Olen seurustellut nyt kaksi vuotta elämäni rakkauden kanssa. Kyseessä on kaukosuhde.
Olen ymmälläni, koska kun näemme, tahtoisin suurin piirtein repiä vaatteet naiseni päältä, mutta kun ei...saan korkeintaan vain pienen pusun, suutelemisesta nyt puhumattakaan. Sen jälkeen neiti on kiireinen aina nukkumaanmenoon saakka, ettei vain tarvitse halia tai olla muuten lähellä. Ja jos yrittää tehdä jonkinlaista aloitetta siinä nukkumaan mentäessä, niin pakit tulee varmasti. Kosketuskin kuulemma ahdistaa. Tämä kaikilla tasoilla torjuminen saa minut tuntemään itseni todellakin ei haluttavaksi (kaiken järjen mukaan ulkoinen olemukseni pitäisi olla kunnossa, urheilen säännöllisesti, huolehdin hygieniasta yms.). Sitten ihmetellään, jos ei ole ilopilleri eikä juttu luista niin vapautuneesti. Itse tahtoisin edes kerran päivässä kunnon suudelman, lähelläoloa ja koskettelua, joka osoittaisi, että olen edes jollakin tasolla haluttu. Kuitenkin yleensä koko vierailuni ajan on samanlaista välttelyä.
Olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta enpä ole oikein saanut kunnon vastausta. Vain sen, ettei seksiä kuulemma tee mieli...(ei ole kyllä määrät olleet mitenkään valtavat koko seurustelun aikana). Onko minun tunnustettava se tosiasia, että seksielämäni on suurinpiirtein ohi jo alle kolmikymppisenä, eikä läheisyyttä tipu??? Tähän en kyllä tahtoisi suostua...vierasta olisi kyllä tarjolla, mutta sille tielle en tahtoisi mennä, koska todellakin rakastan naistani.
Olen ymmälläni, koska kun näemme, tahtoisin suurin piirtein repiä vaatteet naiseni päältä, mutta kun ei...saan korkeintaan vain pienen pusun, suutelemisesta nyt puhumattakaan. Sen jälkeen neiti on kiireinen aina nukkumaanmenoon saakka, ettei vain tarvitse halia tai olla muuten lähellä. Ja jos yrittää tehdä jonkinlaista aloitetta siinä nukkumaan mentäessä, niin pakit tulee varmasti. Kosketuskin kuulemma ahdistaa. Tämä kaikilla tasoilla torjuminen saa minut tuntemään itseni todellakin ei haluttavaksi (kaiken järjen mukaan ulkoinen olemukseni pitäisi olla kunnossa, urheilen säännöllisesti, huolehdin hygieniasta yms.). Sitten ihmetellään, jos ei ole ilopilleri eikä juttu luista niin vapautuneesti. Itse tahtoisin edes kerran päivässä kunnon suudelman, lähelläoloa ja koskettelua, joka osoittaisi, että olen edes jollakin tasolla haluttu. Kuitenkin yleensä koko vierailuni ajan on samanlaista välttelyä.
Olen yrittänyt keskustella asiasta, mutta enpä ole oikein saanut kunnon vastausta. Vain sen, ettei seksiä kuulemma tee mieli...(ei ole kyllä määrät olleet mitenkään valtavat koko seurustelun aikana). Onko minun tunnustettava se tosiasia, että seksielämäni on suurinpiirtein ohi jo alle kolmikymppisenä, eikä läheisyyttä tipu??? Tähän en kyllä tahtoisi suostua...vierasta olisi kyllä tarjolla, mutta sille tielle en tahtoisi mennä, koska todellakin rakastan naistani.
Vastaukset 11
Vanhimmat
no jospa sun naisellas on toinen mies
Muijallas on jo rakastaja.
Ehkä hän pitää sinua enemmän ystävänä kuin seurustelukumppanina...
Tosin paljon "viileämmin".
Kyse ei ollut siitä että naisella olisi ollut muita. Syy oli pikemminkin se että muijan päässä viiras, hän oli paranoidi ja ujo, metsässä kasvatettu.
Ota etäisyyttä. Vaikuttaa itsensä kiusaamiselta tuollainen. Itseänsä voi muuttaa. Ei toista.
Se vieraisiin meneminen ei tosiaan ratkaise mitään. Jos molemmat oikeasti haluatte jatkaa yhdessä, pystytte toivon mukaan myös puhumaan asiasta (riitelemättä). Onhan niitä seksuaaliterapeuttejakin. Ja se syy, se nyt voi olla ihan mikä tahansa, ehkä yksinkertaisesti se, että alkuhuuma on ohi, homma ei enää ole jännää. Tuskin vika ulkonäössäsi on. Läheisyyden välttäminen ylipäätään taas voisi olla sitä, että hän arvelee sen kuitenkin johtavan/tähtäävän seksiin. Ja se seksi jostain syystä ei kiinnosta. E-pilleritkin voivat aiheuttaa haluttomuutta. Ja kai oikeastaan joka parilla tulee vaihe, jossa jompaakumpaa ei huvita pätkääkään. Se taas, pääseekö siitä yli, riippuu vain teistä... Kokeilkaa sitä terapeuttia, ei se maailmaa kaada. Ja etsi netistä tietoa, voithan ansin jutella vaikka puhelimessa sellaisen kanssa, ihan vain sinä. Keskustele kuitenkin ensin vaimokkeesi kanssa, yhteinen tahto asian korjaamiseen pitäisi löytää näin aluksi.
Oletko kysynyt tunteeko nainen mitään sinua kohtaan ylipäätään? Eipä vaikuta kovin rakastavalta käytökseltä tai ylipäätään, siltä että hän tuntisi intohimoa sinua kohtaan. Sinuna etsisin sellaisen naisen, joka välittää sinusta ja haluaa olla lähelläsi. Sehän on aivan normaalia, kun välittää ja rakastaa.
Sinuna minä testaisin, miten eropuheet vaikuttavat. "Kannattaako meidän erota, kun tuntuu ettet välitä tai halua koskettaa minua, joka on minulle tärkeää..?" Jos vastaus on edelleen kylmä, vaihda arvoisesi naiseen!
Jos mä käyttäytyisin noin niin mua ois loukattu jollain tavalla oikein pahasti. Mietippäs ootko loukannut? Kyllä se susta tykkää, muutenhan se sanois että mitäs tänne tuut, mee pois siitä...
Tekee mieleni nalkuttaa sulle ja sanoa että tommosii ne miehet on, ne loukkaa ja sitten ne ihmettelee että mitäs nyt kun ei mikään onnistu.
Mieti ootko tehnyt jotain sopimatonta?
Tarkennuksena kerrottakoon, että tätä on jatkunut jo useamman kuukauden...enkä todellakaan ole loukannut, päinvastoin, pyrin ehkä liiaksikin ottamaan toista huomioon...ehkä olenkin liian kiltti...minua kyllä nimitellään, itse en tee sitä koskaan...kai pitäisi muuttua väkivaltaiseksi ja huoraavaksi rentuksi, että kelpaisi *viimeinen lause kärjistettyä ironiaa*
Ootkohan nyt ihan rehellinen? Mitenkähän ton nyt sanois ettet vaan pahastuis....Sä et ehkä tiedä että saadessaan antaa ja antaessaan saa, hmmm.
Kato kun naisetkin voi saada orgaismin. Sä et ehkä tiedä sitä ja tyttö on tyytymätön kun se ei saa mitään. Ja se ei raaski sanoo sitä sulle ?
Kun avasin äsken tän koneen niin tuli teksti että kone on valmiustilassa, odota hetki....