet. Saa antaa miinuspeukkua, mutta näin se vain on! Vaikea ymmärtää sitä että pitää syödä ja ahmia epäterveellisiä ja rääkkäämällä tuotettuja eläintuotteita niin että lihoo ja/tai saa hengenvaarallisia sairauksia ja sitten pitää omaksua joku todella epäterveellinen karppiruokavalio jossa saa mättämällä mättää rajattomasti kermaa, voita ja juustoa! Kannattaisiko miettiä onko henkisesti ihan tasapainossa jos pystyy vain sellaista ruokavaliota noudattamaan jossa saa mässäillä rasvalla ja lorottaa kermaa litrakaupalla? Minusta rasvariippuvaisuus kuulostaa syömishäiriöltä, samoin kuin rasvakammoisuuskin.
kiitos - olipa ihanaa saada näin paljon kannustavia ja kauniita viestejä! ne olivat tärkeitä minulle! No minä aloin varmaan oikeastaan vahingossa kesällä laihtua kun oli aina niin kuuma ja aloin tekemään kaksi kertaa päivässä loman aikana kävelylenkkejä, sauvoilla tai ilman. matkat oli 3-5 km ja sitten syksyllä vaan jatkoin ja aloin tehdä 8-10 km sauvalenkin joka päivä. Jätin myös perunan, riisin, pastan pois, leipää vain harvoin, mutta joka päivä itse tehty kääretorttusiivu kahvin kanssa (siitä en luovu!!). Ruoaksi käytännössä söin joka päivä lohta, kalaa tai broileria ja keitin, paistoin vaan kasviksia. Tein myös kasviskeittoja, joskus laitoin kalaa tms joukkoon. Karkit pois. Radikaalein muutos lienee kuitenkin annoskoossa - pikkuhiljaa tajusin ihan oikeasti miten hirveän suuren määrän olen syönyt ennen ruokaa. Minä en ole lihonut karkista tai sipseistä vaan kaupan eineksistä ja liian suurista annoskoosta - näin väittäisin. Nyt käyn hiihtämässä joka päivä jos vaan voin ja matka 10-18 km. Kuntosalia paikkakunnalla ei ole ja jumpata en viitsi vaikka varmaan pitäisi. Minä lihoin ekan kerran n. 20 v. sillon varmaan jatkuvasta pitsan syönnistä jne mutta sitten se paino vaan laski normaaliin. Mutta sitten joskus yli 25-v se vaan taas nousi, sillon varmaan meni karkkia paljon jne. Painoin tuossa keväällä 95 -98 kiloa ja olin varma että koskaan en laihdu. Olen ollut sellanen 85 kg painava varmaan yli 10 vuotta, välillä se paino oli lähelle 100 kg. Pari vuotta sitten olin ollut jo vuosia n. 85-87 mutta sitten aloin syödä terveellisesti työpaikan ruokalassa ja paino nousi tonne 97 kg, söin paljon kasviksia mutta perunan määrä oli minusta voimakas niissä ruuissa, että epäilen että se perunakin siinä lihotti. Mutta alkusysäys oli tuo kauhea helle kun aloin hikoilla kovasti ja aloin kävellä kun sisällä ei jaksanut olla. Minusta on vuosia tuntutnut että aineen vaihduntakaan ei toimi ja yritin kaikenlaista mm. painonvartijaa ja vaikka mitä mutta paino vaan ei laskenut ja sitten aina luovutin. Kärsin henkisesti kauheasti painostani ja olin usein aivan epätoivoinen, tuntui että häpesi itseään jo kauheasti. Nyt olen kauhean onnellinen tosiaan että näin vielä sain kokea tämän että paino on laskenut ja minä yritän kovasti että saisin edes 70 kiloon-.Tai ettei se enää koskaan edes nousisi. ja niinkuin alussa sanoin hävettää tämä kroppa nytkin - jos toki ennenkin. Alavatsa roikkuu edelleen ja varsinkin sivusta katsoen se on kauhean näkönen ja sitä tuskin saa millään kotikonstein korjattua. Allit ovat järkyttävä - ne ovat aivan epäsuhdassa muuhun käteen ja kroppaan nähden. Minä olen aina hiihtänyt ja sauvakävellyt ja se ei ole minusta auttanut näihin. Sitten on se tosi kiusallinen ongelma - varmaan kenellään muulla ei ole - kehtaako tätä kertoa - reisien yläosan sisäpuolet hankaavat toisiaan niin että iho tulee vereslihalle, siksi en voi pitää hametta koskaan vaikka niin haluaisin vaan on aina oltava pitkät housut. Tämäkään vaiva ei ole hellittänyt laihtumisen myötä. Tietääkö kukan konstia tähän tai allien pienentämiseen...?
Kauan venyneenä olleet allit eivät ylimääräisen ihon vuoksi kiinteydy muuten kuin leikkaamalla. Käsivarsien alapuolelle viilto ja "lisänahka" pois kylmästi vaan leikkaamalla. Hintaahan tuolle operaatiolle tulee, kuten kaikelle plastiikkakirurgiaan vivahtavalle.
"Mutta karppausta en ymmärrä, kyllä banaani, puuro ja peruna tekevät hyvän olon! Enkä liho vaikka kuinka puuroa vedän."
Nyt et ole ihan ymmärtänyt karppauksen ideaa ainakin joidenkin kohdalla, nimittäin on totta, ettei puuro, banaani tai peruna suoranaisesti lihota ainakaan kohtuullisissa määrissä, mutta monille hiilariherkille ne aiheuttavat hiilarikierteen, jossa on saatava jatkuvasti jotain runsaasti huonoja hiilareita sisältävää ja joka sitten johtaa hillareiden mussutuskierteeseen, joka ihan varmasti lihottaa. Eli karppauksen ideana on ainakin jollain karpeista se, että sokeria ja viljoja vältellään juuri siksi, ettei jouduttaisi hiilarinmussutuskierteeseen, eikä siksi, että pelättäisiin perunan tai banaanin lihottavan.
Monilla lähtee tärkkelyshiilihydraattien syöminen lapasesta ihan käsittämättömän helposti, joten tähän kierteeseen joutumista haluamme vältellä. Toki banaani, puuro ja miksei pottukin sopivat ainakin hyväkarpin ruokavalioon ainakin silloin tällöin.
Kyse on arvoista. Onko sinulle tärkeämpää terveys vai ulkonäkö? - Nopea laihdutus jättää ihopoimut. Itse olen saanut 10 vuoden aikana pois 15 kg treenillä ja ruokavariomuutoksella. Silti oli kasvoissa vähän juonteita, kunnes huomasin että fillarilla ajo ja spinning parantavat kasvojen ilmettä. Kun tangon pitää riittävän alhaalla leuka pysyy hieman korkeammalla ja kasvot saavat vastaliikettä sille normaalille päätetyöskentelyasennolle. Kun spinning-pyörän päällä vielä hymyilee riittävästi, kyllä ne kasvot siitä tokenevat. Sitä paitsi fillarointi tuo mukavasti muotoa/lihasta keskivartaloon ja samalla syö rasvaa vyötäröltä. Tässä keino vähentää laihtumisen jälkeistä 'rumuutta'!
Oletko kokeillut muotoilevia legginssejä tai lahkeellisia housuja. Ne puristavat ja hierovat ylimääräisiä rasvoja. Niitä on myytävänä monia malleja ja kaikki mukamas vielä hoikentavatkin. Joitain mainostetaan jopa lymfakiertoa parantavina. Jos voisit sovittaa kaupassa, niin ei tule turhaa ostosta. Itselläni auttaa ihan tukisukkahousutkin, mutta eihän niitä viitsi pitää näillä ilmoilla.
Olen nähnyt samalla tekniikalla valmistettuja pitkähihaisia paitojakin. Tiukka materiaali pyöristää paketin, eikä allit heilu rumasti.
aina joku neuroosi menossa itsensä kanssa, koskaan ei ole hyvä.
Älkää olko niin kriittisiä itsenne suhteen.
Kauneus tulee sisältä päin, vaikka joku olisi miten kaunis tahansa,
mutta hän ei rakasta itseään, ei näky ole kaunis.
Olen mies, vähän ylipianoinen, mutta sinut itsensä kanssa
ja se näkyysekä heijastuu ulospäin.
Monet naiset ovat muuten mukavia, mutta itseinho tekee heistä
epämiellyttäviä.
Olkaa onnellisia jos saatte kilonne pois. Minulla yksi polvileikkaus tehty , eikä polvi edelleenkään kunnossa. Pahat kulumat molemmissa polvissa eikä ole kun ajan kysymys koska toinen sanoo sopimuksen irti. Jatkuvaa särkyä . En pysty lenkkeilemään edes kävelten. Mulle on aivan sama onko ihminen pyöreä tai laiha. Itseni takia toivoisin saavani jostain sen inspiraation laihduttaa polvieni takia.Mulle on aivan sama millainen olen kunhan omin jaloin pystyn liikkumaan.Ikää alle 50 vasta kuitenkin. Tässä joutuu miettimään mitä työtä enää pystyn tekemään koska tätä nykyistä hommaa polveni ei enää kestä.
se keho siitä muovautuu ajan kaa, jatka vaa pudotusta.
ite oon puottanu 30 kg 11kk ja alan olla kohtuu tyytyväinen kehooni.
laihutuksen alussa ja ekan 10 kg jälkee inhosin roppaani viel enemmän ko tuntu ettei se muutu mutta nyt alan olla tuloksee tyytyväinen:)
ei tietenkää tällä iällä mitää unelma roppaa enää saa mutta ei kukaa oo täydellinen, pääasia että on itse tyytyväinen :)
kasvojumppaliikkeitä ja syö hyviä rasvoja kuten oliiviöljyä ja saksanpähkinöitä mutta tietenkin rajallisesti koska niissä on kaloreita, mutta ne kiinteyttävät ihoa. Tässä linkki jossa kasvojumppaohjeita ja vartaloa kannattaa kiinteyttää jumppaamalla päivittäin mielimusiikintahdissa. Laadi eri jumppaliikkeistä itsellesi mieluinen setti. Siis muutama tehokas toistoliike ja vaikka vain 15 min. päivässä mutta joka päivä, niin varmasti alkaa näkyä tuloksia. Laihdutin itse 16 kg aikanaa 4 kk:sssa 44-vuotiaana ja jumppasin päivittäin ja vartalostani tuli yhtä kiinteä kuin nuorena.
http://kasvojenkohotus.blogit.fi/tag/tehokas-kasvojumppa/
lepposia ei ne keksi muille kepposia,kun on 100 kiloinen niin on iiloinen.
Mulle kävi täysin samallailla!!! ´Rupesin käymään kuntosalilla ja kylläs se iho kiinteytyi! Oli sekin suoritus, olenhan sentään 39!!!
Painoin yli 100kg, ennen kuin laihdutin, mutta tällä hetkellä painan n. 75 kg, mutta olen tosin aika pitkä joten paino on pituuteen verrattuna normaali.
Rohkeasti vain kuntosalille reenaamaan, se ihan oikeesti auttaa!! Ja tuloksia tulee nopeasti mitä ahkerammin jaksat reenata!!! TSEMPPIÄ!!!