kolmenkympin kriisi

ei vääränlaistenkaan naisten tapaaminen varmasti mitenkään mieltä ylentävää olisi.
meillä nyt on tässä asiassa sen verran eroa, että sinä vaikutat jo luovuttaneelta. itse yritän pitää toivostakynsin hampain kiinni, koska luulen toivon mentyä vaan tilaa olevan kyynisyydelle ja katkeruudelle,ja niitä en halua kavereikseni.
ja tuohon et nyt voi itsekään järjellisenä ihmisenä uskoa, ettet kelpaisi kenellekään, tääl suomessakin jo pelkästään aika paljon meitä böönia;)

me&myhairyfriends kirjoitti:

ei vääränlaistenkaan naisten tapaaminen varmasti mitenkään mieltä ylentävää olisi.
meillä nyt on tässä asiassa sen verran eroa, että sinä vaikutat jo luovuttaneelta. itse yritän pitää toivostakynsin hampain kiinni, koska luulen toivon mentyä vaan tilaa olevan kyynisyydelle ja katkeruudelle,ja niitä en halua kavereikseni.
ja tuohon et nyt voi itsekään järjellisenä ihmisenä uskoa, ettet kelpaisi kenellekään, tääl suomessakin jo pelkästään aika paljon meitä böönia;)

Lue lisää

Minä olen huomannut, etten kelpaa kenellekkään. Ja pakko se on pikkuhiljaa ollut uskoakkin, kun vapailta naisilta ei tule muunlaista huomioita kuin vittuilua. Itse olen jo ymmärtänyt, että yksin tullaan olemaan, mutta en siitä mitenkään katkera ole muille ihmisille. Omasta viallisuudestahan se on kiinni, en vain valitettavasti tiedä mikä minussa on vialla, jotta voisin siihen vaikuttaa. Enää en jaksa yrittää, mutta kuitenkin pidän mielen auki mahdollisuuksille.

Kolmenkympin kriisi ei ihan vielä paina päällä, mutta eiköhän sekin muutaman vuoden päästä.

me&myhairyfriends kirjoitti:

ei vääränlaistenkaan naisten tapaaminen varmasti mitenkään mieltä ylentävää olisi.
meillä nyt on tässä asiassa sen verran eroa, että sinä vaikutat jo luovuttaneelta. itse yritän pitää toivostakynsin hampain kiinni, koska luulen toivon mentyä vaan tilaa olevan kyynisyydelle ja katkeruudelle,ja niitä en halua kavereikseni.
ja tuohon et nyt voi itsekään järjellisenä ihmisenä uskoa, ettet kelpaisi kenellekään, tääl suomessakin jo pelkästään aika paljon meitä böönia;)

Lue lisää

no joo, ehkä toi "en kelpaa kenellekkään" on liian vahva sana. Mutta en ujouttani kohtaa niitä joille kelpaisin.

wlfwd kirjoitti:

no joo, ehkä toi "en kelpaa kenellekkään" on liian vahva sana. Mutta en ujouttani kohtaa niitä joille kelpaisin.

joku rohkea tyttö lähestyy joku kerta sinua:) olen itsekin ollut ujo, ja tavallaan olen vieläkin. ujoudesta ei kuitenkaan pääse muuta kuin ylittämällä itsensä niissä tilanteissa aina uudelleen ja uudelleen, ja ikäänkuin toiminna kautta oppia ujoudesta pois. ei kannata pelätä mokailua:)

me&myhairyfriends kirjoitti:

joku rohkea tyttö lähestyy joku kerta sinua:) olen itsekin ollut ujo, ja tavallaan olen vieläkin. ujoudesta ei kuitenkaan pääse muuta kuin ylittämällä itsensä niissä tilanteissa aina uudelleen ja uudelleen, ja ikäänkuin toiminna kautta oppia ujoudesta pois. ei kannata pelätä mokailua:)

Lue lisää

... toive ajattelua. Ei ole lähestynyt 31 ikävuoteen mennessä, joten ei taida lähestyä jatkossakaan.

ja viimeksi tänään yksi uusi raskautumistapaus kaveripiirissä. sattuu vielä olemaan pariskunta kenen yhdistämisestä otan täyden vastuun.

juu, en ehkä niinkään uskonutkaan, että tuo sosiaalinen status välttämättä niin vaikuttaisi asiaan, koska en itsekään ole muiden statuksista kiinnostunut. ei jää sitten paljon vaihtoehtoja. kauneus on katsojan silmässä että siihenkään ei voi vaikuttaa kun tiettyyn pisteeseen asti. olisiko sitten helpompaa jos olisin blondi, käyttäisin vain piilareita ja ottaisin huulilävistyksen pois ja tallaisin pitkin katuja tästä lähin vain viiden sentin koroissa niitten tennareitten sijaan.
tai sitten vaikutan vaan ihan helvetin vaikealta tapaukselta. myönnän kyllä etten ole ihminen helpoimmasta päästä ja olen ajoittain analyyttinen ärsyttävyyteen asti. mutta olen kuitenkin äärimmäisen reilu ja empaattinen tyyppi.
nojuu, nämä jutut on niin kemioistakin kiinni ja olen sitä mieltä muutenkin että sen kumppanin löytyminen on ihan vaan pelkkää sattumaa. ettäpä sitä sattumaa odotellessa...lykkyä tykö itse kullekin!

tuo edellinen vastaus oli periaattessa ihan kaikille, en välttämättä eritoten vastannut pelkästään sinun vastaukseesi:)

me&myhairyfriends kirjoitti:

tuo edellinen vastaus oli periaattessa ihan kaikille, en välttämättä eritoten vastannut pelkästään sinun vastaukseesi:)

Tuskin ihan työtön no-life mies on niin kova sana nykymarkkinoilla, luulen mä. Toki supliikille rentulle on aina ottajansa naisissa, eihän sille mitään voi että näin käy. Mies voi olla looseri monella tapaa, ja moni tapa on väärä tapa.

Kemiat ja sattumat, ei tule saamaan mitään jos ei etsi kumppania. Minä olen huomannut. Ja jos vastaan tulee vaan vääriä naisia, niin se kyllä syö voimia. En varmasti tule katkeraksi enää millään. Vaan silleen että järki ja tunteet pitää pitää erikseen ennen kuin juttu on varmaa ja vaikka sitten sillä "kemialla" sulattaa yhdeksi ihastumisen massaksi naista kohtaan :)

Kriisilläni tarkoitan lähinnä tiettyä "puhdistautumista" omissa ajattuksissani, mikä on elämässä nyt tärkeää ja mikä ei. En todellakaan koe "häviäjä" olevan joka ei ole saavuttanut mitään, päinvastoin. Kun ei voi syödä ja säästää kuormasta niin on hyvä jos tietää oman elämänsä suunnan. Olkoon tämä myös sitä itsevarmuutta. Voin sanoa kirkkain silmin mitä olen ja teen lähitulevaisuudessa ja millainen naiskumppani siihen kuvaani mahtuu.

Reipas Poikamies kirjoitti:

Tuskin ihan työtön no-life mies on niin kova sana nykymarkkinoilla, luulen mä. Toki supliikille rentulle on aina ottajansa naisissa, eihän sille mitään voi että näin käy. Mies voi olla looseri monella tapaa, ja moni tapa on väärä tapa.

Kemiat ja sattumat, ei tule saamaan mitään jos ei etsi kumppania. Minä olen huomannut. Ja jos vastaan tulee vaan vääriä naisia, niin se kyllä syö voimia. En varmasti tule katkeraksi enää millään. Vaan silleen että järki ja tunteet pitää pitää erikseen ennen kuin juttu on varmaa ja vaikka sitten sillä "kemialla" sulattaa yhdeksi ihastumisen massaksi naista kohtaan :)

Kriisilläni tarkoitan lähinnä tiettyä "puhdistautumista" omissa ajattuksissani, mikä on elämässä nyt tärkeää ja mikä ei. En todellakaan koe "häviäjä" olevan joka ei ole saavuttanut mitään, päinvastoin. Kun ei voi syödä ja säästää kuormasta niin on hyvä jos tietää oman elämänsä suunnan. Olkoon tämä myös sitä itsevarmuutta. Voin sanoa kirkkain silmin mitä olen ja teen lähitulevaisuudessa ja millainen naiskumppani siihen kuvaani mahtuu.

Lue lisää

niinno, jos se työtön no-life mies sattuisi olemaan persoonaltaan esim. kiltti, luotettava ja vaikka huumorintajuinen nii kyl mää kattosin vähän syvemmälti tämmöstä tapausta. rentut tunnistaa jo kaukaa, ja joo, mikäköhän siinä on että ne tuppaa olemaan usein aika ihastuttavia. mutta minä en sellasiin sekaannu kun tiijän ettei sentyyppisillä ole mitään sellaista tarjottavaa mitä minä haluaisin. ja itse luulen, että niiltä halutaan lähinnä sitä seksiä, koska kyllähän se pitäisi olla tiedossa, ettei saatavissa ole yleensä mitään muuta.
juu eihän se elämän mies tule kotoota hakemaan, mutta en meinaa etsimällä etsiä. useinhan sitä sanotaan , että sitten nappaa, kun lakkaa etsimästä. tuota sanontaa olen kyllä todistanut usean ystävän kohdalla. kuka tietää...yleensä uudet tuttavuudet tulevat ihan puskista ja kiinnostus yhtälailla. tai ainakin minun tapauksessani. mutta mutta, miehillä on ainakin kiinnostus minua kohtaan lopahtanut ihan yhtä nopeasti kun on alkanutkin. n.puoli vuotta ja moimoiii!
sen vuoksi yritän myös itse pidätellä tunteitani uuden mielekiintoisen tuttavuuden edessä. mutta sitten kun minulla alkaa kehittyä niitä tunteita, niin mies lyö yleensä siinä kohtaa hanskat tiskiin. kyllähän se sitten kirpasee, mutta helpottaa onneksi ajallaan. mutta joo, mieluummin ei enää niitä vääriä miehiä, vaan se yksi oikea.

me&myhairyfriends kirjoitti:

niinno, jos se työtön no-life mies sattuisi olemaan persoonaltaan esim. kiltti, luotettava ja vaikka huumorintajuinen nii kyl mää kattosin vähän syvemmälti tämmöstä tapausta. rentut tunnistaa jo kaukaa, ja joo, mikäköhän siinä on että ne tuppaa olemaan usein aika ihastuttavia. mutta minä en sellasiin sekaannu kun tiijän ettei sentyyppisillä ole mitään sellaista tarjottavaa mitä minä haluaisin. ja itse luulen, että niiltä halutaan lähinnä sitä seksiä, koska kyllähän se pitäisi olla tiedossa, ettei saatavissa ole yleensä mitään muuta.
juu eihän se elämän mies tule kotoota hakemaan, mutta en meinaa etsimällä etsiä. useinhan sitä sanotaan , että sitten nappaa, kun lakkaa etsimästä. tuota sanontaa olen kyllä todistanut usean ystävän kohdalla. kuka tietää...yleensä uudet tuttavuudet tulevat ihan puskista ja kiinnostus yhtälailla. tai ainakin minun tapauksessani. mutta mutta, miehillä on ainakin kiinnostus minua kohtaan lopahtanut ihan yhtä nopeasti kun on alkanutkin. n.puoli vuotta ja moimoiii!
sen vuoksi yritän myös itse pidätellä tunteitani uuden mielekiintoisen tuttavuuden edessä. mutta sitten kun minulla alkaa kehittyä niitä tunteita, niin mies lyö yleensä siinä kohtaa hanskat tiskiin. kyllähän se sitten kirpasee, mutta helpottaa onneksi ajallaan. mutta joo, mieluummin ei enää niitä vääriä miehiä, vaan se yksi oikea.

Lue lisää

"kiltti, luotettava ja vaikka huumorintajuinen"

Miten tarkkaan määrittelet että mies todellakin on aina tälläinen? Parempia määreitä olisi pituus, hiukset, silmien väri etc. En usko että otat miehen kumppaniksesi noin vähäisin perustein.

Minua sanovat jokainen kiltiksi mieheksi, otan toiset huomioon, olen hyvä kuuntelija ja empaattinen-siksi en saa kuin kilttiä miestä kaipaavia naisia, ja heidät on siis joku "rohkeampi" mies jättänyt tai myös kaltoin kohdellut.

Ja parisuhde-asioissa moni nainen on todella ujo. Siis vetävä pää jää miehen käteen miten homma etenee-jos ei naisen toivomien toiminta mallien mukaan niin se on bye-bye.

Mielenkiintoinen koe-aika sinulla, tuota on minunkin kunnioitettava. Toisaalta itse pohdin olenko pelkästään estynyt (luultavasti sitä) kuin liian korkea-moraalinen harrastaakseni näitä yhden illan jututtuja. Ja toisaalta en halua luoda "roolia" joka olisi jotain muuta kuin mitä olen naisen iskemisessä. Minua kiehtoo kyllä tavattomasti ajatus että miten kova naisten mies voisin olla jos en olisi vieläkin estynyt juuri siinä supliikin heitossa.

Ei se kiinnostus tule puskastakaan jos sen puskan ohi vaan kulkee kylmänä kuin jääkalikka ;)

Reipas Poikamies kirjoitti:

"kiltti, luotettava ja vaikka huumorintajuinen"

Miten tarkkaan määrittelet että mies todellakin on aina tälläinen? Parempia määreitä olisi pituus, hiukset, silmien väri etc. En usko että otat miehen kumppaniksesi noin vähäisin perustein.

Minua sanovat jokainen kiltiksi mieheksi, otan toiset huomioon, olen hyvä kuuntelija ja empaattinen-siksi en saa kuin kilttiä miestä kaipaavia naisia, ja heidät on siis joku "rohkeampi" mies jättänyt tai myös kaltoin kohdellut.

Ja parisuhde-asioissa moni nainen on todella ujo. Siis vetävä pää jää miehen käteen miten homma etenee-jos ei naisen toivomien toiminta mallien mukaan niin se on bye-bye.

Mielenkiintoinen koe-aika sinulla, tuota on minunkin kunnioitettava. Toisaalta itse pohdin olenko pelkästään estynyt (luultavasti sitä) kuin liian korkea-moraalinen harrastaakseni näitä yhden illan jututtuja. Ja toisaalta en halua luoda "roolia" joka olisi jotain muuta kuin mitä olen naisen iskemisessä. Minua kiehtoo kyllä tavattomasti ajatus että miten kova naisten mies voisin olla jos en olisi vieläkin estynyt juuri siinä supliikin heitossa.

Ei se kiinnostus tule puskastakaan jos sen puskan ohi vaan kulkee kylmänä kuin jääkalikka ;)

Lue lisää

mainitsemani luonteenpiirteet ovat hyvin usein, mielestäni, hyvinkin paljon määritteleviä. jos mies osaa olla kiltti, ja on sitä sydämestään, hän tuskin käyttäytyy paskamaisesti edes jos vaikka haluaisi. tällaista luonteenpiirrettä arvostan. luotettavuutta nyt on vaikea arvioida, se selviää ajan mittaan, mutta sanansa takana pysyminen useammin kuin yhden kerran antaa jo toivoa, kun taas sanansa kerran peruminen kilkuttelee minulla jo hälytyskelloja. minulla ehkä siksi, koska minulle on törkeästi valehdeltu, suorastaan patologisesti. asioissa on tietysti lieventäviä asianhaaroja aina. en ole mikään tiukkapipo, mutta en siedä valehtelua tai hyväksikäyttöä. kiltteys ja luotettavuus ovat luonteenpiirteitä, jotka ovat minulle ominaisia, joita arvostan, ja toivon näitä samoja luonteenpiirteitä myös mieheltä. huumorintaju onkin sitten jo vähän vaikeampi. sitä löytyy niin joka lähtöön. minä pidän siitä, jos joku saa minut nauramaan. nautin myös siitä, että minä saan jonkun nauramaan omille jutuilleni. oli se naurettava juttu sitten mikä, niin se kuitenkin yhdistää samalla. en silti hae itseni kopiota.
ovatkohan luonteenpiirteet sitten niitä asioita mitä naiset enemmän arvostavat. en tiedä. esittämäsi määritteet ovat minulle lähes yhdentekeviä ja toisarvoisia. ei ihminen pidä jostain toisesta sen vuoksi kun se on koko ajan ruskeasilmäinen tai kaksimetrinen. en valitse kumppania mainitsemiesi määritteiden mukaan. pisimmät ihmissuhteeni(esim. 6 vuotta) olen seurustellut itseäni lyhyemmän miehen kanssa. edelleenkään toisen pituudella ei ole itselleni merkitystä, mutta viime vuosina olen vain miettinyt sitä että olisi ihan kiva, jos mies olisi pidempi, koska sitten en tuntisi itseäni niin jättiläiseksi.
yritätköhän nyt provosoida minua? mitä vikaa sinussa on, jos olet kiltti, tai mitä vikaa on niissä naisissa, jotka pitävät sinusta siksi kun olet kiltti? se, että on kiltti, ja laittaa seurustelusuhteen poikki, eivät sulje toisiaan pois. onko sinun mielestäsi 'rohkeampi' oikea sana kuvaamaan miestä, joka kohtelee naisia kaltoin? sana jota luulen että haet on idiootti, tai epävarma.
väittämäsi, että mies olisi usein suhteen vetävä pää, on täysin tuulesta temmattu. ja jos jollakin(naisella) on jokin 'toimintamalli' suhteita varten, semmonen kannattaa heittää hevon kuuseen. jokainen suhde on erilainen, ei niihin voi mitään toimintamalleja soveltaa. suhteessa toimitaan kahden erilaisen ihmisen ehdoilla, kompromisseja etsien ja sovitellen. jos toiselle ei toisen ideat kelpaa, niin sitten se kelle ei kelpaa voi rauhassa suksia rauhassa venäjälle.

kirjoitin varmaan epäselvästi, ei minulla ole mitään koeaikaa. olen vain huomannut viimeaikaisten suhdekyhäelmien edetessä, että on kulunut n. puoli vuotta kunnes mies on ilmoittanut minulle että ollaanko vaan kavereita. itse olen ollut siis jätettynä osapuolena öööö...viimeiset 4(?) kertaa.
mielenkiintoiset vaihtoehdot sinulla tuohon yhden illan-jutun ratkaisuun. itse en harrasta yhden illan juttuja vain siitä yksikertaisesta syystä, että en saa niistä yhtään mitään. seksi ilman tunteita on mielestäni paskaa. toki olen erehtynyt luulemaan muutamia kertoja, että hei, tämän kanssa voisi ollakin ihan kivaa. vähän aikaa ehkä, mutta loppujen lopuksi mieluummin katselisin kotona telkkaria kun antaisin vartaloni jollekin tuntemattomalle. on ihmisiä, joilla yhden illan-suhteet toimivat ja se on ihan fine mun mielestä. jos on sinkku niin siitä vaan, ei tarvii mun lupia;)

tapanani ei ole käyttäytyä kuten 'jääkalikka', ellei seuraani kaipaava ole täysi idiootti. idiootin määrittelen tietenkin minä itse, mutta prosentuaalinen määrä on yleensä aika alhainen. itse voin jutella vaikka kenen kanssa, en ole minkään tason prinsessa.

niin ja vielä, minulle ei merkitse kyllä mitään onko miehellä millanen tukka vai onko kalju ja minkä väriset silmät. tärkeämpää on se mitä sieltä pään sisältä löytyy. tiedän kyllä että miehille ulkonäköasiat ovat useimmin merkittävämpi seikka kuin naisille. mutta nämä asiat menevät jo sitten biologian puolelle. vaikka biologiaa on tässä jo kyllä hyvin sivuttukin:) (miehen ja naisen käytösmallit yleensä)

tarkoitukseni ei ole kilpailla kellä menee surkeimmin. varmasti tämä huoleni on minimaalista verrattuna lähes mihin tahansa. mutta minua tämä asiani juuri häiritsee, olen iloinen ettei sinun esiin tuomasi asia häiritse sinua :)

minä olen jo opetellutkin, n. 22 vuotta sitten, mutta minumpa ei tarvitse niitä käyttää jos en viitsi;)